Vuotnaguolásteaddjit vuite reabbábivdoáššis

Vuotna- jariddoguolásteaddjit nagodedje hálahit guolástanministera čuovvulit iežasetreabbábivdoevttohusaid. Várjjatvuotnaguolásteddjiid searvvi, Varanger
Fjordfiskerlag, ovdaolmmoš, Edgar Olsen, lea duhtavaš go bivddu oassálastingáibádusat doalahuvvojit maiddái boahtte jagi seamma dásis go dán jagi.

Várjjat vuotnaguolásteaddjiid searvvi ovdaolmmoš, Edgar Olsen.

Ministtar lei áigon rievdadit oassálastingáibádusaid nu ahte guolásteaddji ferte bivdit ja vuovdit eará guollešlájaid 300 000 ruvnno ovddas, vai beassá olles eari ala reabbábivddus. Nu ii šatta dál, go ministtar lea miehtan doalahit dálá gáibádusa. Jos áiggoš olles reabbábivdu eari dál, de ferte bivdit unnimusat 200 000 ruvnno ovddas.

Edgar Olsen Unjárgga hápmanis

– Min mielas diet ge lea menddo garra gáibádus. Álggus han lei gáibádus 50 000 ruvnno vai beassá reabbábivdui fárrui. De loktejuvvui 100 000 ruvdnui ja dasto 200 000 ruvdnui. Juohkehaš gii bivdá smávva fatnasiin vuonain ádde man garra ja eahpevuoiggalaš gáibádus dat lea. Dat hehtte olbmuid, geain leat smávva fatnasat, bivdimis gonagasreabbáid go eai olit bivdogáibádusaid mat leat bivdolobi vuođđun, čilge Edgar Olsen.

GARRA DÁLKKIT HEHTTEHUSSAN

Garra dálkkit sihke dálvit ja čakčat hehttejit smávva fatnasiid mannamis meara ala. Guolásteaddjit dárbbašit dorvvolašvuođa go mannet meara ala. Ii leat leaika smávit fatnasiiguin birget vuonas garra dálkkis, erenoamáš dálvit, ja nu gártá olmmoš gáttis bissut. Seamma dilli lea maid čakčat go garra dálkkit bohtet. Ii leat go gáttis bissut, iige beasa bivdit. Nu soaitá šaddat dan dillái ahte ii nagot vuovdit doarvái guliid vai beassá searvat reabbábivdui.

Guollebargit Gazzanjárgga kájas, gurutbeale Edgar Olsen, Nils Heika Lindi ja Hassan Ahmed.

REABBÁ ROASSUN

Edgar Olsen muittuha ahte gonagasreabbá lea leamaš olles heahtin guolásteaddjiide dan rájes go bođii vuonaide moattelot jagi dassái. Reabbá billistii firpmiid ja borai guliid maid olbmot bivde liinnáin ja nie goaridedje olbmuid birgejumi. 

Álggus han ii lean lohpi bivditge reabbáid, eaige lean oastitge ja nie šattai dat olles roassun vuotna- ja riddoguovlluid guolásteaddjiide, go guovllus lei fáhkka ođđa ja amas guollešládja eanemusat giksin. Nu rievddai dilli ja ođđa bivdu álggii. Guolleoastit oidne ođđa vejolašvuođaid ja guolásteaddjit besse atnit ávkki dien vieres mearraeallis.

Šárkkat birgejit bures bivdduin Várjavuonas. Dát fanas lea Gázzenjárgga olggobealde, johtimin Unjárgga hápmanii.

– Áibbas ođđa vuovdinmárkan rahppui ja mii beasaimet ávkki atnit reabbás. Dat mii álggus lei giksin, šattai ávkin midjiide. Das bođii tienas ja buorre birgenláhki midjiide vuotnabivdiide. Unjárggas ealáskii fas guolásteapmi ja nuorat oidne vejolašvuođa birget guolástemiin. Nuorra olbmot oste ođđa fatnasiid ja olusat barge nugo ovddeš áiggiid, guolásteapmi ja eará ealáhusat dahke buori birgejumi, lohká Edgar Olsen.

Janez Miklavžin buktimin Várjavuona divssuid Gazzanjárgga guolleoastái.

EALÁSKAN

Dál lea Unjárgga hápman duođaid ealáskan. Doppe leat guolleoastit, čollenrusttet ja eará dárbbašlaš bálvalusat guolásteaddjiide. Unjárgga gielda lea ovttas guolásteaddjiiguin huksen dárbbašlaš rusttegiid, vai olbmot besset bivdit vuona ja nu birget gielddas. Dál ballet olbmot ahte sii fas gártet gáddái, go ráđđehus ja ministtar orrot áigumin stuorát fanaseaiggádiid vuoruhit maiddái reabbábivddus.

Unjárgga hápmanis, Gazzanjárggas, oaidná mo vuotnaguolásteapmi lea ovdánan maŋimuš jagiid. Dál leat nu olu fatnasat hápmanis ahte illá šihttet šat eambbo dohko.

ÁŊGIRUŠŠET VIIDÁSET

Danin áŋgiruššetge dál garrasit amaset eiseválddit ođđa gáibádusaiguin fas gavdnjit sin eret vuonas, nugo dáhpátuvai 1989. Dalle guolástaneiseválddit njulgestaga hilgo lotnolasealáhusa, go gáibidedje olbmuin ahte galge dušše fal guolástemiin birget, vai ožžot guolástaneriid. Eatnasat Várjjat-guovlluin gárte nu eret guollebivddus, gos lotnolasealáhus lei sin birgenvuohki. Vuotnabivdu ii lean go oassi birgejumis ja nu eiseválddit bággejedje sin eret bivddus.

Edgar Olsen lea dáinna fatnasiin, Vesterelvjenta, birgen bures vuotnabivddus.

– Dál leat fas uhkideamen min. Duvle áigo hehttet min geavateames mearraluossabivddu tietnasa oassin olatit vuovdingáibádusa, vai fidnet olles reabbáeari. Dan mii vuostálasttiimet hui garrasit ja ministtar lea goit dies čuovvulan min oaivila. Muhto de leš oaidnit mo dás duohko manná. Mun balan ahte mii eat leat vel geargan dáinna hástalusain ja gártat ain rahčat garrasit gádjun dihtii iežamet eallinvuogi, lohká Edgar Olsen.

GUOĐĐÁN SEARVVI

Unjárgga gieldda guolásteaddjit leat guođđán Norgga Guolásteddjiid Searvvi (Norges Fiskarlag), go sin mielas searvi ii šat bargga doarvái bures smávva guolásteaddjiid beali. Vuotnabivdit leat ásahan iežaset searvvi, Várjjat vuotnaguolásteaddiid searvvi (Varanger Fjordfiskerlag). 

Searvi ii leat searvan eará stuorát servviide vel, muhto sihke Norges Kystfiskarlag ja sámiid guolásteaddjiid searvi Bivdu, leat molssaeaktun jos mearridit searvat earáiguin. Diet leat ášši maid áigot dađistaga árvvoštallat, čilge ovdaolmmoš Edgar Olsen vel loahpas.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *