VÁRALAŠ LUONDDUNUOSKKIDEAPMI SAKHA GUOVLLUS ÁITÁ EAMIÁLBMOGA DEARVVASVUOĐA JA BIRGEJUMI

Ruošša diamántafitnodat lea vuot nuoskkidan stuorra joga Sakha guovllus Sibirjjás Ruoššas. Guovlu lea ovddežis juo nuoskkiduvvon nu sakka, ahte ollu olbmot buhcet ja jápmet dávddain mat ovdal eai leat leamaš guovllus

NUOSKKIDUVVON JOHKA: Markha johka, miessemánu 16. beaivvi (whatsappas)

ČÁLII MÁRET ANTINOVITSH

ČÁHCI LEA HEAKKADEHÁLAŠ

Joga čáhci lea dehálaš Sakha álbmogii sihke juhkančáhcin ja sin šibitdollui. Juos joga guolit eai jáme dáinna mirkohemiin, de eai leat goitge borahahttit.

Dát nuoskkideapmi čuohcá olles Sakha guvlui, go Markha johka golgá Vilyuy johkii, mii fas golgá Lena johkii, mii golgá Laptev merrii.

STUORRA EATNU: Vilyuy eatnu 2018

FITNODAT LEA OVDALGE NUOSKKIDAN

Jagis 2018 nuoskkidii maiddái Alrosa fitnodat Vilyuy joga, go stuorra mirkočáhceláddo buođđu, gosa fitnodat čohkkii bázahusčázi, bieđganii garra arvvi geažil. Dalle Alrosa fitnodat sáhkkohalai vihttalogiduhát ruošša rubeliin, mii ii leat eambbo go sullii gávcci duhát norgga kruvnnu.

VIIDDIS NUOSKKIDEAPMI: Njuolla čujuha fabrihkkii mii nuoskkidii Sakha eamiálbmotguovllu.

Alrosa fitnodat buvttada 25 proseantta olles máilmmi diamántahivvodagas, ja dine stuorra ruđaid. Fitnodat almmatge ii bija ruđa doaibmabijuide, mat gáhttešedje luonddu ja olbmuid.

OLBMOT EAI LUOHTE EISEVÁLDDIIDE

Sakha olbmot leat massán luohttámuša ruošša eiseválddiide, geat diktet diamántafitnodagaid joatkit bargat hálbbes ja váralaš bargovugiiguin ja biergasiiguin. Nuoskkideapmi maid earenoamážit diamántaruvkkit leat dagahan, lea juo dagahan ahte ollu sihke rávis ja nuorra olbmot ja mánát, jápmet dávddain, mat ovdal eai leat dihtton Sakha guovllus. Dávjá leat olbmot heađis ánuheamen ruđa sosiála mediaid bokte gádjalan dihtii iežaset olbmuid dávddain.

ÁLBMOGA GODDALEAPMI 

Sakha olbmuide leat mátkkit guhkit ja divrasat buohcciviesuide, mat sáhtášedjegádjut olbmuid. Muhtimat lohket ahte dát lea genocide, álbmotgoddin.

ALROSA FITNODAT ÁITÁ

Almmái, gean mii dás gohčodit Ivan Galkin, dannego son iige dán artihkkala čálli ”Máret Antinovitsh” sáhte albma namaideaskka almmuhit go Ruošša lága mielde soai meroštallojuvvoba ”ageantan geat bargaba Ruošša vuostá vieris našuvnnaid ovddas”, go dákkár čállosa almmuheaba.

Alrosa fitnodat leat maid sosiála mediaid bokte uhkidan váidit sin, geat gilvet boasttodieđuid fitnodaga birra.

“Máret Antinovitsh”, gii ieš lea sakha olmmoš ja orru Skandinávias, lea geahččalan fidnet Alrosa fitnodaga ovddasteddjiid ságaide, muhto ii leat lihkostuvvan dainna. Sakha mediabargit, geat orrot Sakha guovllus, muitalit ahte Alrosa fitnodaga ovdasteddjiid ii goassege fidne ságaide, earret dallego juos ieža leat juoga ášši buktimin ovdan.

“Ivan Galkin” muitala, ahte sin guovllus leat diamántaruvkkit leamaš 1970-logu rájes. Ovdal Alrosa lei Yakutalmaz fitnodat, mas ledje dát ruvkkit. Jagi 1974 dagai Yakutalmaz fitnodat suollemas eatnanvuloš atombávkaleami, mas geavahedje Kraton – 3 ja Krystall. Dan geažil bissehuvvuii ruvkebargu gaskaboddasaččat veahá áigái 1980-logus. Dán birra eai gullan olbmot ovdalgo 1990-logus, go Ivan Burtsev ekologalaš ekspedišuvna fuomášii mii lea dáhpáhuvvan.

JÁPMÁN VEAJEHAT: Logahallojuvvojedje jápmán guvgessearggeveajehat Vilyuy johkagáttis maŋŋil nuoskkideami jagi 2018. Govva lea vižžojuvvon whatsapp:s

GOLLERUVKKIT JA OLJOBOHKAMAT

Sakha guovllus lea maid sihke golleruvkkit ja oljobohkamat. Maŋemuš jagiid leat máŋga stuorra luonddunuoskkideami dáhpáhuvvan, mat leat garrasit čuohcan lundui ja mat bissehit guovllu olbmuid árbevirolaš doaimmaid.

Tokko joga Olekminsk guovllus golleruvkefitnodat dulvadii ja bilidii evenki siidda johtolatgeainnu geasseorohahkii.

Jagi 2018, go nuoskkidan-roassu dáhpáhuvai Vilyuy jogas, go ruvkebázahusa mirkoduolva čáhceláddo buođđu luoddanii ja visot mirkkočáhci golggihii Vilyuy johkii, de lágidedje luonddusuodjaleaddji joavkkut dutkanmátkki ruvkki guvlui. – Dalle lohke Alrosa ovddasteaddjit, ahte diet mirko-čáhci galggai geavahuvvot sin bargoproseassain, muhto dasa mii eat jáhke, lohká Ivan Galkin. – Diet mirkohan gal manná mirkoláddos maid eatnan sisa. Duohtavuohta min mielas lea, ahte sii dien mirkoláddos luitet veahážiid mielde mirkočázi johkii. Muhto go mirkoláddo buođđu ii gierdan dulvvi maid garra arvi dagahii, de luoddanii buođđu ja visot dat mirkoláttu šávihii Vilyuy johkii, ja nu sii gávnahalle nuoskkideamen joga, muitala Galkin.

ČÁHCEČÁJÁNAS: Deavdimin čáži boahtalii iskan dihtii Vilyuy joga nuoskkideami jagi 2018. Govva lea whatsapp:s.

Alrosas lea sierra ossodat mii mahkká galggašii bargat luonddu suodjalemiin. Dan ossodagas baiccca barget dušše bealuštan ákkaid ráhkadit iežaset luonddunuoskkideapmái. Alrosa lea dego sierra stáhta republihkas, mii bargá nu go alccesis heive.

2,5 MILJÁRDDA OVDDAS NUOSKKIDAN

Industrial and Nuclear Supervision Service of Russia, Ruošša stáhta doaimmahat geavaheddjiid vuoigatvuođaid hárrái, lea árvvoštallan Vilyuy joga vahágiid 22 miljárdda rubelii, mii gártá 2.5 miljárdda Norgga kruvnnu.Jos Alrosa fitnodat gártá máksit dán vahága, de manná buhtadus njuolga Rošša stáht-ii go buot jogat Ruoššas leat Ruošša Stáha opmodat, ja guovllu olbmuide dán buhtadusas ii boađe miige, muhto eanemus jáhkehahtti lea ahte Alrosa ii oppa dupmehalage máksit buhtadusa.

ŠIBIHAT: Sakhaid gusat Vilyuy johkagáttis. Dat leat hárjánan juhkat čázi jogas. 
Govva lea vižžojuvvon whatsapp:s.

Gávcci guovllu dáppe árktalaš guovllus leat maid ožžon vearrofriijavuođa. Álggos dáid guovlluid olbmuid mielas dát lei vuogas go eai dárbbaš vearu máksit. Muhto dađistaga fuomášuvvuige, ahte dát vearrofriijavuohta leige ásahuvvon vai stuorra fitnodagat ain áŋgireappot álggahit ođđa ruvkedoaimmaid ja oljobohkamiid árktalaš guvlui, ja nu duvdet árbevirolaš doaimmaid nugo boazodoalu ja meahcásteami eret.

FÁKTÁ:

· Goalmmádas sakha álbmogis, sullii 150 000 olbmo, vahágahttojit dán nuoskkideamis .

· Guovllus orrot maid evenki, even ja buriat álgoálbmogat.

· Sakha leat stuorámus álgoálbmotjoavku guovllus, ja sii ealihit iežaset eanandoaluin, sis leat heasttat ja gusat.

· Sakhat maid leat árbevirolaš guollebivdit ja meahcásteaddjit.

· Joga nuoskkideapmi čuohcá njealji regiovdnii, mat leat dán čáhcádaga gáttis. Johka lea dáid olbmuid juhkančáhci, ja maid sin guollebivdočáhcádat.

· Republihkat, nugo Sakha, leat sullii seamma go Norgga fylkkat.

· Sakha republihkas lea sakha jođiheaddjin Il Darkhan

· Sakha álbmogis lea maid Sakha diggi – Il Tumen, mii lea sullii seamma go Sámediggi. Das leat mielde dušše Ruošša politihkalaš bellodagat.

· Eai leat makkárge eavttut, ahte olmmoš galggašii gullat álgoálbmogii juos galgá beassat dán Sákha diggái áirrasin. Nu leatge ollu ruoššat, geat čohkkájit dán Sakha dikkis.

· Sibirjjás leat 24 álgoálbmoga, geaid Ruošša leat dohkkehan álgoálbmogin. Ruošša kriteriat dohkkehuvvot álgoálbmogin leat earret eará, ahte álbmogis eai galgga leat eambbo go 50 000 olbmo. Nu ii leatge Ruošša dohkkehan sakhaid álgoálbmogin, vaikko sakha álbmogis lea sihke iežaset giella ja iežaset árbevirolaš guovllut.

· Ruoššas lea dál politihkalaš proseassa jođus, mii sáhttá loahpahit Sakha konstituvnnalaš dikki.

· Alrosa lea multi-nationála fitnodat, mas lea ossodagat miehtá máilmmi, 

9 stáhtas ja 3 kontineanttas.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *