Váivves muitalus musihkka bokte

Áltálaš Kari Heimen (52) muitala iežas leat rámis das ahte lea sápmelaš. – Dovden iežan nu lihkolažžan go coggen iežan vuosttaš gávtti, muhto ii leat álo leamaš nu, dovddasta son.

Kari Heimen lea musihkka- ja giellaoahpaheaddji Álttá joatkkaskuvllas, lea jođiheaddji SK – Sámi komponisttain ja almmuha ođđa skearru boahtte jagi. Lávlagat leat dárogillii ja dain son muitala dáruiduhttima birra, maid su bearaš vásihan. Priváhta govva

Musihkkaskearrus, maid lea ráhkadeamen iežas Heimen-nammasaš joavkkuin, son muitala dáruiduhttima birra, maid son ja su bearaš leat vásihan, ja heahpada birra maid dovddai sámevuođa dihte.

Kari bajásšattai Álttás ja vaikko su eadni lea Deanu sápmelaš, de lei ruovttugiellan dárogiella. Danin ii smiehtan nu ollu dan birra, dahje ii imaštan ahte son lei sápmelaš.

– In muitte ahte livččen heahpanan iežan sámevuođa go bajásšadden Álttás. Mii geavaheimmet sámegahpiriid miessemánu 17. beaivvi ja min mielas dat ledje fiidnát. Easkka go vázzen njealját luohká ja fárriimet Levoŋkii (Levanger) jahkái, de vásihin ahte ii leange nu somá leat sápmelaš, muitala son.

GIELISTII IDENTITEHTA BIRRA

Kari muitala ahte son ii lean ovdal fárremage vázzán ja časkán iežas raddái ja huikán ahte lei sápmelaš. Muhto Levoŋkkas son áddii ahte lei finnmárkulaš, ja dušše dat dagahii váttisvuođaid. Lihkus manai goit bures ja son oaččui ollu skihpáriid.

– Muhtimin dattetge bođii ain sámevuohta sáhkan ja áddejin ahte ii lean ortnegis. Lávejin geahččaladdat muhtin skihpáriid, ja jerren sis maid sii dajašedje jus mun livččen sápmelaš. Ja de dadje ahte hearrá sidvnit, de eai livčče diehtán maid dadjat, ja ahte livččii lean olles roassu. De čihken ahte lean sápmelaš, muittaša son.

MÁILBMI GAHČAI ČOAHKKÁI

Kari muitá ain dovddu, maid dovddai go jurddašii mii livččii geavvan jus muhtin livččii gávnnahan su sápmelažžan. Son balai massimis buot skihpáriiddis. De oktii sii vulge Áltái luohkkámátkái galledit Kari ovddeš luohká. Mátkkis son gárttai váttis dillái, mas dovddai ahte olles eallin šaddá moallun.

– Mii galledeimmet mu ovddeš luohká Álttás. Muhtun beaivvi bođii okta oahppi Levoŋkka luohkás viega ja jearai mus ahte leigo duohta maid son lei gullan muhtun Álttá oahppis, ahte mun ledjen sápmelaš. Ja dat šattai dakkár mánnávuođa vásáhussan mas dovden ahte máilbmi gahččá čoahkkái ja buot beare bieđgana mu birra.

– Mun de biehttalin ja ballen jámás ahte sii galge oažžut diehtit dan. Bessen das eret dadjamin dainna lágiin; Mun gal in leat miige sápmelaččaid, gii dan lea dadjan? Son gielista! In jáhke iežan muitalan dien dáhpáhusa birra eatni gázzáige, inge muitte leigo suddjen dihte sin, muhto eallin joatkašuvai ja ellen buriid mánnávuođa beivviid viidáset. Ja go máhccen fas Áltái jagi maŋŋá, de in dovdan makkárge heahpada dahje ahte livččen dárbbašan čiehkat iežan sápmelašvuođa, go leimmet eambosat.

II GUODDÁN VIIDÁSET

Heahpada ja čiehkama son ii šat guoddán viidáset go máhcai fas ruoktot Áltái.

– Áhččán lea eret Hámmerfeasttas ja leimmet doppe dávjá. Mun muittán ahte doppe aŋkke ii olmmoš háliidan leat sápmelaš, go lávejedje bilkidit ahte mis lea nu ártegis suopman. Ja ahte mis gullui nu bures sámevuohta, ja dalle lávejin beare šiitit ahte in leat sápmelaš go ii lean nu vuogas. Soaitá ahte mun maid čatnen sápmelaččaid juoga mainna nu duolvasiin ja juhkan olbmuiguin, go ledje nu ollu ovdagáttut sápmelaččaid vuostá. Muhtumathan vázze gákti badjelis ja ledje veahá skivžasat, ja dalle várra gárttai dat mánáide dego steampalin.


JOHTIMIN: Kari áigu johtit Kristiansand guovllus ođđajagis njeallje vahkku Kultuvrralaš skuvlaseahka čájálmasain, man namma lea «FORNORSKA» (Dáruiduhtton). Priváhta govva

EAHPESIHKAR

Kari navdá ahte lei váttis dillái leat váikkuhan sihke mo earát láhttejedje ja maiddái ahte son ieš lei nu eahpesihkar. Son ii dovdan iežas albma sápmelažžan, go son ii lean leamaš oktavuođas dainna maid ieš gohčoda albma sámevuohtan.

– Mii leimmet dušše dážat, mii dárusteimmet ja dan moatti háve go gullen áddjá sámásteamen, de son hálai telefovnnas. Muittán ahte lávejin imaštallat ahte go su oabbá sámástii suinna, de lávii áddjá vástidit sutnje dárogillii. Dalle imaštin ahte manne lea nu ja go šadden boarráset, de áddejin mo dáruiduhttin lei čuohcan bearrašii.

SOMÁ LEAT SÁPMELAŠ

Go Kari gearggai joatkkaskuvllas ja fárrii Álttás Tonheimii, de lei su mielas veahá čaffat leat sápmelaš. Son dovddai iežas veahá earaláganin ja erenoamážin. De son duosttai čájehit iežas duohta identitehta, vaikko ledje ain ollu ovdagáttut sápmelaččaid ja finnmárkulaččaid vuostá 80-vuođđalogu gaskamuttus.

– Moai skihpáriin láviime veahá leaikkastallat ja liiggástallat sápmelaččaid birra, ja láviime muitalit ahte fertiime vázzit skuvlii ja nie, ja dan sii njille obban go eai diehtán maidige sápmelaččaid birra. Jáhkan ahte moai nagodeimme cirpmastit muhtin veardde sin ovdagáttuin dan áiggis go leimme doppe. 

OVDDASTA SÁMI VUOIGATVUOĐAÁŠŠIID

Dán áigge Kari čalmmustahttá dáidaga bokte sámi vuoigatvuođaáššiid ja su mielas lea lunddolaš ahte lea šaddan nu, go oaivvilda ahte buohkat geavahit iešguđet vugiid gaskkustit alcceseaset mávssolaš áššiid, leaš dal journalista, dáiddár dahje musihkkár.

– Vuosttaš skearrus maid almmuhin, ledje sámi elemeanttat, muhto in jáhke ovttage jurddašan, ahte dan lei sámi musihkar ráhkadan. Muhto lean čuvvon iežan geainnu ja lean maiddái leamaš eambo sámi birrasiin ja serven Kultuvrralaš skuvlaseahka buvttadeapmái ovttas Marit Hætta Øverliin. Moai jođiime miehtá muitaleamen sámevuođa birra ja čuojaheimme sámi musihka. Dalle čuojahin rumbbuid. Dan maŋŋá dovden ahte ledjen ožžon nuppi juolggi sisa albma sámi birrasii.

LIHKKU: Go Kari cokkai vuosttaš háve gávtti miessemánu 17. beaivvi, son lei nu movtta ja lihkolaš. Priváhta govva

DOVDDAI LIHKU

Olles eallima Kari lea jurddašan ahte ii hálit dáža álbmotbiktasa, ja ahte jus áigu juoidá, de áigu gávtti. Ii dattetge jáhke ahte livččii duostan dainna čiŋadit nuorran, áigi lea baicce láddan dasa dál ollesolmmožin. Ovdal son dovddai maiddái ahte eai soaitán dohkkehit sámi birrasis ahte son lei doarvái sápmelaš čiŋadit gávttiin.

– Mun dovden ahte in lean doarvái sápmelaš, go in máhttán giela. Nu ahte dáruiduhttin ii lean áidna vuohki mo stáhta lea váikkuhan mu áhkuide ja ádjáide, mu bearrašii ja munnje. Dat váikkuhii maiddái oaiviliidda, maid mun jáhkken eará sápmelaččain leat mu hárrái, ahte mun in lean doarvái sápmelaš. Nu ahte lea leamaš guhkes proseassa váldit atnui eambo ja eambo sámi dujiid ja diŋggaid nugo gápmagiid, veaskkuid, biktasiid ja silbbaid, mat mu mielas leat nu fiidnát. Liikon issorasat geavahit daid ja dál orrot áibbas lunddolaččat munnje.

– Mii geavaheimmet ovdal namahusa beallesápmelaš, muhto dat lei joavdelas. Mun lean sápmelaš ja muittán dovddu guovtte jagi áigi, go coggen vuosttaš háve gávtti miessemánu 17. beaivvi; dat lei nu fiinnis ja ledjen nu ilus ja mun dovden lihku. Vázzen buohkaiguin hálešteamen ja dadjen; Geahča man fiinnis mun lean!

– Dušše jurdda dan birra oažžu mu mojohallat. Dovden iežan nu fiinnisin ja ledjen nu ilus. Ledjen maiddái eambo rámis gávttis go masge earás. Njuorrasan go fal jurddašalange dan birra. Eadnán gal dieđus ii agibeaivvisge cokkaše gávtti, nu bures lea dáruiduhttin cieggan sutnje ja dat lea váivi. Mu nieida háliidivččii liidnegávtti ja lea maiddái guhkes proseassa mu nieiddas ja gánddas, nu ahte láven ain muittuhit sudnuide duollet dálle ahte mii leat sápmelaččat.

DÁRUIDUHTTIN

Kari eadni lea muitalan dáruiduhttima birra, ja mo dat lea čuohcan sutnje. Son muitala ahte ballá earáid smiehttat heittogit áhku ja ádjá birra, go soai válljiiga eret sámegiela ja oahpaheigga mánáidasaska dárogiela.

– Eadni balai earáid jurddašit ahte livččiiga galgan dáistalit eambo giela ovdii, muhto mun lean ovtta oaivilis etniin, ahte su váhnemat dagaiga dan maid navddiiga buoremussan iežaska mánáide. Dan soai leigga oahppan, ahte oahpu dáfus lei buoremus oahppat dušše ovtta giela, go sámegiela sii eai gul dárbbašan. Su váhnemat ledje iežaset áiggi servodaga buktagat.

– Moai letne oappáin dál dutkan ja guorahallan dan mii dan áigge dáhpáhuvai, ja mun lean dál čállán teavstta ođđa skerrui eatni birra. Dat lea váivves teaksta go lea dan birra maid son lea massán ja sus šaddá váivi go gullá lávlaga, go lea menddo maŋŋit sutnje váldit ruovttoluotta giela ja coggat gávtti.

GIELLA DEHÁLAŠ

– Lea hui váivi smiehtat ahte mii hálašeimmet sámegiela, jus ii livčče leamaš dáruiduhttin. Muhto mus leat alddán leamaš dakkár dáruiduhttinjurdagat, ahte olbmot dušše láitet ja huiket olles čoddagiin maid mii sápmelaččat leat massán ja gáibidit buhtadusa massojuvvon vuoigatvuođain. Muhto go lean čađahan dán proseassa de oainnán man dehálaš giella lea identitehtii. Ja mun sávašin ahte livččii ortnet, man olis oččošii virgeluomu bálkkáin sámegiela lohkamii moanaid mánuid, go ii leat álki oahppat sámegiela. Giella lea váldon mis eret ja berre leat ortnet man vehkiin mii oažžut dan ruovttoluotta.

ÁRTET: Kari imaštalai go áddjá vástidii iežas oabbái dárogillii, go oabbá sámástii. Priváhta govva

SKEARRU DÁRUIDUHTTIMIS

Heimena ođđa skearru lea dárogillii ja almmuhuvvo 2021. Dábálaččat Heimen-joavku čuojaha musihka, maid muhtun lea vuohkkasit čilgestan davvinorgalaš cabaret-rockan eaŋgalsgillii. Dat leage vuosttaš skearru dárogillii, ja son lea guhká jurddašan geahččalit dan.

Son čálligođii teavsttaid iežas ádjá vásáhusain álggus gitta lohppii, dan rájes go smávva sámegándan fertii internáhtii ja massii gielas. Loahpas šadde nu ollu lávlagat ahte ilbmá olles skearru, maid áššiid son dovdá mávssolažžan gaskkustit guldaleddjiide.

– Muittán go lávlot Guovdageainnus diibmá ja de válljejin lávlut juoidá mii lea mielde ođđa skearrus ja de vel ovtta luođi, de dan muittán hui issorassan ja ledjen hui balus. Jurddašin dušše ahte maid son guldaleaddjit jurddašit go mun dáruiduhtton mearrasápmelaš galgen mahkáš juoigat ja ieš maid jáhkken ahte máhtten. Muhto olbmot vuostáiválde mu duođai bures ja sin mielas lei hirbmat čaffat vaikko ieš ledje jámás ballán ovdal go lávkejin lávdái.

– Attii buori dovddu leat iežan olbmuid searvvis ja vuostáiváldot nu bures Guovdageainnus. Lea maiddái buorre beassat dovdat, ahte teavsttat deivet bures ja go olbmot bohtet mu lusa dadjat ahte sii leat vásihan dan seamma, dahje ahte sii dovdet seamma láhkai. De soitet teavsttat dagahit ahte muhtimat dustet čájehit sámevuođaset ja sámi identitehtaset, loahpaha son.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *