Váillaha dološ máinnásteami

Kárášjohkalaš Soffá Pier-Jovnna Jovnna/John Johnsen Boine (71) lea viššalis máinnasteaddji, muhto lohká dološ muitalusaid ja máidnasiid jávkamin.

Dolin lei máinnasteapmi áibbas lunddolaš ja dehálaš oassi árgabeaivvis juohke bearrašis. Dan bokte mánát ohppe iešguđet bargguid ja seammás besse guldalit gelddolaš muitalusaid.

MUITALUSAIDBOKTEOAHPPAN

John Johnsen Boine lea bajásšaddan bajimuš stobus Basevuovddis, Anárjogas, ja lohká dan leamaš buoremus orrunbáikin.

Son muitala iežas liikot málestit, erenomážit sámemállásiid ja dan lea son oahppan muitalusaid bokte. Dasa lassin son liiko bivddu bokte háhkat borramuša beavdái, nugo dološ áigge lei dáhpin.

– Dan lean mun oahppan iežan eatnis ja áhčis, geat munnje leaba dušše njálmmálaččat čilgen, muitala son.

MÁNÁIDGUOIMMUHEADDJI

Son muitališgoahtá iežas áhči, Soffá Pier Jovnna birra, gii lávii bivdit borramuša iežas bearrašii.

– Mis ii lean el-rávnji, eaige dalle gávdnon telefovnnat eaige rádiot. Áhčči lei min mánáid guoimmuheaddji, son lei min TV. Go son vulggii bivdui ja bođii ruoktot, de láviimet mii gávcci máná čohkkedit rieggán su birra go álggii máinnastit bivddu birra. Dat lei nu mielahis gelddolaš su guldalit, muitala son.

LÁVKKISLÁVKÁI

Son muittaša mo sáhtii beare giddet čalmmiid ja dego govahallat go áhčči muitala iežas ealgabivdotuvrra birra, dárkilit juohke bovnna ja miestaga birra.

– Son álggahii vuos čilgemiin ahte maid iđđes coggá badjelii ja lohká fertet dálkki mielde gárvodit. Makkár niestti son válddii mielde ja de loahpas rabai olgouvssa ja giddii dan. Son muitalii bivddu birra lávkkis lávkái. Makkár eana lei ja gokko váccii. Mun oaččun čárvvočalmmiid čohkkát ja dieđán justa go go son lea váccán. Son čilgii nu dárkilit ahte livččen guorrat su bálgá, vaikko in leamaš mieldege.

– Son čilgii guđe guovllus galggai bieggat, ahte ealggat eai oaččo hája ja ahte ii galgan duolbmut rissiid, vuoi eai gula. Ja čilgii gokko ealgga galgá báhčit, vuoi ii bilit makkárge biergguid. Mo njuovvat galggai ja mo čoavjji gálgat ja maid varain galggai bargat, muittaša Soffá Pier-Jovnna Jovnna.

BÁDDIIKASSEHTTII

Boine muitala ieš árben áhčis attáldagaid ja muitá mo su mánát liikojedje máinnasteapmái unnin.

– Mun lávejin báddet iešguđet muitalusaid ja maiddái máidnasiid kasehttii ja bidjat ain ala go nuoramus gánda siđai. Nu son čohkkedii guldalit máidnasiid, reaškkiha son.

TELEFUVNNAT JA SPEALUT

Dát muitalanvuohki lea Soffá Pier-Jovnna Jovnnii leamaš hui mávssolaš ja su mielas lea hui vahát ahte dat lea jávkamin.

– Mun lean iežan eatnis oahppan málestit ja áhčis bivdit ja eará bargohommáid. Sudnos lei dilli muitalit. Dán áigge eai astta šat váhnemat maidige, illá nuppi dálus gerget galledit. Ja de čohkkájit dušše telefovnnat gieđas muđui. Ja jus finat makkárge stobus dán áigge, mánát eai dihtto gostege. Sii leat iežaset lanjain čiekčamin seinniid ja huikimin daid spealuiguin. Lea hui vahát go máinnastanvierru lea jávkamin, oaivvilda Boine.

ISSORASMÁIDNASAT

Soffá Pier-Jovnna Jovnna muittaša mo mánnán Basevuovddis sis dálvvi áigge lávii mannat bálggis čađa rođu, joga rastá, edno lusa.

– Ja mii mánát ain fitnat guossis ja doppe lea beare muitaleamen daid gobmemáidnasiid. Ja issoras fas ruoktot vuolgit eahkedis seavdnjadin. Mii fertet giehtalagaid vázzit ja eanu ferte min mieđuštit guovdu joga ja mii mannat viega ja huikki ruoktot, reašká son.

SKEALBMAGÁNDA

Nubbi maid son muitá issorassan ledje juovllat ja dasa lei erenomáš sivva.

– Mun ledjen oainnat measta menddo hilbat. Mun lávejin ribahit skelbmošit ja fuobmát vaikko maid. Ja mun dihten ahte go dat juovlastállu boahtá, de mun gal geavan su sehkkii go mun dihten ahte ledjen skelbmošan. Mun muittán oktii, go gullen ahte juovlastállu boahtá ja álggii dearpat seinniid. Dat lei nu issoras ahte jávkkihin teahpá vuollái. Inge duostan boahtet eret doppe go dihten šaddat su sehkkii. Juovllat ledje gal somát muhto maiddái issorasat, muittaša Jovnna reaškki.

ŠADDANVÁIBMOÁŠŠIN

Máinnasteapmi lea šaddan sutnje dego váibmoáššin ja John Johnsen Boine sávašii dainna bargat juoga, vuoi ii jávkkašii oalát.

– Mun gal sávašin ahte mis galggašii vaikko oktii vahkkus dakkár eahket gosa olbmot čoahkkanivčče máinnastit ja muittašit doložiid. Dat livčče máilmmi somá. Ja go vuos oččošeimmet dákkár eahkeda, de sáhtášeimmet doppe málestit, nu ahte buohkat válddášedje mielde juoidá. Miibat sámemállásiid lea ráhkadastit ja reahttadit. Ja de beassat vel háleštit gallásčovjjiin. Iige mávssášii nu oluge, loahpaha son.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *