Suoma Stáhtaráđđi lea dál ásahan sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna: Nuortalaččain buorre jáhkku

Nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff dadjá sis lea nana jáhkku kommišuvnna bargui.

NANA JÁHKKU: Nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff lea duhtavaš go nuortalaččain lea iežas komissára duohtavuohta -ja soabadankommišuvnnas. Govva: Sámediggi

ČÁLLÁN: ELLE MÁRET LABBA

Stáhtaminister ráđđehusprográmma mielde bargu kommišuvnna vuođđudeami várás lea jotkojuvvon dálá ráđđehusáigodagas. Válmmastallanbargu sámiid duohtavuohta -ja soabadankommišuvnna várás álggahuvvui Sámedikki álgaga olis jagis 2017.

Duohtavuohta- ja soabadankommišuvdnainstitušuvnna ruohttasat ollejit gitta 1970-lohkui. Riikkaidgaskasaččat duohtavuohtakommišuvdnan gohčoduvvojit proseassat, main gieđahallat historjjás dáhpáhuvvan kollektiivvalaš boasttuvuođaid. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnat leat ollašuhtton sullii 40 riikkas.

Sápmelaččaid sajádat eamiálbmogin lea dorvvastuvvon Suoma vuođđolágas. Vuođđolága 17 § 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset.

OAIDNÁ DEHÁLAŽŽAN: – Kommišuvdna bargun lea buktit luohttámuša sápmelaččaid ja stáhta gaskii, oaivvilda stáhtaministtar Sanna Marin. Govva: Stáhtaráđđi/Valtioneuvosto.

Stáhtaráđi kansliija ja riekteministeriija válmmastalaiga ovttasráđiid Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin jagi 2019 doaimmahuvvon šiehtadallamiin bargogohččosa (mandáhta) Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankommišuvdnii. Ráđđehusa eahketskuvllas 13.11.2019 gieđahallojuvvui kommišuvdnii válmmastallojuvvon bargogohčus ja gehččojuvvui, ahte áššis sáhttá ovdánit komissáraid nammadanprosessii. Maiddái Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin dohkkeheigga mandáhta loahppajagi 2019. 

BUORRE JÁHKKU

Nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff dadjá sis lea nana jáhkku kommišuvnna bargui.

– Sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvdna boahtá dahkat dehálaš ja seammás lossa barggu. Kommišuvnna barggu duohken álggedettiin lea jo máŋgga jagi fuolalaš ráhkkananbargu, sámiid ja stáhta gaskasaš ipmárdusa ja luohttámuša lasiheapmin. Sávvat kommišuvnna bargui menestumi ja doarvái resurssaid lihkostuvvamii, dadjá Veikko Feodoroff.

ČIELGA DÁRBU

Marin muitala ahte su mielas lea dehálaš geahččat čađačuovgi vugiin dan, mii Suoma historjjás lea dáhpáhuvvan ja mo sámiid vuostá leat láhtten ja mo ain láhttejit. Marin oaivvilda, ahte ferte ovttas geahččat buot váttisge gažaldagaid. Danin son oaidná stuorra dárbbu kommišuvdnii ja ahte sápmelaččat leat dán barggus mielde.

– Sávan menestumi sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadallankommišuvdnii dan dehálaš barggus. Oktasaš mihttomearrin lea, ahte kommišuvnna barggu mielde dialoga ja luohttámuš sámiid ja stáhta gaskkas buorrána. Dušše ipmirdemiin maid sápmelaččat leat vásihan, sáhttit eakti vugiin gávdnat čovdosiid boahttevuhtii,  celkkii stáhtaministtar Sanna Marin Stáhtaráđi dieđihandilálašvuođas 28.10.2021.

Kommišuvdna boahtá barggustis čállit raportta, mii sisttisdoallá doaibmabidjoevttohusaid. Raporta luobahuvvo Stáhtaráđđái, Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2023 rádjái.

Viidáset muitala Feodoroff ahte sidjiide nuortalaččaide vásáhusat leat leamaš erenomáš garrasat. Son muitala ahte doppe leat olu áššit mat bohtet ovdán ja rahpet sin siskkáldas háviid. 

– Mun sávange ahte mii boahtit oažžut psykososiálalaš doarjaga ja dearvvašvuođa vuođđobálvalusaid iežamet gillii. Lea dehálaš ahte veahkki joatkašuvvá maiddái kommišuvnna barggu maŋŋel. Mis lea nana jáhkku kommišuvnna barggu ja bohtosiid ektui, loahpaha Feodoroff.

SÁVVÁ KONKREHTA DOAIMMAID

Suoma Sámedikke sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso dadjá barggu leat mearkkašahtti sámiid olggušteami ja stáhta assimilerenpolitihka čuovvumušaid čielggadeapmái. 

– Sámiid eamiálbmotrivttiid dovddasteapmi ja ollašuhttin roahkkasaddá Suomas ain. Anan hui dehálažžan, ahte proseassa čađaheamis bohtet konkrehta doaimmat, mat albma láhkai ovddidit sámiid sajádaga Suoma servodagas. Bargonoađđi lea stuoris, iige dat boađe leat álki, muitalii Juuso sáhkavuorustis Stáhtaráđi dieđihandilálašvuođas golggotmánu 

loahpas.

SÁVVÁ KONKREHTA DOAIMMAID: Suoma Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso sávvá konkrehtalaš bohtosiid kommišuvnna barggus. 
Govva: Sámediggi

– Lean duđavaš, ahte ovddit stáhtaministtar lei ráđđehusbáji áigge gárvvis álggahit sámiid duohtavuohta -ja soabadanproseassa Suomas. Maiddái dálá stáhtaministtar Sanna Marin ja su ráđđehus leaba čájehan midjiide, ahte sii leat čatnasan dán prosessii. Sávan ahte suopmelaš servodat boahtá maiddái čatnasit dása nu ahte sápmelaččat besset eallit sápmelažžan olggušteami haga, eaige dárbbašivčče šat ráhčat giela ja kultuvrra ovdii.

IEHČANAS JA SORJJASMEAHTTUN

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea doaimmainis iehčanas ja sorjjasmeahttun. 

Kommišuvnnas leat vihtta komissára. Mandáhta mielde guokte komissára leat válljejuvvon Stáhtaráđi ovdanbuktojumis, guokte Sámedikki ovdanbuktojumis ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima ovdanbuktojumis. Duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna doaibmaeavttuid olis komissáraide dahkkojuvvojit ovttaveardásaš eavttut oassálastit áhpasit kommišuvnna bargui. 

Lahtut:

Heikki J. Hyvärinen, nákkosgirjedutki, riektediehtaga kandidáhtta 

Irja Jefremoff, hálddahusdiehtagiid master

Kari Mäkinen, earkebisma emeritus, teologiija doavttir

Hannele Pokka,bargoeallinprofessor, riektediehtaga doavttir

Miina Seurujärvi, filosofiija master

Stáhtaráđi kansliija ásaha čuovvun-joavkku duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna doarjjan. Čuovvunjovkui bovdejuvvojit ovddasteaddjit Sámedikkis, Nuortalaččaid siidačoahkkimis, riikkabeivviidbellodagain, evangelalaš-luteralašgirkus ja ortodoksalaš girkus. Čuovvunjoavkku ságadoallin bargá stáhtaministara stáhtačálli. Čuovvunjoavkku bargá dassážii, go duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna bargu nohká.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *