Diŋgo donge! 
SOMÁ ÁVVUDIT: Aili mielas lei hui hávski ávvudit báikki boarráseamos ássi, ja beasai giitalit go lea sámiid ovddas bargan, ja de vel válddestii iežára Edel-áhkuin.
Guovdageainnu sanitehtasearvi lei golggotmánu 17. beaivvi lágidan riegádanbeaiveávvudeami ja guossohii borramuša buohkaide geat háliidedje boahtit. Foanda “kanskje kommer kongen” (dat bođii beaivvi maŋŋil, go lappecodisillen ollii Guovdageidnui) juolludii doarjaga ja dainna lágiin sáhtii norgga nissonolbmuid sanitehtasearvvi báikkálaš searvi ávvudit stuorrát 100-jahkásačča.
HÁVSKI
Ávvudit ledje boahtán dieđusge sanitehtanissonat ja searvvi guovllujođiheaddji, suohkana sátnejođiheaddji Hans Isak Olsen, heaiti sámediggepresideanta Aili Keskitalo botnjiin ja sullii 60 olbmo gilis.
Ja ávvudeaddji navddašii.
– Dát lea nu illudahtti, hui hávski ja somá ahte lean dan mađe heavskái ahte sáhtán dán maiddai navddašit, bogostallá 100-jahkásaš.
Borramuššan ledje dieđusge sámi herskot, biergomális ja biđus, ja gáhkkogáffe. Borramuš orui buohkaid miela mielde. Sihke sanitehtanissonat, sátnejođiheaddji ja Aili Keskitalo dolle sártniid.
Skeaŋkkaid gaskkas lei maiddai njuohtan mii galgá ráhkaduvvot ja maŋŋil čiŋahit ođđa joatkkaskuvlla seinniid.
Sártniin beasaimet gullat dan stuora barggu birra man Hætta Eriksen lea bargan sámegiela ja oahpahusa ovddas, ođđaáiggi sámeskuvlla eadnin. Sátnejođiheaddji Olsen maiddai deattuhii man ilolaš son lea sanitehtanissoniid barggu ovddas, geat barget earáid ovddas eaktodáhtolaččat.
GEARGGUSVUOHTA DÁRBBU MIELDE
Sanitehtasearvvi ulbmil lea čohkket eaktodáhtolaš barggu servodaga buoridit ja oadjudit go bargá dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis, birasgearggusvuođain ja roassobargguin.
Organisašuvnna váldo áŋgiruššan lea nissonolbmuid dearvvašvuohta ja fuolahusgearggusvuohta. Sanitehtasearvi čoaggá ruđa ja addá viidásit prošeavttaide mat dárbbašit dan.
Roassodilálašvuođain fállá sanitehtasearvvi fuolahusgearggusvuođa viesu, borramuša ja fuolahusa gillájeddjiide, oapmahaččaide ja veahkkebargiide.
– Guovdageainnu sanitehtasearvvis lea šiehtadus suohkaniin bargat gearggusvuođabargguid go lea dárbu. Lagasbirrasis fállá organisašuvdna doaibmabijuid mánáide, nuoraide ja vuorrasiidda, muitala báikkálašsearvvi jođiheaddji Julie Eira.
Searvvis lea maiddai foanda Finnmárkkus – Ruth Helfjordsfond – mii juolluda doarjagiid čálgodoaimmaide borasdávdabuohcci – ja eará duođalaš dávddaid buohcci mánáide Finnmárkkus. Foandda stivrajođiheaddji lea June Brita Eira, gii maiddai lei ávvudeamis ja geahčai bearrái guossoheami.
BÁLKKAŠUVVON NANNOSIT
Edel Hætta Eriksen nammaduvvui 2007 Oahppolihtu gudnelahttun, ja oaččui lihtu gollenálu.
Edel Hætta Eriksen lei oahppan oahpaheaddji jagi 1949. Son válbmii sámegiela vuođđofága Oslo Universitehtas jagi 1965 ja válddii viidáset oahppu duojis Stáhta oahpaheaddjeskuvllas jagi 1969. Son lei oahpaheaddji badjel 30 jagi, čieža jagi rektorin. Maŋemus 12 jagi go barggai, lei Sámi Oahpahusráđi direktevran, okta Departemeantta áššedovdiin ráđiin. Son lea leamaš mielde máŋggain stivrrain ja ráđiin, earret eará Norgga Kulturráđis ja Norgga Sámiid Riikasearvvis, gos maiddai lei mielde ásaheame báikkálašsearvvi, riika vuosttaš.
Guhkes bargoeallima čađa skuvlla ja oahpahusa bálvalusas lea son eambbo go earát leamaš mielde rievdadeame skuvlla ulbmiliid ja sisdoalu, čorget saji sámegillii ja sámi kultuvrii. Su ulbmilin lea álo leamaš váldit vuolggasaji oahppi giella- ja birasduogážis.
Son lea máŋggaid buolvvaid leamaš guovddáš olmmoš sámi kulturceggemis, ja su barggu bokte stivrrain, ráđiin ja lávdegottiin, lea son leamaš vuosttažiin skuvlapolitihkalaš ja kulturpolitihkalaš surggiin. Dán dihte šattai son jagi 1988 Sankt Olav ortnet riddár vuosttaš dásis.
VUOLLEGAŠ
Son lea ieš vuollegaš dán hárrái ja oaidná buot dan mii lea dáhpáhuvvan lunddolažžan sutnje.
– Dat dušše šattai nu. Maŋŋel go oahpaheaddjeoahppu gaskkalduvai soađi dihte, mannen Uppsalai váldit ovttalágan viidáset oahpu ja maŋŋil válbmejin dan Romssas. Dan maŋŋil lei lunddolaš fággádit sámiid ovddas, sámegiela ja sámi mánáid vuoigatvuođa oažžut oahpu iežas gillii, muitala ovdal go ávvusávaldagaid ja govvema bárru vuot loktana.