Sámi bálgáin máilbmái

Sámmol Jovnna ja Ámmon Piera Nystad áiguba čohkket Sámi kultuvrralaš fálaldagaid ovtta sadjái ja vuovdit daid máilbmái.

Vieljaš guovttos luoitileigga buot eará bargguid go mearrideigga mannan čavčča váldit badjelasaska bearašfitnodaga Samipath, maid sudno áhčči John Nystad lea jođihan nuppelot jagi eaŋkilolbmofitnodahkan, ja man dál leaba rievdadan oasusfitnodahkan. Dál lea áhčči addán vejolašvuođa maŋisbohttiide geasuhit turisttaid Kárášjohkii.

– Guovddážis lea leamaš johkafanas ja johkakultuvra. Soaitá ahte lea dat áidna fitnodat mii ná garrasit lea fokuseren Sámi johkakultuvrra birra, muitala Sámmol Jovnna.

OĐĐA JURDAGAT JOĐUS

Fitnodat lea dán rádjai leamaš doaimmas dušše geasseáigodaga ja váldobuvtta lea leamaš johkafanastuvrrat Kárášjoga bajás. Gándda guoktás leat dattetge eará plánat fitnodahkii ja mihttun lea birra jagi fállat sámi kultuvrra turisttaide.

– Ulbmilin lea oažžut turisttaid deike bisánit olles vahkkui ja deavdit sin kaleandara doaimmain. Mii leat maiddái ráhkadeamen čovdosiid ruovttusiidui, ahte jus muhtin joavkkus šaddá 10 diimmu boddu, de galgá prográmma buktit evttohusaid doaimmaide. Ja áidna vuohki dainna lihkostuvvat leat ovttasbargat nu olusiiguin go vejolaš, čilgeba soai.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Samipath-fitnodat lea rahpan kantuvrra Sápmi Parkii dáid beivviid.

ČOHKKEBA FÁLALDAGAID

Soai goittot eaba sáhte fállat buot fálaldagaid, mát Sámis leat ja das bođiige jurdda háhkat ovttasbargoguimmiid. Dál soai sáhttiba fállat earet eará beanavuodjimiid, hearggástallamiid ja johkafanastuvrraid. Dál leat jearaldagat jo boahtigoahtán máŋgga jahkái ovddos guvlui.

– Moai álggiime čakčat hállat ahte moai leimme galgat álgit beanavuodjimiin, muhto eaihan munnos leat beatnagat eange máhte maidige dan birra. Ja de smiehtaime ahte suddu go ean leat boazosápmelaččat, leimme turisttaid sáhttit doalvut ealo lusa. Dalle gávnnaheimmege ahte dáppehan leat olbmot geain lea dát máhttu, muhto sis váilot turisttat.

GARRA ÁIGUMUŠAT

Albmá guovttos leaba jo háhkan ovttasbargoguimmiid, dahje nu gohčoduvvon vuolleleverandevrraid, maiddái kránnjágielddas. Áigumušat leat garrasat, go sudno mihttun lea šaddat Davvi-Norgga stuorámus turistaaktevran.

– Fitnodaga ulbmil lea čohkket eará aktevrraid, mat leat čadnon mátkeealáhussii ja mii márkanfievrredat ja vuovdit sin fálaldagaid. Dat lea álkimus čoavddus turistii, go dušše dárbbaša gulahallat ovttain fitnodagain iešguđet fálaldagaid ektui, čilge Ammon Piera.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Dá lea okta ovttasbargoguimmiin, Jon Mikkel Eira, gii lei mielde mánáidgárddis oahpaheamen mánáide gárduma. Priváhta govva

DEHÁLAŠ ŠIEHTADUSAT

Dán rádjai leaba soai dahkan šiehtadusa ollu fitnodagaiguin: Sáiggas Kennel, Kárášjoga Camping, Rávdol Reindeer Herding, Orus moments, Mollešjoga duottarstohpu, Gárdin duottarstohpu, Šuoššjávri duottarstohpu, Ski Karasjok, JP Busser, Midt-Finnmark Siida. Váldoovttasbargoguoibmin lea aiddobáliid šaddan Kárášjoga Scandic-hotealla. Soai lohkaba saji eambbosiidda.

– Váttisvuohta ovdamearkka dihte hoteallas lea leamaš ovdal ahte jus luoitá ovtta mátkefitnodaga sisa, de ferte luoitit buohkaid. Ja nu eai beasa márkanfievrridit sin čađa. Mii ovddastit buot mátkefitnodagaid ja leat ožžon saji resepšuvnnas márkanfievrrideapmái, illudeaba soai.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Dá lea okta ovttasbargoguimmiin, Jon Mikkel Eira, gii lei mielde mánáidgárddis oahpaheamen mánáide gárduma. Priváhta govva

IEŠGUĐET ČEHPPODAGAT

Kárášjohkalačča guovttos eaba duđa dušše turistemii ja dan gaskkusteapmái, muhto áiguba fállat Sámi kultuvrra maiddái skuvllaide ja mánáidgárddiide. Moatti vahkku áigi leiggage soai erenoamáš barggus ovttas Jon Mikkel Eirain, gii jođiha Rávdol Reindeer Herding -fitnodaga. Sii fitne oahpaheamen mánáidgárdemánáide rievssatbivddu ja mo das málestit.

– Samipath-fitnodaga váldoulbmil lea ovddidit sámevuođa ja kultuvrra. Jurdda mánáidgárddiid birra bođii das, go mun oidnen man uhccán mu ahkásaččat máhttet gárdut dahje juoŋastit sámi árbevirolaš vuogi mielde. Moai háliidetne veahkehit mánáide oahpahit dan.

Plána sudnos lea maiddái čohkket iešguđet Sámi duojáriid ja márkanfievrridit ja vuovdit sin buktagiid.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Dál fállet maid jávrebivddu turisttaide. Govas Sámmol Jovnna Nystad. Priváhta govva

VÁSIHAN OLLU

Sámmol Jovnnas lea lohkan dearvvašvuođa-, biras- ja sihkarvuođa oahpu ja jođiha iežas fitnodaga, man ásahii badjelaš jagi áigi. Su dovdet maiddái «Eventyrsame» -namain, go jođii miehtá Eurohpa jagi ruđa haga. Dasa lassin lea son ovddastan Norgga borjjastan MM-gilvvuin Frankriikkas ja mátkkoštan lagabui 10.000 kilomehtera Sibirijái, gilvalit Beringia Artic Games -gilvvuin. Son lea vásihan ollu, muhto dál lea gearggus sajáiduvvat iežas ruovttubáikái ja áŋgiruššat bearašfitnodaga ovdii.

– Mánát lea stuorra sivva manin háliidan sajáiduvvat. Lean vázzán skuvlla ollu jagiid ja dan dihte massán ollu sudno bajásšaddamis. Okta sivva maiddái lea dat heajos beaggin Kárášjogas, mun háliidin dasa váikkuhit. Olusat dušše láitet man heittot mis lea dáppe. Go gergen skuvllas, de mearridin ahte lea beare tullja ahte mis lea dáppe heajos dilli. Ámmon Piera lohká ahte mis lea stuorra deprešuvdna dáppe ja mun lohken ahte jus buohkat leat vuollánan, de ferte muhtin čájehit ahte lea vejolaš, deattuha Sámmol Jovnna.

HÁLIIDII IEŠMEARRIDEADDJIN

Ámmon Piera ges lea vázzán skuvlla maŋimuš 6 jagi ja lea lohkan ekonomiija ja proseassainšenevrra oahpu. Son dattetge guđii gaskan oahpu aiddo ovdalaš go gearggai. Son doaibmá maid Nuortanástte beaivválašjođiheaddjin.

– Mun oidnen ahte dán fitnodagas lea potensiála ja háliidin bargat alccen. In háliidan earáid ovddas bargat, muhto baicce leat mielde ovdánahttimin Kárášjoga ja ráhkadeamen ođđa bargosajiid earáide. Dá lea juoga mainna háliidan bargat loahppaeallima ja sávvamis fitnodat stuorru dađis, muitala 26-jahkásaš.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Ámmon Piera háliidii leat iežas hoavda ja sávvá beassat bargat bearašfitnodagas loahpaeallima. Priváhta govva

DOVDÁ MÁTKEEALÁHUSA

Bearašfitnodaga njunuš John Nystad, gii lea jođihan fitnodaga measta 20 jagi ja lea okta gii lea leamaš guhkimus mielde mátkeealáhusas Kárášjoga gielddas. Su fatnasis leat čohkkán iešguđet ministarat, muhto okta guossi lea bures báhcán millii:

– Čakčamánu 11. beaivvi terrordáhpáhusa maŋŋel Amerihkás de bođii ovtta geasi munnje dakkár guossi, gii diđii muitalit ahte son lei terrororganisašuvnna stuorámus vašálaččaid searvvis ja muitalii iežas leat viđádin dan listtus. Son lei Saudi-Arabia oljoministtar ja son lei vuolgán čiegus mátkái iežas gánddain ja Norgga oljoministariin ja sihkarvuohta lei maid dan mielde. Sii bohte priváhta charteriin Levdnjii ja mii oakkuheimmet sin Ássebávttis. Mun fertejin dieđihit politiijaide makkár reaŋggaid ja biiggáid mun áigon geavahit ja politiijat dárkkistedje buohkaid, muittaša Nystad.

DÁRBBAŠLAŠ NÁVCCAT

Son lohká iežas buriin mielain geiget stivrejumi iežas gándda guoktái, ja lea ain ieš stivrrajođiheaddji fitnodagas. Son oaidná ahte nuorat gearddi návccat ja máhttu leat dárbbašlaččat vai fitnodat ovdána.

–  Nuorat geardi oaidná vejolašvuođa loktet fitnodaga dakkár dássái gos mun in leat leamaš. Mun lea vuoruhan bievlaturismma, nugo johkafanastuvrraid ja oagguma ja maiddái rievssat- ja ealgabivdima turisttaiguin. Muhto lea čielggas ahte dálveturisma geasuha maiddái nuppe geažes máilmmi olbmuid, muhto maiddái norgalaččaid, eurohpálaččaid ja ásialaččaid. Soai leaba bidjan buot searaid dása ja leaba buori barggu bargan, go čájeheaba ahte máhttiba ovttasbargat earáiguin, rámida áhččeolmmoš.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Bearašfitnodaga álggaheaddji, áhčči John Nystad, lea ain stivrrajođiheaddji fitnodagas ja maiddái bargá iešguđet doaimmain. Priváhta govva

STUORRA RIEVDADUSAT

John Nystad oaidná maiddái ahte otná teknologiija addá áibbas eará vejolašvuođaid earet eará márkanfievrredeapmái ja son dovddasta ollu rievdadusaid boahtán dan rájes go son álggii.

– Dalle go fitnodat álggahuvvui, de lei telefovnna bokte riŋget, e-poastta bokte diŋgot ja faxaid badjel sáddet visot. Dál lea nu gohčoduvvon online-booking neahtas, mas lea beare čállit ahte áigu diŋgot. Dál lea áibbas eará máilbmi ja die lea juoga mii lea dárbbašlaš otná mátkeealáhusas, go leat vuolleleverandevrat. Dat álkida olles vuogádaga ja addá stuorát vejolašvuođaid, go ii dárbbaš telefovnnaiguin dádjut, deattuha John Nystad.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Fitnodat lea ovdal vuoruhan dušše bievlaturismma, váldobuvttan ledje johkafanastuvrrat. Priváhta govva

Goas doai šattaide gründárin/fitnodateaiggádin ja manin?

– Moai letne šaddan bajás turistemiin ja ledne bargan dainna nu guhká go mun sáhtán muitit. Moai mearrideimmet čakčat ahte moai celke eret bargguid ja vuoruhetne fitnodaga. Áhčči jearai moatti jagi áigi ahte maid moai áigo bargat ja ahte maid mii galgat bargat fitnodagain. Dál lei jurdda láddan ja moai leimme gergosat álgit ja finaime vurrolaga Tromssas oahppamin mo galggaimet bargat dálveturismmain. Samipath Official AS jagi áigi ja das leat mielde munno lassin áhčči ja eadni vel.

Mii lea dudno stuorámus niehku ja leahppigo čuovvulan dan?

– Dan stuorámus niegu letne measta dál eallimin. Niehku lea leamaš álo nagodit ovttasbargat buot aktevrrain Kárášjogas ja Sis-Finnmárkkus. Dáppe leat nu ollu čeahpes olbmot ja buohkain lea sihke máhttu ja dat buvtta, muhto sis váilot dat smávva bealit nugo márkanfievrredeapmi ja mo galgá oažžut turisttaid deike bisánit, čilgeba soai oktii njálmmiid.

Mii lea leamaš stuorámus hástalus das rájes go álggiide?

– Áigi. Gávnnahit maid galgá álo vuoruhit ovddemuš.

Leahppigo ožžon makkárge veahki dahje ruđalaš doarjaga?

– Ruđalaš veahki ean leat ožžon, go ean leat vel ohcan. Dál letne vuos vuoruhan oččodit ovttasbargošiehtadusaid sadjái ja buot eará. Munnos leat guokte olbmo geat leamaš stuorra veahkkin ja geaid háliidetne giitit erenomáš ollu. Dat leat Lemet Birger Maurstad, gii lea munno webdesigner ja Jan Helmer Olsen, gean fiinna govaid besse geavahit.

Birgebeahttigo iežade fitnodagain?

– Dan moai gal ean daga vuos. Ja jus ean oaččo doarjaga, de fertejetne váldit vel sierra barggu. Ja dalle ean beasa fokuseret 100% dán fitnodahkii. Ja moai álggiime ođđajagimánus, goas ii leat dáppe oktage.

Mo rávvešeidde eará álggaheaddji gründáriid?

– Gánnáha bargat ovdaprošeavttain vuos, go lea ain fástabarggus. Ja de váldit dalánaga jagi permišuvnna barggus, go ovdaprošeakta lea gárvvis ja geahččalit ahte sáhttágo dainna eallit. Dá leat áššit maid ledjen bargat eará láhkai, muhto moai njuikiime beare fitnodahkii. Ja jus gierdá dan, de galgá beare njuiket njuolga mielde. Eange gáđa veaháge ahte dan dagaime.

Gos oaidnibeahtti iežade 5 jagi geažes?

– Dalle leat nagodan oažžut Finnmárkku destinašuvdnan ja dalle jorrá turista dáppe birra jagi. Eaige leat šat veahážiid mielde, muhto čađat. Jus mii lihkostuvvat, de dat mearkkaša ahte olles Sis-Finnmárku lihkostuvvá. Moai háliidetne leat mielde ovdánahttimin Kárášjoga ja olles Sis-Finnmárkku, dasa lassin leat mielde buorideamen ja váikkuheamen olbmuid loaktimii ja nagodit bissehit eretfárrema.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Kárášjoga Scandic-hotealla direktevra Emma Järpell. Govva: Anne Rasmus

– Mii dárbbašit eambbosiid

Kárášjoga Scandic-hotealla direktevra Emma Järpell lea movtta go Nystad albmá guovttos leaba álggahan ođđa mátkeealáhuskonseapta.

Emma Järpell lea bargan farga guokte jagi direktevran, ja oaidná ahte eai leat menddo ollu mátkeealáhusfitnodagat Kárášjogas. Lea vuogas turisttaide, go Samipath-fitnodat lea álgán čohkket eará fitnodagaid iežaset vuogádahkii.

– Lea issoras somá oaidnit ahte soai bidjaba buot návccaid oččodit buohkaid mielde. Dat lea juoga maid mii Scandic ja Sápmi Park bealis leat váillahan ja dárbbašit. Mun gal navddán ahte dát boahtá olles Sis-Finnmárkku mátkeealáhussii buorrin ja lean nu movtta das, deattuha hotealla direktevra, geas lea stuorra jáhkku konseptii.

ÁSAHAN OVTTASBARGGU

Samipath ja Scandic-hotealla leat ásahan ovttasbarggu dáid beivviid ja direktevra muitala Samipath-fitnodaga fárret Sápmi Parka kantuvrii.

– Soai veahkeheaba min turisttaiguin ja maiddái ofelastimiin. Ja guorahallet maiddái mo geasuhit eambo gussiid buohkaide. Go mii ovttasbargat, de sáhttit buohkat lihkostuvvat, loahpaha Emma Järpell. 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *