Ruvkebargit metállaid ozus báhtterbiillaide: Áitet sámi boazodoalu

Tuomas Siilasjoki ja Minna Näkkäläjärvi muitaleaba ahte hirpmahuvaiga go johtti borenrusttet muhtin beaivvi ilmmai almmi vuostá. Ii oktage lean sudnos jearran lobi ohcat minerálaid sin siidda sistte, boazodoalloguovllus Davvi-Suomas. Sámi bearrašat dáppe Tarvantovaara duoddaris ballet ahte máilmmi metálladárbu lassánahttit ruoná ekonomiija stajida sin eamiálbmot eallinvuogi.

Tuomas Siilasjoki ja Minna Näkkäläjärvi hirpmahuvaiga go fuomášeigga ahte orohagas ledje geahččalanbohkamat.  

Čállán ja govven: Thomas Nilsen/Barents Observer

Duoddaris eai oidno ollu šattut, muhto bohccuide leat dát dehálaš guohtumat geasset ja čakčat. Dáppe lea doarvái bieggá nu ahte ii mana nu ollu áigi divrriin bálgat, muhto baicca guohtut. Dát erenoamáš eanadat Suoma davveoarjji “gieđas”, lea okta Eurohpá maŋemus stuora mehciin. Lagamus biilageaidnu lea máŋggaid diimmuid vázzima duohken. Go gorgŋe alážii mii lea 600 mehtera bajábeale meara sáhttá oaidnit Guovdageainnu suohkana Norgga bealde go geahččá davás ja giláža Gárasavvona Ruoŧa bealde ráji go geahččá lulás.

Ergona siidda bohccot Giehtaruohttasa boazodoalloovttastusas gárddis go misiid galgá mearkut.

Dát leat leamaš sámi boazobargiid ruoktu don doloža rájes, muhto lea baicce dat mii lea sámmál- ja jeagelgokčojuvvon geađgešlájaid vuolde mii dál boktá globála fuomášumi. Suoma geologalaš iskkadeapmi lea suokkardallan ja gávdnan nihkkela, veaikki, vanadiuma ja kobolta, mat lea ollu dárbbašuvvon minerálat elektrihkalaš vuojánbáhtteriid buvttadeamis. Internationala energiijabyrå (IEA) dilálašvuođaraporttas vurdojuvvojit elektrihkalaš vuojániid lohkku šaddat nu ollu go 116 miljovnna jagi 2030. Dat lea mihá eanet go elektrihkalaš biillaid árvvoštallojuvvon vuovdinlohku jagi 2020, mii árvvoštallo leat 1,7 miljovnna globálalaččat.

Elbiilaládden Hullu Poro hoteallas Levis, Davvi-Suomas. 

Báhtterbuvttadeaddjit mat vuvdet biillabuvttadeddjiide nu movt VW, Nissan, Hyundai ja Tesla leat dál juo doapmame sihkkarastit nu ollu vuođđoávdnasiid go vejolaš. Metállahattit gorgŋot issorasat, juoga mii dahká ruvkefitnodagaid ain áŋgireabbon gávdnat ođđa rogganguovlluid. Fievrosuorggi elektrifiseren ja ođasmuvvi energiijabuvttadeapmi lea čoavdda dasa ahte goazastit globála dálkkádatroasu. 

Muhto das lea haddi: Ruvken. Stuora ruvken. Dan oktavuođas čájehuvvo ahte háliidit Davvi-Skandinavia váldit.

SOAHTI ÁLGÁN

Minna Näkkäläjärvi soahti gádjut su oasi Sámis lea áiddo álgán.

Minna Näkkäläjärvi háliida boahtteáiggi ruvkedoaimmaid haga bohccuid guohtoneatnamiin ja johttingeainnuid rastá Eanodaga gielddas. Son lea cealkán ruvkedoaimmaid vuosttá, ja čohkken duháhiid mielde vuolláičállagiid dušše moatti vahkus.   

– Ii lea vejolaš ahte boazodoallu ja ruvken galgá sáhttit doaibmat seammá guovllus. Guohtumat ja johtingeainnut rievddadit jagis jahkái čadnon movt luonddudilli lea, čilge son ja muitala movt dálkkádatrievdamat dagahit dili vel eambbo eahpediehttevažžan.  

Geasset ii njieja beaivváš máŋgga vahkkui sámegilážis Salvasjávrri gáttis, birrasiid 230 kilomehtera poláragierddu davábealde. Dáppe leat Minna, Tuomas ja siiddaolbmot čoahkkanan misiid mearkut. Bohccot eai liiko báhkaide, ja go temperatuvrrat leat badjel 20°C, de mearridit boazobargit vuordit maŋŋit eahkedii ovdal go dolvot ealu mearkungárdái.

Mearkumis leat buohkat fárrolaga. Rávisolbmot ja nuorat, vuorrasat ja maiddai unnimus mánát oassálastet. Joni (11) hárjehalai njorostallat čoskkaid dan botta go earát ain ođđe. 

– Lean šaddame čeahpit, dadjá Joni (11) go hárjehallá njoarostit čoskkaid. 

– Mun lean šaddagoahtime suohpangiehtan, mojohallá son ja ferte gierdevaččat vuorddašit ahte álddut ja miesit galget ollet gárdái.

– Dát ii leat dušše muhtin bargu, bohccot leat min kultuvra ja min eallinvuohki, lasiha Minna.

“Jus massit guohton-eatnamiid ruvkkiide, de massit buot.”

Sámi árbevierut sáhttet maiddai jávkat jus boazodoallu jávká. Sámi álbmot davimusas Skandinávias lea EO áidna eamiálbmot.

Miessi oažžu mielkki merkenbotta.

Go merke miesi beallji eaiggáda mearkkain, dahká maŋŋel vejolažžan dovdat gean bohccot dat leat. Dat orro leame ilgat, muhto nu ii leat. Geahčadit ja darvehit misiid go njoarosta, váldá máŋga diimmu, ja muhtin nuorra heakkat váibet go jorret gárdde siste. De gal lea buorre oažžut bohccomielkki bohttalis. Jahkásaš miessemearkun lea dehálaš sirdit máhtu buolvvas bulvii.

Jahkásaš miessemearkun lea dehálaš sirdit máhtu ovtta buolvvas nuppi bulvii.   

SÁVVÁ GULAHALLAMA

Leat mannan njealje jagi dan rájes go borenrusttet ja meahccevuoján bohte viežžat geađgeiskosiid Suoma geologalaš iskkademiid (GTK) gohččuma mielde. Eambbo go 3300 mehtera guovddášiskosat sullii 20 borenbáikkiin, ja vel lassin aeromagnehtálaš iskkadeamit 245 njealjádaskilomehter stuora Hietakero-guovllus Tarvantovaara ja Giehtaruohttasa duottarguovlluin, čájehit ahte gávdne veaikki, kobolta ja nihkkela, čállo GTK-raporttas jagi 2018. 

Guovvamánu 2020 dagai Nederlándda Akkerman Exploration suoma ossodat dieđihanreservašuvnna. Reservašuvdna dohkkehuvvui suoma sihkkarvuođa- ja kemikáliijabyrå bokte cuoŋománu.

Jan H. Akkerman, Akkerman Finland OY hálddašeaddji direktevra, cealká ahte lea dárbu doaimmahit eanet árra ohcandutkosiid ja ahte ii leat vuos dahkkon mearrádus ahte galgá go ohcat ohcanlobi.

Dán hui árra dilis geahččalandilis lea váttis defineret sáhttá go boazodoallu ja ruvken doaibmat bálddalaga Hietakeros, cealká Akkerman.

Son čilge ahte lea dárbu eambbo máhtu dan hárrái ahte lea go minerálagávdnosat máid sáhttá roggat ja movt ruvken ja minerálabargu váikkuha birrasa.

Minna Näkkäläjärvi ja Tuomas Siilasjoki cealkiba ahte ruvken sáhttá mielddisbuktit ahte eanut ja jogat nuoskkiduvvojit.
“Dál mii beroštit ipmirdit báikkálaš servodaga oainnuid ja vuorjašumiid, ja vejolašberoštumi ovttasbargat dahje oassálastit”.

Jan Akkerman sávvá gulahallama báikkálaš berošteddjiiguin bures boahtin ja deattuha ahte mearrádus galgá go ohcat iskanlobi dahje ii dahkko maŋŋil go buohkain lea leamaš vejolašvuohta buktit oaiviliid ja ovddidit vejolaš váidagiid.

II LEAT DÁHKÁDUS

Minnai ii leat dáhkidus ahte ruvken ii álggahuvvo dialoga haga makkárge jeđđehus. Son cealká ieš ahte eahpesihkarvuođas lea negatiiva váikkuhus.

– Ii oktage leat goassege mis jearran ovdal go álggahedje geologalaš iskkademiid váriin. Jus ruvken dohkkehuvvo, de mis ii leat vuoigatvuohta váidit, suoma lága mielde. Nuorat buolva, mu mánát, álget jurddahallat lea go boazodoalus boahtteáigi dahje ii, galggašii go baicca vuollánit ja válljet eará birgejumi, muitala son.

Minna Näkkäläjärvi čohkohallá bearraša guođohanbartta olggobealde ja vuorjašuvvá sámi guovllu ja eallinvuogi boahtteáiggi dihte.  

Naba máilmmi dárbu metállaide mat leat mearrideaddjin beassat sirdit ruoná ekonomiijii?

Son jurdagiid siste geahččá almmiravdda guvlui ovdal go cealká njuolga.

– In dieđe guhte metállaid gávdne, muhto in jáhke máilbmi lea hávskit báiki min sámi boazodoallokultuvrra haga. Jus guohtoneatnamiid massit ruvkedoaimmaide, de massit buot, cealká son čielgasit.  

ČIELGA JÁPMINÁITTA

Tuomas lasiha ahte duottar mii lea geasuheaddjin ruvkedollui, lea sin geasse- ja čakčaorohat. 

– Mis eai leat eará báikkit gosa johttit. Buot eará guovllut leat eará boazodolliid, čilge son. 

Sápmelaččat ohppet juo mánnán movt njoarostit bohccuid.

Hietakero-guovllus mii leat várrejuvvon Akkerman Finland OY ruvkedoaimmaide lea 70 proseanta Ergoniid siidda. Muđui Eanodaga gielddas, Suoma Giehtaruohtas, lea juogaduvvon eará siiddaid gaska.

Minna ja Tuomas oaivvildeaba ahte ruvken lea čielga jápmináitta sámi boazodollui.

Go ruvkenreserváhta birra besse gullat, álggahii Minna neahttabáikki mii čoaggá namaid gáibádussii mii gáibida bistevaš gildosa ruvkedoaimmaid hárrái Eanodaga gielddas. Guokte vahku maŋŋil ledje 6000 olbmo vuolláičállán. 

– Mis ii leat eará vejolašvuohta go geahččalit váikkuhit Helssega politihkkáriid, boktit fuomášumi. Dat soaitá leat ávkkutmeahttun, muhto de goit lean juobe geahččalan ge, dadjá son. 

Vuolláičállagat galget geigejuvvot suoma ráđđehussii.

OIDNET VÁIKKUHUSAID

Minna čilge movt sámi álbmot juo lea oaidnán billisteaddji váikkuhusaid “ovdánahttin”-prošeavttain sámieatnamiin; doabbarat, vuovdečuollamat ja jávkadahttin. 

– Sámeálbmogin eat sáhte guoddit dan noađi go ruvkefitnodagat báhkkejit deike ja billistit min eatnamiid, ja fas guđđet min deike, guorba, mirkkohuvvon ja goldnan mehciide, deattuha son.

Suopma ii leat nu movt Norga ratifiseren ILO-soahpamuša eamiálbmogiid vuoigatvuođain. Jus dat fal vuolláičállošii, dat addá sámiide stuorit mielváikkuheami árbevirolaš kultuvrras ja guovlluin.

DUOĐAŠTA DÁRBBU

Lappi universitehtas Roavvenjárggas lea professor Jukka Similä gii lea luondduriggodagaid ja árktalaš birasgáhttema fágačeahppi. Son duođašta ahte ruvkedoaimmaid viiddideami hohpohallan lea čadnon báhttermetállaid alla dárbui. 

Jukka Similä lea juridihkalaš dutkanprofessor Lappi Universitehtas Roavvenjárggas. Son dutká luondduriggodatvuoigatvuođa, birasgáhttema ja árktalaš politihka.  

Suoma ráđđehus lea hirbmat mielas ja eiseválddit liikojit ovddidit ruvkeindustriija miehtá Suomas, erenoamážit dáppe Lappis ja Nuorta-Suomas, muitala Similä.

Son ii gal vuordde ahte galget rahpasit hirbmat ollu ođđa ruvkedoaimmat daid lagamus jagiid, muhto čujuha Sakatti-gávdnosii Soađegili davvelis oktan dain eanemus kontroversiealla áššin birasvuolggasajis.

– Minerálagávdnosat leat muhtun muddui Viiankiaapa luonddugáhttenguovllu siskkobealde. Gávnnus lea nu rikkis ahte plánejit mannat guovllu sisa tunealla bokte mas álgu lea gáhttejuvvon guovllu olggobealde, muhto dál vuos. Lea váttis dahkat váikkuhusárvvoštallama go eat dovdda detáljaid ruvkefitnodaga plánain, čilge son. 

Professor oaivvilda gal ahte plánain lea potensiála šaddat hirbmat stuora internationála birasriidun.

BUORRE POTENSIÁLA

Sakatti Mining Oy lea Anglo American suoma nieidafitnodat.

Fitnodat árvvoštallá gávdnosa, mii lea čuđiid mehteriid eatnama vuolde, ahte dat lea “hui buorre ohcanpotensiála boahtteáiggi metállain”. Das lea báhttermetállat nu movt nihkkel, kobolta, veaiki, muhto maiddai platina, palladium, golli ja silba. Sakatti Mining deattuha man dehálaš lea gáhttet luonddu, ja cealká “go dahkko riekta, sáhttet gáhttenguovllu váikkuhusat šaddat unnibun”.

Dál lea fitnodagas áigumuššan bohkat iskosiid ja geahččalit mearridit gávdnosa potensiála.

Boliden Kevitsa Soađegili lahka lea lulábealde sámi guovddášguovllu. Dáid verráhiid duohken lea okta daid stuorimus beaiveruvkkiin Suomas. Váldobuktagat leat nihkkel- ja veaikekonsentráhta ja lassin dasa maiddai oalle ollu platina, palladium, golli ja kobolta.  

Muhtin kilomehteriid davvelis lea Ruoŧa stuora ruvkefitnodat Boliden mii doaimmaha Kevista-ruvkki, okta dain stuorimus beaiveruvkkiin Suomas, gos rogget sihke nihkkela ja veaikki. Olggobealde Váhčira doaimmaha Boliden maiddai Ruoŧa stuorimus veaikeruvkke beaiveruvken.

Ergona-siidda boazodoallit jáhkket ahte sin rahčan ii leat dušše sin birra. Go suovvá ovtta ruvkefitnodaga roggat, de dat bidjá bargovuogi ollu earáide čuovvulit. Sullasaš riiddut gaskal boazodoalu ja ruvkefitnodagaid leat maiddai Davvi-Norggas ja Ruoŧas. Ruvken lasiha noađi mii juo gávdno bieggafápmorusttegiid huksemis, vuovdečuollamis, mátkeealáhusas, ruovdemáđiilánain ja geaidnohuksemis.

GÁRŽON JA HÁGGEJUVVON

Pirita Näkkäläjärvi, sámediggelahttu ja ovddeš váldodoaimmaheaddji YLE sámegielat ođđasiin, cealká ahte guovlu mii lea rabas sámi árbevirolaš eallivuohkái lea gáržon ja hággejuvvon eará hápmásaš areála geavahan gáibádusaid dihte. 

– Go boazodoallit leat čađat áitojuvvon gilvaleaddji areálageavaheami dihte, de sis ii leat eará báiki gosa johtit ealuin, dadjá son ja čilge ahte Suomas leat 54 guođohanovttastusa gos bohccot fertejit bissut rájiid siskkobealde.  

Jukka Similä lea juridihkalaš dutkanprofessor Lappi Universitehtas Roavvenjárggas. Son dutká luondduriggodatvuoigatvuođa, birasgáhttema ja árktalaš politihka.  

Ruovttueatnamat leat Eanodaga, Anára, Ohcejoga gielddat ja Lappi boazodoalloovttastus Soađegilis.

– Diehtu viiddis prošeavttain, nu movt dat ruvkeplánat, addet dábálaččat dieđuid soaittáhagas eamiálbmogiid vuoigatvuođadolliide guovllus, ovdamearkka dihte áviissaid bokte. «Hietakeroreserváhta» birra ii leat boazodoalloovttastus iige Suoma sámediggi ožžon makkárge almmolaš dieđu, muitala son. 

Diehtu viiddis prošeavttain, nu movt dat ruvkeplánat, addet dábálaččat dieđuid soaittáhaga eamiálbmogiid vuoigatvuođadolliide guovllus, ovdamearkka dihte áviissaid bokte.

BALLU AHTE EAI VUHTIIVÁLDDE

Sámediggi lea váidán ruvkereservašuvnna, muhto Pirita ballá ahte vuosttaldeapmi ii váldo vuhtii. 

– Váidagat eai dáidde mearkkašit maidege, go Alimusriekti mearridii 2013:s ahte boazodolliin, boazodoalloovttastusas ja Sámedikkis ruvkelága mielde ii leat vuoigatvuohta váidit reservašuvnnaid sámi guovlluin. Dát vuoigatvuohta lea várrejuvvon gilvaleaddji fitnodagaide, čilge son.

Báhtterbuvttadeapmi, vuosttažettiin elektrihkalaš fievrruid váste, lea dál 60 proseanta dan 125 000 tonnain jahkásaš kobolta roggamis miehtá máilmmi. Olmmošvuoigatvuođaid organisašuvnnat leat bidjame garraset deattu báhtterbuvttadeddjiide garvit kongolesalaš koboltaruvkemii gos mánát šaddet bargat ruvkkiin. Ja dan dihte lea ođđa gávdnosiid ovdánahttin váimmolaš bures boahtin dustet dan dála váilli mii boahtá das go dárbu stuorru aht stuorru báhtterjođihuvvon fievrruid oktavuođas.