Ruoŧa TV govve giebmegáisilaččaid

SVT máksá guokte miljovnna ruvnnu ja dahká teveráiddu mas govve olbmuid geat ellet ja barget guovllus gos Ruoŧa alimus várri lea. Báddemat leat álgán dálvet, ja boahtte čavčča galgá teveráidu vuosehuvvot.

RUOŦA ALIMUS VÁRRI: Ruoŧa alimus várri Giebmegáisi, 2096 m. Gasku gova Duolbagordni, 1672 m.  Láddjujávrri  alitfearggat čáhci oažžu ivnni guđa jiehkis mat suddet jođáneappot ja jođáneappot dálkkádatrievdamiid dihte.  Govvejeaddji: Lars-Ola  Marakatt 

Fáktá  

Giebmegáisi 

Namma Giebmegáisi boahtá julevsámegielas. Giebnne = gievdni ja gájsse=Gáisi 

Ruoŧa alimus várri.  

Jagi 1940 leai várrečohkka 2121 mehtera allat 

Jagi 2021 leai 2096 mehtera allat 

10 000 olbmo geahččalit ollet nibbii juohke jagi 

Nippas oaidná logádasa Ruoŧa riikkas.

Gávcci áigodagas govve SVT unnitlogudoaimmahus Upmis olbmuid Nihkkáluovttas ja lagas guovlluin. Ulbmilin lea čájehit olbmuid guovllus ja oažžut ipmárdusa sin árgabeaivvis. Okta gean čuvvot lea Marit Sarri, gii jođiha Giebmegáissi turistaguovddáža.  

JOĐIHEADDJI:  Marit Sarri jođiha Giebmegáissi duottarstašuvnna man Ruoŧa turisttasearvi oamasta. Govva: Nores.no

– Diehttelas lea suohtas ja dovdo buoragit. Bohtet čuovvut nu sierralágán olbmuid. Nu ahte jáhkán šaddat fiinna prográmma min guovllu doaimmaid birra. Lea sihke bargobáiki ja astoáiggeguovlu, dadjá Marit Sarri.  

GÁVCCI ÁIGODAGA  

 Prošeaktajođiheaddji John Stark lea dál juste Giebmegáissi duottarstašuvnnas, gos lea deaivvadeamen ja dovdámin olbmuide. 

– Mii áigut muitalit eallima ja olbmuid birra, geat ellet dán guovllus ja lahka Giebmegáissi. Ja mii čuovvut sin gávcci áigodagas. In jáhke ruoŧŧelaččaid diehtit ahte Sámis leat gávcci áigodaga, dadjá John Stark.

BUVTTADA TEVERÁIDDU:  John Stark lea prošeaktajođiheaddji ja buvttada teveráiddu mii máksá 2 miljovnna ruoŧa ruvnnu. Son ii lean goassige leamašan Giebmegáissis ovdal dán giđa.  Govvejeaddji: Lars-Ola  Marakatt 

Prográmma šaddá leat sihke davvisámi- ja ruoŧagillii. Vuosttamužžan áigu son čuovvut olbmuid, geat barget ja orrot guovllus, muhto maid turisttaid.  

– Deike bohtet ollu turisttat juohke jagi. Ollugat galget várrečohkkii. Muhtimat eai olle, ja duottargádjunbálvalus ferte sin viežžat. Lea ollu mii dáhpáhuvvá dáppe, dadjá Stark.   

SARRI SOHKA LEA OVDDIDAN TURISMMA  

 Giebmegáissi guovllus leat sámit eallán guhká. 1900-logu álggogeahčen ceggejedje darfegođiid Nihkkáluktii, ja okta dain vuosttas olbmuin orrot dohko leai Marit Sarri áddjá Nils Olsson Sarri. Son leai maid mielde ceggemin duottarstašuvnna 100 jagi áigi, ja son ovddidii turismma guovllus ja barggai maid ieš ofelažžan ja jođihii stašuvnna. Ja dat lea Marit Sarrii stuora gudni dál beassat dahkat dan seammá. 

– Mu áddjá dat mearridii gosa galggai huksejuvvot, ja son leai mielde fievrrideamen dávviriid vai sáhtii huksejuvvot dát duottarstašuvdna. Mun lean nu rámis sin barggu ovddas. Lea earenoamáš dál ieš beassat váldit badjelassii dán árbbi ja doalvut dan viidáseappot.   

EANET JA EANET TURISTTAT GUOVLLUS  

Maŋemus logi jagis lea beroštupmi meahcásteapmái lassánan. Ja eanet ja eanet turisttat mátkkoštit duottarstašuvdnii, man Ruoŧa turisttasearvi oamasta. Jagi 2012 ijastedje 15 000 olbmo doppe. Jagi 2019, ovdal pandemiija, ledje sis 21 000 guossi.  

– Mii rehkenastit ahte 10 000 olbmo geahččalit goargŋut nibbii juohke jagi. Gallisgo lihkostuvvet, eat dieđe. Koronadilis gal ledje mis unnibut guossit diibmá, go skuvlaluohkát ja olgoriikalaččat eai šahtin finadan dáppe, muitala Marit Sarri.  

Prográmma maid SVT dál leat dahkamin, váldá maiddái ovdan heajos beliid turismmain.  

Got dat váikkuha lundui ja gilvá dálkkádatrievdama. Olbmot bálkot ruskkiid ja guđđet diŋggaid duoddarii, muitala prošeaktajođiheaddji Stark:  – Leat gávdnan telttáid doppe váris. Nippas gávdne maid ovtta champagnebohttala mii leai ollis, dadjá John Stark.  

– Ollugat ruskkidit ja mii lávet čorget doppe. Dat ártegeamos maid mii leat gávdnan maŋemus jagiid lea sihkkel. In ipmir maid áigo sihkkelin Ruoŧa alimus nippas, imaštallá Marit Sarri.  

ÁRGABEAIVVI: SVT teveráidu áigu čuovvut Marit Sarri ja earáid árgabeaivvi,
Govvejeaddji: Lars-Ola Marakatt

DÁLKKÁDATRIEVDAMAT ČUHCET SAKKA  

Dálkkádatrievdamat čuhcet garrasit sihke boazodollui ja maid várrái. Jiehkit suddet. Dutkit leat mihtidan várrečohka 1940-logu rájes, ja dalle leai lulit nibba 2121 mehtera allat. Dan rájes lea jiehkki suddan gaskamearálaččat mehteriin jagis. Diibmá leai vuosttas gearddi go Giebmegáissi lulit nibba ii lean šahtin Ruoŧa alimus várrečohkka. Dutkit mihtidedje ja gávnnahedje, ahte Giebmegáissi davit nibba leai báhcán measta mehtera alibun go lulit nibba, mii diibmá leai 2096 mehtera allat. Marit Sarri muitala, ahte juste dál lea fas lulit nibba alimus Ruoŧas maŋŋel dálvvi.  

– Dat lea stuora symbolihkka, ahte Ruoŧa alimus várrečohkka molsašuvvá. Dálvemánuid lea lulit nibba alit maŋŋel dálvvi borggaid. Ja čakčageasi go dutkit mihtidit, de lea nu ollu suddan ahte lea davit čohkka mii lea alit. Ja dat lea min olbmuid ja dálkkádatrievdama sivva.  

EARENOAMÁŠ HISTORJÁ  

Go Ruoŧa eiseválddit galge dahkat gárttaid,de biddjojuvvui boasttunamma Giebmegáisái. Dat leai Duolbagordni, mii leai sámiid namma gáissis, dahje muhtin muitalusa mielde gohčodedje muhtimat vári bassevárrin. Muhto šattai boastut Lantmäteriet gárttaide, ja Duolbagordni šattai Giebmegáisin ja nuppe ládje.  

STUORA JIEHKIT BIRRA VÁRI 

Ruoŧa guhtta stuorimus jiehki leat Giebmegáissis. Ja lea stuora beroštupmi boahtit guvlui. Nihkkáluovttas, mii lea guokte beanagullama lullelis duottarstašuvnna, orrot odne 14 veaga birralis jagi. Muhto geasset go turisttat leat ollu, de stuorru maid gilli ja duppalit eanet olbmot ásset dáppe. SVT teveráidu áigu čuovvut Marit Sarri ja earáid árgabeaivvi, ja šaddet njeallje diibmobeallásaš prográmma.  

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *