Rivgus sápmelažžan

Eirin Totsås Jørgensena (52) eallin rievddai fáhkka muhtun ija, go vuoiŋŋaid máilbmi čuorvugođii su, ja doalvvui guorragoahtit iežas sámi máttuid.

ATTÁLDAGAT: Eirin muitala alddes leamaš attáldagat juo mánnán, iige loga dáččaservodagas dan dohkkehuvvon. Son muitala iežas šikkohallan jus humai dahje gapmudii maidege. Priváhta govva

Jørgensen lea 52 jagi boaris ja adopterejuvvui go riegádii. Son lea bajásšaddan Romssas ja orru dál Lulli-Norggas, Mandalas. Dál lea lohkame gestaltterapiija Kristiansandas. Sus lea ovdalaččas psykologiija bachelorgráda Romssa Universitehtas. Son muitala ahte gestaltterapiija lea psykoterapiija, ja lea humanisttalaš ja holisttalaš terapiijavuohki. Gestaltpsykologiijas lea beroštupmi ollislaččat olbmos, gorudis, jurdagiin, dovdduin, ja gapmudeames.

Eirin dadjá iežas álo liikon čállit, ja leage čállán girjji «Gammel kunnskap i ny tid – den lange reisen» (Boares máhttu ođđa áiggis – guhkes mátki). Girjii almmustuvai 2017.

ČÁLII GIRJJI: Eirin dadjá iežas álo liikon čállit. Son lea čállán girjii “Gammel kunnskap i ny tid – den lange reisen”, mii almmustuvai 2017. Priváhta govva

MÁTTUT ČUORVUGOHTE

Girjjis son muitala mo ovtta ija fáhkka su eallin rievddai, go vuoiŋŋaid máilbmi čuorvugođii. Dan ija son vižžojuvvui, ja son válljii vuolgit sin fárrui. Meavrresgárri čuorvugođii:

“Leage čeavlái iežat árbbis, don gulat midjiide. Cahkket dola, dat vuordá cahkkehuvvot. Vuolgge iežat luotta guorra. Dolla cahkkehuvvui, boazu ilmmai, jaguára iđii, máttut bohte. De bođii luohti, lihkadus ja meavrresgári dearpan doložis.”

– Mun ledjen morihan ja mátki lei álggahuvvon. Easkka jagi 2000 álgen dohkkehit ahte lean sápmelaš, go oallugat dadje munnje ahte don leat oaidnit dego sápmelaš. Go lohken universitehtas de lávejin maid čuovvut sosiálaantropologiija logaldallamiid ja nu šattai ge mus eanet beroštupmi álgoálbmogiidda.

– Osten meavrresgári 2015, das maŋŋelaš vulgen Guovdageidnui, ja duddjojin alccesan meavrresgári duodjeinstituhtas. Dat lea hui dehálaš munnje, ja dan mun geavahan odne. Meavrresgárri lea veahkki jus áiggut vuolgit mátkkoštit vuoiŋŋaidmáilbmái, muhto mun in dárbbaš geavahit meavrresgári, jus dohko áiggun. Beasan čalbmeravkaleamis dohko, justte go ieš dáhtun, dát dáhpáhuvvá hui jođánit, fáhkka lean dušše vuoiŋŋaidmáilmmis. Dávjá vuoiŋŋaidmáilbmi ieš skoalkkuha mu uksii, ja addá dárbbašlaš dieđuid. 

Mo lea doppe vuoiŋŋaidmáilmmis?

– Doppe lea buot. Mun sáhtán doppe oažžut veahki, ovdamearkka dihte mo galggan veahkehit dahje dálkkodit muhtin olbmo, gii lea jearran veahki. Mun dieđán ahte dakkár áššiid birra lea tabu hupmat, muhto go juo jearat de muitalan dán háve.

II DIEHTÁN MAIDIGE: Eirin muitala ahte go lea adopterejuvvon, de ii dieđe maidege iežas duogáža birra, ja de šaddá ovtta ládje stuora guorusvuohta. Priváhta govva

JASKES MÁNNÁ

Eirin muitala alddes leamaš attáldagat juo mánnán, iige loga dáččaservodagas dan dohkkehuvvon. Son muitala iežas šikkohallan jus humai dahje gapmudii maidege. Daid birra ii galgan hupmat, dan lohká dagahan ahte son šattai hui jaskes mánná, gitta dassážii go válddii alit oahpu, dohkkehii ahte lea sápmelaš ja go galledii Guovdageainnus.

– Go bohten Guovdageidnui 2018 de ollejin ruoktot. Dovden ahte mun gulan deike váikko in máhttán sámegiela. Dovden ahte Duodjeinstituhtta ja Guovdageainnu álbmot válde mu nu bures vuostá, dovden ahte sii fátmmastedje liekkusvuođain mu ja fuolahedje mus. Olbmot jearahedje, gii leat dát sámenieiddaid? Muittán go vuosttaš geardde vulgen rámbuvrii Guovdageainnus, de olbmot hupme sámegiela muinna ja mun vástidin dárogillii ahte in máhte sámegiela, de jerre manin it, in diehtán maid galgen vástidit.

– Mus ledje stuora identitehta váttisvuođat, in orron gosage heivemen, ii mihkkege lean riekta. Ovdamearka dihte de in sulastahttán geange bearrašis, masa ledjen adopterejuvvon, in goassege dovdan iežan ruovttus sin dahje dáččaid gaskkas, váikko bajásšaddenge rivgun.

Go skuvllas galge ráhkadit fuolkevuođatávvala, de son tevdnii iežas vuosttaš siidui ja heastta nuppi siidui, go ii iežas mielas orron gullevaš gosage.

– Earát biebmobearrašis ledje alladat, sis ledje čuvges vuovttat, mun ledjen oanehaš ja sevdnjesvuovttat, ja áfáiduvven jođánit. Skuvllas hárddáhallen olu, cielahedje mu “Lapp ungen”.

Eirin muitá mo son dalle suhtai, go son han ii lean sápmelaš, háliidii baicce sulastahttit iežas adoptiivaváhnemiid.

– Mu biebmoeadni dajai maŋemus jagi go elii: “Livččen du galgan váldit mielde Guovdageidnui, ále goassege vajálduhtte iežat sámeduogáža”.  

– Mis lea govva, masa mu adoptiivaváhnemat leigga gárvvohan mu sámi biktasiiguin. Ledjen sullii njealje jahkásaš, ja mu badjelis lei beaska, náhkkegahpir mas lei diehppi ja gápmagat. Buot orui nu riektá. Maŋŋel in šat ožžon sámebiktasiid.

LLJEJUVVON JA HILGOJUVVON

Eirin muitala ahte go lea adopterejuvvon, iige dieđe maidege iežas duogáža birra, de šaddá ovtta ládje stuora guorusvuohta.

– Mu biebmoeadni muitalii dávjá ahte mun ledjen leamaš nuppi eatni čoavjjis, ovdal go bohten su lusa. Lean bajásšaddan dainna muitalusain, ja orui hui lunddolaš munnje, go ledjen dávjá gullan dán. Go adopterejuvvot, de oaččut ođđa bearraša, muhto dat maiddái mielddisbuktá ahte massát iežat biologalaš bearraša, fulkkiid ja kultuvrra. Leat sihke válljejuvvon ja nuppe bealis fas hilgojuvvon.

LÁHKA VÁIMMU: Su astoáiggedoaibma lea álohii leamaš dikšut heastta ja son lei 13-jahkásaš go oaččui vuosttaš heastta. Dá heasttainis Snuduriin. Priváhta govva

HEASTTAT VÁIMMUS

Su astoáiggedoaibma lea álohii leamaš dikšut heastta ja son lei 13-jahkásaš go oaččui vuosttaš heastta.

– Dál mus maiddái lea heasta, dan namma lea Snudur. Heasta addá munnje oadjebasvuođa, dorvvu ja friddjavuođa dovddu go riiden. Go gearggan oahpuin, de áiggun heastta geavahit terapiija oassin. Olbmuide, geat leat vásihan traumaid, lea heasta hui buorre veahkki.

– Mun máhcan Guovdageidnui go gearggan oahpuin dáppe. Mun lean davvinorgalaš, ja ožžon nu olu buriid ustibiid Guovdageainnus. Dovddan iežan bures boahtin dohko. Vásihin mihá eanet Guovdageainnus golmma vahkkus go čieža jagis Lulli-Norggas. Buot maid vásihin lei fáhkka nu riekta ja dehálaš munnje. Dieđán ahte go lean Guovdageainnus, de lean ruovttus.

Háliidat go oahppat sámegiela?

– De háliidan, go gearggan dáinna oahpuin de álggán oahpahallat sámegiela. Jus lea vejolaš ovdal, de álggán ovdal. Dál duosttan dadjat ahte lean sápmelaš, ja boađán sivvadit Guovdageidnui dalán go covid-19 suovva, loahpaha son.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *