Oaidná stuorra vejolašvuođaid

Kárášjohkalaš gründár Morten Dalseng (42) oaivvilda ahte livčče stuorra vejolašvuođat oažžut ceavzilis priváhta ealáhusa. Son háliidage leat mielde váikkuheamen positiivvalaččat servodaga ovdáneapmái ja leat mielde háhkamin ođđa bargosajiid ja loktemin ássanmovtta.

DIINE EANEMUS: Gv3 Eiendom AS -fitnodagain Morten Dalseng lea dán radjai birgen buoremusat. Rehketdoallu čájeha ahte diibmá fitnodat dinii badjelaš 9 miljovnna kruvnna, mii lea beali eambo go jagi ovdal. Govven Nils Egil Gaup

Sámi gründárat ja 

fitnodateaiggádat:

Namma/Navn: Morten 

Dalseng

Ahki/Alder: 42

Guovlu/Bosted: Kárášjohka

Ámmát/Yrke: Vuodjinskuvlla oahpaheaddji

Duogáš/Bakgrunn: Dihtor- ja inševnevra oahppu, Vuodjinskuvlaoahpaheaddji oahppu.

 

Fitnodat/Bedrift:

Karasjok Kjøreskole AS, ásahuvvon 1982, šattai AS 2014, eaiggáduššá 66,667%, stivrajođiheaddji.

Gv3 Eiendom AS, ásahuvvon 2017, eaiggáduššá 50%, beaivválaš jođiheaddji.

D.E Eiendom AS, ásahuvvon 2015, eaiggáduššá 50%, beaivválaš jođiheaddji.

Dg Dallu AS, ásahuvvon 2011, eaiggáduššá 50%, beaivválaš jođiheaddji.

Dalseng Invest AS, ásahuvvon 2020.

Kárášjohkalaš Morten Dalseng fárrii nuorran Osloi lohkat dihtorinšenevran. Son gearggai bargat dihtorhommáiguin measta vihtta jagi, ovdal go mearridii váldit vuodjinskuvlaoahpaheaddji oahpu ja máhccat Sápmái ruovttubáikásis, gos lea veahkehan áhččis vuodjinskuvllain, mii lea ásahuvvon 1982.

MÁHCCAI RUOKTOT: Kárášjohkalaš Morten Dalseng fárrii nuorran Osloi lohkat dihtorinšenevran. Son gearggai bargat dihtorhommáiguin measta vihtta jagi, ovdal go mearridii váldit vuodjinskuvlaoahpaheaddji oahpu ja máhccat Sápmái ruovttubáikásis, gos lea veahkehan áhččis vuodjinskuvllain, mii lea ásahuvvon 1982. Govven: Anne Rasmus

STUORRA VEJOLAŠVUOĐAT

Vaikko diimmá vearrologut čájehit ahte Dalseng ii leat láikošan, go lea háhkan alcces stuorra opmodaga ja buori bálkká, de ii leat dattetge ruđa geažil válljen áŋgiruššat servodaga ovdii. Go leat eambo fitnodagat ja bargosajit, de leat eambo boađut báikkálaš vearrokantuvrii, mii fas šaddá ávkin gieldda ássiide. Son oaidnáge ahte gielddas livčče stuorát vejolašvuođat birget jus livčče eambo fitnodateaiggádat.

Govven: Nils Egil Gaup

– Mun lean sihkar ahte dakko vudjet lagabui 2 miljovnna olbmo njuolga meattá, nu ahte eai oba bisánge. Jus livčče nagodit oba 20 % sis bissehit gávppašit Kárášjogas, de livčče dat dagahit stuorra váikkuhusaid priváhta ealáhussii ja gildii maiddái.

ČOHKKEŠII OKTII

Jearralan maid Dalsenga mielas galggašii dahkat, vai báikkálaš ealáhusat ealáskivčče. Son oaivvilda ahte dálá gávppit leat menddo čihkosis ja galggašedje čohkkejuvvot ovtta sadjái.

– Gielda lei galgat vuoruhit čievrašillju, mii lea guovdu márkana, priváhtaealáhussii ja diekko gos lea párka, de galgá dat turisttaide. Otná beaivve leat ealáhusat nu čihkosis, nugo Rema1000, olusat eai oba dieđege ahte mis lea dat. Dáppe ii leat dakkár lunddolaš bisánanbáiki. Ráđđeviesu luoddaearus lei galgat birravuojáhat, gos manná geaidnu njuolgá gávpeguovddážii. Gielddas leat dađi bahábut eará plánat čievrašiljuin, muitala Dalseng, gii lohká iežas namuhan jurdaga politihkkáriidda.

ŠATTAI STUORÁT

Gv3 Eiendom AS -fitnodagain Dalseng lea dán radjai birgen buoremusat. Rehketdoallu čájeha ahte diibmá fitnodat dinii badjelaš 9 miljovnna kruvnna, mii lea beali eambo go jagi ovdal. Son eaiggáduššá fitnodaga ovttas kránnjáinis, Leif Arne Eikjokain, ja namma vulggii das go orruba Gaskavuovddis ja go áigguiba hukset golbma golmma ásodaga viesu vuovdimassii seamma geidnui, oktiibuot ovcci ásodaga. Šattai dattetge ollu eambo go maid soai leigga álggos plánen.

II LEAT LÁIKOŠAN: Vaikko diimmá vearrologut čájehit ahte Dalseng ii leat láikošan, go lea háhkan alcces stuorra opmodaga ja buori bálkká, de ii leat dattetge ruđa geažil válljen áŋgiruššat servodaga ovdii. Govven: Nils Egil Gaup

– Dat lei munno álgoplána, ja prošeakta galggai bistit 5-7 jagi. Ean jáhkkán ahte jođihetne visttiid nu jođánit. Nu ahte dál letne huksemin jo fas guokte ođđa guovtti ásodaga vistti. Go bohte jearaldagat ahte leatgo eambo visttit vuovdimassii, de gávnnaheimme ahte lea beare hukset viidáset.

OAIDNIBA VEJOLAŠVUOĐAID

Gv3 Eiendom AS lea maiddái oastán soames boares vistti, ođasmahttán daid ja dál láigoheaba daid. Dalseng dovddasta ahte plánat leat sturron álggu rájes. Sudnos eai leat bargit, muhto bálkáheaba fitnodagaid hukset, earret eará Leif Arne Eikjoka snihkkárfitnodaga, Byggmester Eikjok AS, mas leat 9 bargi.

– Moai oste daid maid earát eai oastte, go moai oidne vejolašvuođaid.

D.E Eiendom AS -fitnodaga Morten Dalseng ásahii 2015 ovttas muhtin skihpáriiguin Báhcavutnii, go doppe lei stuorra dárbu láigovisttiide ja maiddái stobuide.

Govven: Nils Egil Gaup

OĐĐASEAMOS FITNODAT

Maŋimuš fitnodat, masa Dalseng lea searvan, lea ođđa huksenávnnasbuvda, Montér, man Karabygg AS eaiggáduššá. Das leat njealjje eaiggáda ja Dalseng eaiggáda 25% ossosiiguin iežas fitnodaga, Dalseng Invest AS, bokte. Su lassin Montéra eaiggáduššet DI Invest AS, man eaiggáduššaba Jørgen Johnsen (stivrajođiheaddji) ja Vivi Johnsen, Eikjok Invest AS, man eaiggáduššá Leif Arne Eikjok okto ja Pål Even Thomassen, gii doaibmá fitnodaga beaivválaš jođiheaddjin. Juohkehaš eaiggáduššá 25%.

Morten muitala sudno Leif Arnein oastán vistti, gosa Montér dál lea rahppon. Sudnos jerre de eabago láigot vistti ođđa huksenávnnasfitnodahkii.

– Moai áigguime dohko vurket veahá biergasiid. Muhto de oaččuime jearaldaga láigohit. Mieđaime dasa ja fálaime vel searvat mielde fitnodahkii. Dán fitnodahkii lei dárbu, go oinniime dalle go huksiime golmma ásodaga visttiid, ahte šattaime soames tuvrra vuodjit Levdnjii, Detnui ja Áltái viežžat huksenávdnasiid go dáppe eai lean fidnemis.

JOĐIHA SEARVVI

Morten Dalseng liiko leat mielde ovddideamen maiddái valáštallama ja jođiha Kárášjoga Vuodjansearvvi. Jearralan mo son dan astá go lea bearašolmmoš. Sus lea eamit ja guokte máná, geat leat seamma aktiivvalaččat go Dalseng ieš.

– Ožžon jearaldaga šaddat jođiheaddjin ja vulgen mielde. Ledjen nubbin jođiheaddji diibmá ja čakčat válljejuvvojin jođiheaddjin. Olmmoš ferte veahkehit dakko gokko sáhttá, go ii mis leat nu stuorra biras ja muhtimin ferte maiddái bargat eaktodáhtolaččat ja vuoruhit dasa áiggi. Mus leat maiddái čeahppes ovttasbargoguoimmit, geat veahkehit ollu. Muđui ii livčče lean vejolaš bidjat johtui buot dán, rámida son.

PLÁNAT EAI NOGA

Vaikko kárášjohkalaččas ii leat áigumuš šat álggahit eambo fitnodagaid, de ii loga alddis plánaid nohkat. Soai leaba eamidiinnis oastán gieskat ponni iežaska niidii ja oaidniba stuorra dárbbu riidenhállii Kárášjogas. Morten lea jo gulaskuddan ášši birra gielddain.

– Mis lea šaddan stuorra heastabiras márkanis ja riidenhállii livččii stuorra dárbu, erenomážit buollašeamos áiggiid. Lean viežžan jo tevnnegiid, muhto eat leat vel gávdnan báikki dasa. Čuovvovaš lávki lea riidensearvvi čađa álgit ohcat doarjagiid ja eará ruhtadeddjiid. Finaimet Deanu riidenhállas ja lea luksus beassat siste riidet. Dát attášii lasseváikkuhusaid olles márkanii.

Goas don šaddet gründárin/fitnodateaiggádin ja manin?

– Mun in riegádan gal gründárin, muhto lean šaddan danin áiggi mielde. Jurdda lei ahte galgen maŋážassii váldit badjelasan iežan áhči fitnodaga, vuodjinskuvlla. Mus lea maiddái leamaš lihkku iežan ovttasbargoguimmiin. DG Dállu AS lei vuosttaš fitnodat maid ásahin ovttas Roy Evert Guttormin. Álggos lei dušše plána hukset vistti, gos Vuodjinskuvla sáhtii leat. Muhto šattai ollu stuorát.  

Mii lea du stuorámus niehku ja leatgo čuovvulan dan?

– Vuosttaš lea beassat leat mielde háhkamin bargosajiid ja loktemin ássanmovtta Kárášjogas. Nubbi lea hukset ođđa viesuid vuovdimassii ja láigumassii. Ja maiddái oastit boares viesuid, ođasmahttit daid ja láigohit dahje vuovdit, go mii dárbbašit eanet ássiid deike. Goalmmát lea ráhkadit mánáide ja nuoraide doaimmaid, mii lea dehálaš, erenomážit dál korona áigge. Mu stuorámus motivašuvdna ii leat ruhta, muhto beassat leat mielde huksemin ja ovddideamen min servodaga.

Mii lea leamaš stuorámus hástalus das rájes go álget?

– Dat lei dalle go leimmet huksemin Dg Dálu, eatge ožžon ruhtadeami. Leimmet beallemuddui joavdan go prošeakta bisánii ja vistti vuođđu čuoččui measta jagi ovdal go beasaimet joatkit. Lei stuorra hástalus boahtet fas johtui.

Leatgo ožžon makkárge veahki dahje ruđalaš doarjaga?

– Gielda leamaš mielde veahkeheamen ruđalaččat veahá, muhto leamaš maiddái čeahppes bagadallit ja veahkehan láhčit nu ahte prošeavttaid leamaš vejolaš čađahit. Eará sajes eat leat ohcan doarjaga. Mii leat huksen iežamet ruđain.

Birgetgo iežat fitnodagaiguin?

– Na jo. Muhto leamaš diehttelas stuorra hástalusat dál koronaáigge. Muhtin fitnodagaide dat lea čuohcan garrasit ja muhtin fitnodagaide ii obanassiige. Vuodjinskuvla gillái eanemus go šattaimet giddet oalát golmma mánnui.

Mo rávvešit eará álggaheaddji gründáriid?

– Jus lea jáhkku alccet de lea beare álgit. Hástalus lea álo ruhta, muhto ferte duostat vuoruhit ja geavahit iežas ruđaid álggos. Ollu prošeavttat bisánit báŋkku duohkái, go eai sáhte váldit olles risiko, fertet ieš maid váldit oasi. Jus ieš it duostta, de fertet gávdnat olbmuid geain lea máhttu. Jus dus lea buorre jurdda, mii lea bures plánejuvvon, de ferte oalle ollu ahte dan ii nagot čađahit.

Gos oainnat iežat viđa jagi geažes?

– Dás lean ain čohkkámin seamma kantuvrras, čaimmiha son loahpas.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *