Oaidná buoret iešdovddu ja positiiva ovdáneami

Sámedikki presideanta Aili Keskitalo lohká álbmotbeaivvi ávvudeami mearkkašumi rievdan 27 jagis buoret guvlui.

Guovvamánu 6. beaivi lea 28 jagi áigi go Sámi álbmotbeaivi dohkkehuvvui almmolaš levgenbeaivin ja lea 27 jagi áigi go álbmotbeaivi vuosttaš háve ávvuduvvui jagi 1993:s.

Leavgga 13. Davviriikkalaš sámekonferánsa Åres, Ruoŧas, dohkkehii borgemánu 15. b. 1986:s. Dan lea hábmen sámi dáiddár Astrid Båhl Ivgubađas Romssas.

ÁVVUDII KÁRÁŠJOGAS

Sámedikki presideanta Aili Keskitalo muitá iežas leamaš Kárášjogas go vuosttaš álbmotbeaivi almmolaččat ávvuduvvui.

– Mii oruimet dalle Kárášjogas, go mu isit barggai Sámedikkis ja son manai veahkkin levget NRK Sámi olggobeallái. Dohko háliidedje gávttehasaid iešguđet guovlluin ja mu isidis lei julevsámi gákti. Die lea maid muittán vuosttaš ávvudeames, ahte isit manai iđđes árrat, čaimmiha Keskitalo.

MUHTIMAT ATNE DUŠŠIN

Vaikko Keskitalo 1993:s ii lean politihkalaččat nu aktiiva, iige čuvvon nu bures mielde, de lei goittot su mielas hui buorre go álbmotbeaivi viimmat bođii sadjái. Su mielas lei lunddolaš ahte sápmelaččain maid leat nationála symbolat, mat nannejit álbmoga oktiigullevašvuođa.

– Vuosttaš jagiid orui dego mii eat riekta diehtán mo mii galggaimet dan ávvudit. Eaige buohkat dorjon jurdaga ahte mis galggai leat iežamet nationálabeaivi. Ledje maiddái sápmelaččat, geat oaivvildedje ahte dákkár beaivái ii lean dárbu dahje ahte dat lei dušši, muittaša Keskitalo.

POSITIIVA OVDÁNEAPMI

Mii du mielas ávvudeames lea rievdan 1993 rájes?

– Mu mielas lea rievdan hui ollu buoret guvlui. Lean maŋimuš jagiid leamaš máŋgga stuorát gávpogis álbmotbeaivvi: Oslos, Troandimis ja maiddái Tromssas. Orru ahte earátge go sápmelaččat dihtet min álbmotbeaivvi birra, sávvet lihkku beivviin ja háliidit minguin ávvudit dan. Ja dat lea mu mielas hui buorre. Dasa lassin lea geavvan hui ollu politihkas ja das lea leamaš stuorra ja positiivvalaš ovdáneapmi. Vaikko ollu áššit eai leat vel čovdojuvvon, de lea goittot tendeansa ahte leat álkit leat sápmelaš dál go 30 jagi dassá.

BUORET IEŠDOVDU

Keskitalo oaidná goittot ovtta ášši eanemus positiivan.

– Mu mielas orru sápmelaččain buoret iešdovdu dál. Mun jáhkán ahte dat boahtá mánáin ja nuorain, geat leat bajásšaddan sámi mánáidgárdefálaldagain, sámegiel skuvllas, kulturdoaluiguin ja festiválaiguin. Sis lea nana iešdovdu ja dat vuhtto servodagas. Sii eai dohkket vaikko maid ja sii leat hui rámis iežaset sámevuođain, mii lea sidjiide lunddolaš. Sii eai bala dan čájehit earáge oktavuođain go dušše sámi oktavuođas, čilge son.

AGIBEAIVVE ÁVVUDAN

Aili Keskitalo lohká giitevažžan go su mánát leat ávvudan olles iežaset eallinagi Sámi álbmotbeaivvi, sihke ruovttus, mánáidgárddis ja skuvllas.

– Mu mánáide lea dat beaivi áibbas diehttelas, eaige leat goassige jearran manin mis galgá dákkár mearkabeaivi. Dat lea seamma lunddolaš sidjiide go dážaide lea sin vuođđolágabeaivi ja dat addá munnje hui buori dovddu. Go dan birra jurddašan, de sáhtán dohkkehit ahte muhtimat ain duššin dahket dán beaivvi, 

ŠADDAN DEHÁLAŽŽAN

Vaikko sámi álbmot vuosttaš jagiid vuos geahččalii gávdnat vuogi mo ávvudit álbmotbeaivvi, de ii goittot muitte Aili Keskitalo goas ávvudeapmi duođas sajáiduvvagođii.

– In dieđe sáhtángo lohkat ahte ávvudeapmi sajáiduvai dihto jagi. Muhto mu mielas lea dađistaga šaddan deháleamosin ahte mii deaivvadit ja ovttas ávvudit. Borramuškultuvra ja maiddái kulturdoalut leat šaddan hui dehálažžan. Muhto iešguđet báikkiin leat dieđus šaddan iežaset árbevierut ávvudeami oktavuođas, oaivvilda Keskitalo.

ATNÁ UNOHASSAN

Sámedikke presideanta atná dattetge unohassan, ahte dáža máilbmi oaidná álbmotbeaivvi muhtinlágan diehtojuohkinarenan alcceseaset.

– Mun lean hui máŋgii vásihan ahte dáža ásahusat bovdejit semináraide ja čoahkkimiidda álbmotbeaivvi. Dalle galggašeimmet mii seminárain ja paneladigaštallamiin čohkkát ja bealuštit sámi áššiid. Dat gal ii leat maid mun háliidan dahkat álbmotbeaivvi, munhan háliidan ávvudit. Láven deattuhit ahte lea buorre go háliidit diehtojuohkima ja ságastallat sámi áššiid, muhto álbmotbeaivi ii galggašii leat čoahkkinbeaivi, deattuha son.

Loahpas Sámedikki presideanta Aili Keskitalo sávvá vel buohkaide lihkku beivviin. Dán jagi son ávvuda álbmotbeaivvi Bådådjos.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *