Muitosánit Lásse Ovllá – beakkálmas lea vádjolan

Sotnabeai iđit bođii váivves diehtu ahte Geaidnovuohpi geađgejuolgi – Lásse Ovllá – dárogillii Ole Larsen Gaino – lei eret vádjolan ja álggahan maŋemuš mátkkis.

Lásse Ovllá lei jaskes ja vuollegaš dievdu, muhto sus lei maiddai nanu eamifápmu ja vuoiggalašvuohta, dasa lassin ahte sus lei juoigama attáldat, deaivil ja stuora máhtuin. Su sáhkkáivuohta, liegga modji ja šárbma oktan stuora karismainlávdde nalde, dagai su juoiganmeašttirin ja beakkálmassan.   

Son bođii, oinnii ja álo jotkkii. Árrat sotnabeaivvi giessalii gápmagiid maŋemus mátkái, mus ránnján ja ustibin máŋggaid jagiid, ja okta dain eanemus mearkkašahtti árbevirolaš juigiin Sámis.

Juohke beaivvi lei Lásse Ovllá, vel 88-jahkásažžan, oaidnit árrat iđidiid váccašeame, ja daid maŋemus jagiid sáhtii suinna deaivvadit go vázzinvehkiin lei fuolahusásodagaid olggobealde luoittašeame.

Daid maŋemus jagiid ii lean šat nu falli, muhto lihkastagat ledje ain seammá lášmadat movt ovdal go vánddardii, luonddu olmmái son lei. 

Guhkes eallin sus lei, ollu vásihan. Rávisolbmo agis lea návccaid bidjan rahčat iežas ja earáid váilevaš skuvlavázzima geažil, man masse soađi dihte. Ieš oahpai dárogiela easkka soalddátbálvalusas, gos šattai korporálan.

Jagi 2011, go lei 77 jagi boaris, almmuhii maŋemus ja viđát čielga luohteskearru, «Luohti I». Jagi 2009 almmuhii «Luđiin muitalan» mas Johan Sara jr lei buvttadeaddjin. Dainna vuittii Folkelarm bálkkašumi dokumentárasuorggis, ja Sara jr ges vuittii buvttadeaddji bálkkašumi seammá skearru ovddas.

Son lei maiddai mielde almmuheamis «Soigosat Árrangáttis», mii almmuhuvvui jagi 2015, Stierdna Records bokte. Skearrus leat luođit ja muitalusat sihke ulddaid ja elliid birra, ja dás beasai Lásse-Ovllá báitit muitaleaddjin. 

Son oaččui Áillohaš-bálkkašumi jagi 1995 ja searvvai Sámi Grand Prix gilvvuide čieža geardde, vuosttaš geardde 1991 go juoiggai Mari Boine. Lásse-Ovllá lea oktiibuot almmuhan guhtta luohte- ja historjáskearru. Jagi 2013 geigejuvvui Ovllái gudnebálkkašupmi «Árbejuoigi» juigiidsearvvi jahkečoahkkimis Jergulis.

Lásse-Ovllá lei ealli gáldu ipmirdit luođi, ja son lei árbeguoddi gii iežas dieđu mielde máhtii badjel 700 olbmo luođi.

Jus dan galgá govvidit, de mearkkaša dat ahte jus álgá juoigat biillas mii vuolgá Guovdageainnus, de ii leat juoigan ovtta luođi guovtte geardde go olle Norgga oaivegávpogii nuppi jándora.

Go lei deavdán 80 jagi, de válde sus vuodjingoartta, muhto son ii gal das maidege, earret go vujii goartta ođđasit.

Mu ránnjá lei olmmoš gii ráhkadii luottaid ja lei ovdavázzin ja seailluheaddjin luođi dáfus. 

Lagas juoiganustibat sus dadjet nu čábbát;

“Dát stuora olmmái lea rahčan luođi ovddas ja ollu eará áššiid ovddas servodagas. “Luohti álbmogii” lei su sáhka, ja erenoamážit mánáide ja nuoraide. Son lei duohta meašttir, gii čuoddjilis čielga jienain juoiggai luđiid movt ii oktage eará máhttán.”  

“Dát čáppa ja čielga jietna, dárkilis mohkohallamiiguin, čujuhii eallilan rávisolbmui ja hervii luođi symfonalašvásáhussan. Luođi estetihkka buohtastahttojuvvo gáktegoarrumiin ja hervemiin, lebbejuvvon viiddis duoddarii, buot čábbodagain.”   

Mun cealkkán iežan ovddas, sámi ja dáža musihkkabirrasa ovddas ahte Lásse-Ovllá šaddá čiekŋalit váillahuvvon, muhto dán stuora olbmáža jietna, Geaidnovuohpi eatnogáttis vuolgán, galgá maiddai boahtteáiggis gullot.

Vuoiŋŋat dál, buorre ránnjá, ustit ja dehálaš musihkar. Mu jurdagat ja morašdearvvuođat mannet du mánáide ja máŋggaid maŋisbohttiide.

Ii gullo šat mihkkege

Ja dat gullo…

Čállán: Johan Mathis Gaup

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *