– Muhtimin ferte mátkkoštit guhkás vai oaidná lahka

Seija Ranttila mátkkoštii ollu eará álgoálbmogiid lusa, ovdal go áddii iežas sámi kultuvrra dehálašvuođa ja riggodaga. Das riegádii Ságat-čoakkáldat. Leammi nisu ráhkada erenomáš giehtaveaskkuid, main vuhtto čielga sámevuohta.

Seija Ranttila lea bajásšaddan Leammis, Anára gielddas, Davvi-Suomas. Son bargá iežas unna fabrihkas gos buvttada Ságat-mearkkasaš giehtalávkkaid. Priváhta govat

  • Namma: Seija Ranttila
  • Ahki: 54
  • Guovlu: Tampere / Leammi
  • Ámmát: Tekstiila-designer / Dáiddár
  • Duogáš: Artenomiija oahppu Lahden muotoilu instituuttis

Seija Ranttila lea bajásšaddan Leammis, Anára gielddas, Davvi-Suomas. 1984 son vulggii aupairan mánáid dikšut Nuortariikii. Go doppe gearggai de vulggii dáiddaskuvlii, go su stuorraoabbá Merja Aletta Ranttila, gii ieš dál lea dovddus sámi dáiddár, garrasit neavvui su dan guvlui. Seija muitala ahte sudno lassin lea vel Heikki-viellja, gii ráhkada silbačiŋaid, guvssiid, sámeniibbiid ja eará sámi dujiid dál go lea báhcán ealáhahkii.

– Oabbá álo dajai ahte gal don máhtát. Ja ahte vihtta proseantta lea čehppodat ja 95 proseantta hárjehallan. Ja mun maid gáigá vulgen dáiddárskuvlii Liminkai. Doppe ledjen jagi ja de vulgen Lahtii bivttasdesignerskuvlii, gos gergen jagi 1990, čilge son.

GOARRU IEŠ: Seija Ranttila goarru giehtalávkkaid ieš álggu rájes. Ruovdeosiid gal bijaha lávkafabrihkas.

NJUOLGA STUORRA FITNODAHKII

Maŋŋel skuvlla Ranttila ozai njuolga Finlaysonii, mii lea stuorra tekstiilafitnodat Suomas. Doppe son oaččui barggu tekstiiladáiddárin. Dan fitnodagas son barggai moanaid jagiid, ovdal go álggii freelancerin Nanso-nammasaš fitnodahkii, gos hábmii biktasiidda govaid. Son gearggai bargat measta 15 jagi industriija dárbbuid vuođul ja barggu oktavuođas jođii ollu Eurohpás, gos vásihii dáidaga, historjjá ja designema.

– Jagi 2001 mátkkošteimme oappáin Merja Alettain Austráliai oahpásnuvvat aborginálaid kultuvrii ja eallimii. Sin lagašvuohta eatnamii ja ivdnemáilbmi, garra govat ja miellagiddevaš muitalusat dahke munnje váikkuhusa ja bukte maiddái mu hábmemii ođđa jurdagiid, muitala son.

LIIKOSTII AFRIHKÁI

Ranttila muitala viidáset sudno oappáinis, Merja Alettain, ožžon stipeandda jagi 2002, man vehkiin finaiga Villa Karos, Beninis, Oarje-Afrihkás. Dan jagi son áddii man nannosat árbevierut leat, mat leat ovdánan čuđiid ja duháhiid jagiid áigge. Son njulgestaga liikostii Afrihká lundui, dáidagii ja sin eallinvuohkái.

– Čuovvovaš mátki Afrihkái lei Senegalii jagi 2003, gos áigon galledit Naisten Punainen Talo (Nissoniid Rukses Dállu). Oahpásnuvven dálu doibmii ja bargen singuin ovttas. Dán mátkki áigge ságastalaimet ollu sin rikkes kultuvrras ja mo dán kultuvrra sáhtášii buvttadit suopmelaš hábmema vehkiin sin ávkin. Buot dát mátkkit amas kultuvrraide ožžo mu áddet dehálašvuođa ja riggodaga iežan kultuvrras, dovddasta son.

GIRSTE-LÁVKKAT: Buot veaskkut leat ožžon sámenamaid.

VÁIBADII LOAHPAS

Bivttashábmensuorgi goittot loahpas váibadii sámenissona. Son maiddái válljii vuoruhit bearraša vuođđudeami ovttas isidiin, ja sudnos leatge dál guokte gándda.

Dalle maiddái lohká Seija Ranttila roggan fas iežas kultuvrra oidnosii. Sus lei miella hutkat buktaga, mii čájehivččii sámevuođa. Son jurddašii ahte galgá leat juoga maid buohkat galggašedje sáhttit geavahit, muhto ii goittot boasttuláhkái. Das riegádedje Ságat-design giehtaveaskkut.

– Mun niegadin ahte niegus rabastin iežan ratti dego skáhpeuvssaid ja doppe ledje hirbmat diamánttat ja dan maŋŋel áddejin ahte ferten geavahit iežan riggodaga, muitala son.

GIEHTADUODJI

Seija Ranttila goarru giehtalávkkaid ieš álggu rájes, muhto ruovdeosiid bijaha lávkafabrihkas. Son lohká olbmuid muhtimin eahpidit leatgo dat giehtaduodji ja máŋgasat navdet daid buvttaduvvon fabrihkas olgoriikkas. Dan son goittot ii leat árvvoštallan, go buvttadeapmi fabrihkas šattašii beare divrrasin.

– Mun in sáhtáše addit dán barggu earáide, go lea giehtaduodji. Dat eallá ja dan galgá sáhttit rievdadit. Duodji lea eallinvuohki. Goarun ieš ja oaččun fabrihka bidjat ruovdeosiid giehtalávkkaide. Fabrihkka leamaš hui stuorra veahkkin munnje. Dasa lassin sii vadjet munnje gárvvisin lávkkaid siskkoža. Čikŋabáttiid diŋgon olgoriikkas ja goarun ieš gitta veaskkuide, muitala Ranttila, gii ii leat rehkenastán galle lávkka vuovdá jahkásaččat.

SOFE-LÁVKKAT: Inspirašuvnna hervemii lohká sáme nisu ožžon nuorravuođa vásáhusain. Su mielas maid ledje oarjjabeale gávttit nu fiidnát, go dain leat ollu čába hearvabáttiit.

NUORRAN HERVOŠII

Inspirašuvnna lohká sámenisu ožžon nuorravuođa vásáhusain, go su mielas ledje oarjjabeale gávttit nu fiidnát go dain leat nu ollu čába hearvabáttit. Álggus lei vehá eahpesihkar sáhtiigo geavahit hearvabáttiid iežas dáidagis.

– Eatni áhččihan lea Somby-sogas, mii lea eret Guovdageainnus. Dien bokte dat várra bođii. Hearvabáttit maiddái symboliserejit sámevuođa ja dan ádde hui johtilit go oaidná. Mun lean dieđus veahá ođasmahttán báttiid ja geavahan maiddái golle- ja silbaivnniid. Lean maiddái hábmen báttiid, main leat sámegielat teavsttat, muitala son.

UNNA SÁMI FABRIHKAŠ

Seija Ranttilas ii leat gávpi, muhto buvttada lávkkaid iežas unna fabrihkas ja vuoruha vuovdit daid dušše neahttagávppis. Muhtin turistafitnodagat vuvdet maiddái su buktagiid, nu maiddái Sámi duodji Anáris.

– Dát lea menddo unna gávpot ahte livččii gánnáhahtti doallat gávppi. Mun bargen ovtta buvddas ja mus ledje doppe iežan buktagat vuovdimassii, muhto fitne unnán olbmot beaivvi áigge doppe nu ahte ii gánnáhan. Mun oidnen ahte dan ii gánnát oba smiehttatge, go lea nu divrras doallat, dovddasta son.

DOARVÁI BARGU

Dán rádjai ii leat sámi designeris leamaš vejolaš viiddidit doaimma, go okta giehtapárra ii nagot buvttadit nu ollu giehtalávkkaid. Sus leat leamaš moadde bargohárjehalli ja maiddái bargi, masa son lea ožžon doarjaga bálkái.

– Mun in leat dáppe máddin oba ohcange buvddaid, mat sáhtašedje vuovdit mu buktagiid, go mun in geargga goarrut nu ollu. Mun vuovddán eanaš buktagiid meassuin ja designmárkaniin. Dál goittot áiggun viiddidit neahttagávppi nu ahte lea vejolaš gávppašit maiddái eará davviriikkain. Dál lean geargan smiehttat diekkár áššiid go mus lea leamaš veahkki dás, čilge son.

SUNNÁ JA SÁNNÁ: Seija háliidii buvttadit juoidá, mas lea čielga sámevuohta, man buohkat sáhttet geavahit, muhto ii goittot boasttuláhkái.

Goas don šaddet gründárin/fitnodateaiggádin ja manin?

– Maŋŋel go gergen mátkkošteames ja ledjen hui váiban sárgut biktasiid, de háliidin álgit hutkat juoidá iežan. Háliidin ovddidit ja ođasmahttit iežan kultuvrra. 2006 álggahin iežan fitnodaga. Mu mielas lei maiddái dehálaš beassat čájehit maid mii sápmelaččat máhttit ráhkadit.

Mii lea du stuorámus niehku ja leatgo čuovvulan dan?

– Ledjen Lahtis skuvllas, go Me Naiset -bláđđi ráhkadii ášši mu birra ja ja jearai mu nieguid birra, de dasa mun ledjen lohkan ahte háliidivččen šaddat gründárin ja ráhkadit sámebuktagiid. Mun in oba muitánge dan ja olmmoš ii oba muittege maid niegada, muhto oainnán ahte lean jođus dohko gosa ledjen smiehttan.

Mii lea leamaš stuorámus hástalus dan rájes go álget?

– Mun ledjen hui eahpádusas sáhtángo bargat dainna ja ahte váldetgo sápmelaččat dan vuostá buriin mielain. Máŋgasat goittot oaivvildedje ahte lea buoret ahte mun ođasmahtán sámi duoji, go ahte ovdamearkka dihte suopmelaš dahká dan. Dalle lei buorre áigi álgit. Dán áigge leat jo ollu moderniserejuvvon buktagat mat leat čadnon sámekultuvrii. Fuones ášši lea leamaš maiddái ahte olbmot eai jáhkkán ahte goarun ja buvttadan ieš lávkkaid.

Leatgo ožžon makkárge veahki dahje ruhtadoarjaga?

– Lean ožžon doarjaga Sámedikkis ja Taiteen Toimikuntas mašiinnaide ja eará rusttegiidda. Kulttuuri Rahastos lean ožžon jagi stipeandda. Hui bures lean ožžon veahki.

Birgetgo iežat fitnodagain?

– Gal mun dál lean jo birgen 14 jagi. Dál leat olbmot fuobmágoahtán mu buktagiid ja ostet bures daid, erenomážit go jođán meassuin. Dat leamaš dego buktit sámekultuvrra lagabui olbmuide.

Mo rávvešit eará álggaheaddji gründáriid?

– Ferte dušše duostat álgit. Bargu ferte movttiidahttit du ja fertet ráhkistit dan maid barggat. Roahkkadit ferte bargat ja olles váimmuin.

Gos oainnát iežat 5 jagi geažes?

– Gal mun dál jo oainnán ahte čuovga álgá báitit dan risselátnii. Dál mus lea veahá áigi ain loktet fitnodaga eará dássái. Muhto gal mun jáhkán dáinna bargat gitta dassá go bázán ealáhahkii.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *