Mearra-Sámi beaivvášnieida

Emma Johannesen lea 93 jagi ja orru Nuortageaš Sievjju sullos, Hámmárfeasttas. Muoŧkevuonas, guovtti alla vári vuolde, leat nu ceakko bákteseainnit ahte beaivváš ge ii ole botnái, fiervái, ovdal 2 mánu maŋŋelis go duoddaris.

Mii eatnašat dáppe davvin gal leat áigá jo illudan oaidnit beaivváža. Emma ii leat dattetge vel beassan beaivesuotnjariid návddašit iežas ruovttus. Su ruktui ii báitte beaivváš ovdal go boahtte vahku rájes, njukčamánu gaskkamuttus. Guokte mánu maŋŋá go siseatnan duoddaris.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Beaivváš ii ole báitit Emma stohpui Suoidnegohpis ovdal njukčamánu 16. beaivve.

ALLA VÁRIT

Emma muittaša mo soai guimmiinis láviiga ovdalis áigge dás stohpogáttis suhkalit meara ala bivdit vuoššanguliid.

– De moai láviime beaivváža beassat oaidnit, go dat báitá máttil vuotnaráigge olggos, son čujuha ja cuoigu glássaráigge olggos alla bákteseadnái.

Skárfavárri don beal vuona lea váile 400 mehter alu, ja Voillavárri fas su stobu bajábeale lea 600 mehtera alu. Beaivváš galgá leat viehka badjin almmis ovdal dat ollá Emma čalmmiide.

– Dasa lassin lea okta muohtaskálvi hirbmat ja caggá beaivváža báitimis árabut dása, čilge Emma.

”Dat boahtá go de boahtá”, son bohkosa.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Emma stobu birra leat alla várit, ja beaivváš illá ihtá giđđat. Skárfavárri lea 400 mehtera alu.

Muhto davábeallái vuona gal šearrá beaivváš áigá jo dan bákteseaidnái. Go rihtiin lea veahá muohta, mii de šearrá nu garrasit ahte Emma ferte beaivvášglásaid goitge coggalit čalmmiid ovdii.

Galggašii gáddit ahte olmmoš hirbmadit váillaha beaivváža oaidnit árabut, go earát dan dahket. Olmmoš orru dattetge hárjáneamen dasa maid, iige Emma leat váillahan gal beaivváža.

– In váillat gal dan beaivváža árat, lean hárjánan dasa.

60 JAGI ORRON

Emma lea orron dás Suoidnegohpis jo 60 jagi. 1947 soai ásaiduvaiga deike su isida báikái. Álggus oruiga gránnjástobus vuonáhku geahčen, dassáigo 1952 huksiiga alcceseaskka stobu. Emma mánnávuođa ruoktu lei gránnjávuonas, Stuorravuonas. Dat lea hui baskkes vuotna, gos maid leat alla várit birra. Dohko gal olii beaivváš ovdalis go dáppe su dálá ruovttus. Ođđajagemánus jo manai beaivváš rastá Stuorravuona.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Dán vahkus Emma (93) beassá oaidnit beaivváža fas dán jagi.

NUORRAN BÁZII LEASKAN

Emma lea smávvadálolaš ja lea eallán omiiguin ja mearrabivdduin. Son bázii nuorran leaskan, go isit duššai merrii bártniinis 1959, maŋŋá go leigga áiddo náitalan.

Go son bázii leaskan, de gránnjáalmmái Frederihkka bođii veahkkin suinna dálostallat. Son lea maid rohkki dál logemat jagi dassái. Suinna elii ovttas 50 jagi.

– Vuoi hearrán, ledjen 32 jahkásaš ja báhcen njeljiin mánáin. Boarráseamos lei 12 jagi ja nuoramus lei 6 jagi, muittaša son.

”In váillat gal dan beaivváža árat, lean hárjánan dasa”

Mo don ávvudat dál go beaivváš boahtá?

– Na dál lean mun nu juolggehuvvan ahte in goastta oba olggobeallái uvssa ge, muitala Emma ja dollesta su jorri vázzinstullui, mainna son birgestallá okto ruovttus lanjas latnjii johtit.

LEDJE OAMIT JA SÁVZZAT

Emma muitala, ahte sus ledje oamit ja sávzzat vel golbma jagi dassái. Dalle son gal bisui dearvvašin go olgun návehis lei buđaldeamoš beivviid, gitta dassái go son devddii 90 jagi. Danin son ii leat astan guođohit dan beaivváža, go beare dassái lei beaivváš ihtán go son lábbáid luittii giđđat olggos.

– Dan maŋŋá go sávzzaiguin heiten, de in šat goastan olggobeallái viesu, čilge Emma.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Dá beaivváš ollá beare várrenjuniide Emma stobu bajil. Voillavárri (gurot ravddas) lea váile 600 mehter alu, ja doallá beaivesuotnjariid ollimis fiervái, Emma stohpui, mii lea guovtti vári gaskkas.

II BEROŠ

Son lea movttegis áhkku, jugista ain gáfe, bohkosa njálgát ja geahčada glássa ráigge olggos merrii ja loddebáktái. Son muittaša guhkes eallima dás sihke isitrohkiin, guimmiin, mánáiguin, áhkkubiiguin ja máttaráhkkubiiguin. Muhto beaivvážis son ii nu beroš.

– Dat boahtá go de boahtá, son bohkosa.

Emma hállá čielga sámegiela. Lea somá gullat su mearrasámegiela, mas leat muhtun erenoamáš sánit. Son liiko go sámit fitnet su guossis, beassá sámástit, go dán sullos eai leat gallis geat dan šat máhttet. Lea dušše nubbi mearrasápmi, gránnjá, earret su badjeverddiid geat geassái bohtet sullui. Ja geassit gal leage sus valjis beaivváš. Dalle šealgá olles mearra gollin, go idjabeaivváš speadjalastá mearas birrajándora. Dat lea Emma mielas doarvái, vaikko mii dadjat ge iežamet beaivváža mánnán, dološ sivdnádusmuitalusa vuođul.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *