Mánnávuođa niegu čuovvumin

Stuorra beroštupmi biktasiidda oaččui Kajsa Kvernmo goarrut alcces biktasiid nuorran ja son niegadii bivttashábmejeaddji ámmáhis. Dál son eaiggáduššá guokte fitnodaga ja lea aiddo almmuhan ođđa sámi bivttasmearkka.

Kajsa Kvernmo lea bajásšaddan Kárášjogas, lea álo liikon goarrut biktasiid ja dál eaiggáduššá guokte fitnodaga, nuppi Austrálias ja nuppi Sámis, man čakčat ásahii.

Dál lea eaiddo almmuhan ođđa bivttasmearkka, man namma lea ”Laš”, mii lea oaniduvvon sápmelaš-sánis.

Laš-mearkkas gávnnat sámi dáidaga ja biktasiid, mat eai bilit luonddu.

APOM DESIGN: Kajsa Kvernmo ii loga iežas vuosttaš bivttasmearkkas leat Sámi inspirašuvnna, muhto muhtin biktasiin vuhtto su sámi duogáš.  Govven: Matthias Ogger

Ovdal go lahkonišgođii bivttashábmejeaddji ámmáha, nuorra nieida fárrii vuos 16-jahkásažžan jahkái Áltái vázzit joatkkaskuvlla. Dan maŋŋel manai bálggis viidáset Tromsii, gos čađahii joatkkaskuvlla guokte maŋimuš jagi.

Kvernmo váccii maiddái jagi álbmotallaskuvllas, gos válddii kostymadesignoahpu ja gearggai maiddái geahččalit govvejeaddjioahpu, man goittot guđii dušše jagi maŋŋel.

Dan maŋŋel son páhkkii lávkka ja vulggii mátkkoštit birra máilmmi ovtta jahkái.

ČUOVVULII RÁHKISVUOĐA

Kvernmo mátkkoštii vuosttažin Mexicoi, das viidáset Ásiai ja de Mátta-Amerihkái, gos deaivvai iežas eallima stuorra ráhkisvuođa, mii doalvvui sámenieidda gitta Austráliai. Doppe son orui lagabui 13 jagi.

– Mun deiven iežan isida mátkkis ja fárrejin de su ruovtturiikii Austráliai, gos álgen gazzat bivttashábmejeaddji oahpu, čilge Kajsa Kvernmo.

SMÁVVÁT JA VÁRRUGASAT

Skuvllas son deaivvai iežas otná ovttasbargoguoimmi, Kate-nammasaš nieidda, ja skuvlla maŋŋá soai válljiiga vuoruhit bivttashábmensuorggi ollesáigge. Soai ovdáneigga gulul, háliideigga hukset fitnodaga smávvát ja várrogasat.

ÁLO LIIKON GOARRUT: Kárášjoht` nieida lea mánnávuođa rájes liikon goarrut ja hábmet alcces biktasiid. Son muittaša alcces gorron earet eará dalle bivnnut nieidajoavkku Spise Girls -biktasiid. Dát lea govvejuvvon Austrálias moatte jagi áigi.  Govven: Sabine Legrand

– Maŋimuš jagi skuvllas designiime ovttas eksámenkollekšuvnna. Go gearggaime skuvllas, de lei munnos gárvves bivttasmearka ja kollekšuvdna ja sáhtiime ásahit iežame fitnodaga. Moai álggiime buvttadit biktasiid ja álggiime fállat daid iešguđet buvddaide vuovdit. Guovtti jagi maŋŋel rabaime iežame vuosttaš buvdda, čilge Kvernmo, gii lea bargan bivttashábmejeaddjin 8 maŋimuš jagi.

ÁIBBAŠIŠGOĐII DAVÁS

Geasset 2018 rievddai goittot kárášjohkalačča eallin go šattai unna mánáža eadnin, mii oaččui su áibbašit fas davás, lagabui iežas bearraša. 

Nu soai isidiin fárriigage geasset Tromsii, isit álggii studeret ja Kvernmo bargagođii ođđa bivttasmearkkain, man namman šattai ”Laš”, ja man olis ovttasbargá sámi dáiddáriiguin.

LAŠ:S VUHTTO SÁPMELAŠ: Sámi bivttashábmejeaddji muitala iežas ođđa bivttasmearkkas vuhttot sámi dáidaga. Vuosttaš dáiddár geainna son ovttasbargá, lea  kárášjohkalaš Laila Labba, gii lea vázzán Kárášjoga dáiddaskuvlla.Govven: Svein Lian

– Mu fitnodat Austrálias lei dál boahtán dan muddui ahte mun in dárbbašan ieš leat doppe čađat, go Kate lassin munnos leat guokte bargi ja sáhtten bargat Tromssas daid barggui. Ja heivii bures go mu isit beasai álgit studeret ja váldit bachelora. Mus orru dáppe eadni ja goappašagat vieljat. Áhčči gal orru Kárášjogas, muhto láve galledit dáppe hui dávjá.

SÁMEDIGGI DOARJJUI

Kvernmo muitala iežaš ožžon doarjaga Sámedikkis ođđa fitnodaga bivttasmearkaprošektii, mii lei áibbas dárbbašlaš álggaheapmái. Doarjja lea oaivvilduvvon earet eará ovttasbargui sámi dáiddáriiguin. 

– Vuosttaš kollekšuvnnas man dál lean rahkadan, lean ožžon Laila Labba mielde, gii lea hui čeahpes nuorra dáiddár. Son galgá maiddái mielde nuppi kollekšuvnnas. Olbmot cavgiledje su birra go ledjen ohcamin dáiddára. Muđui háliidan geavahit iešguđet sámi dáiddáriid iežan bivttasmearkkas ja áinnas ođđa ja álggaheaddji dáiddáriid juohke áigodagas, čilge bivttashábmejeaddji.

Goas don šaddet gründárin/fitnodateaiggádin ja manin?

– Maŋŋel go gergen Universitehtas 2012:s, de jurddašeimme ovttas mu skihpáriin ahte letne leamaš ruđa haga nu máŋga jagi skuvlla geažil, ahte ii daga maidige vázzit veahá vel guoros burssain. Nu moai mearrideimme vuoruhit APOM – A Part Of Me – bivttaskollekšuvnna ja oažžut dan doaibmat. Moai ean váldán nu stuorra loanaid álggus ja huksiime hui várrugasat fitnodaga, mii lea sturron jagis jahkái. Samisk Tekstil AS fitnodaga ásahin borgemánus dán jagi.

Mii lea du stuorámus niehku ja leatgo čuovvulan dan?

– Mun lean álo liikon goarrut ja eadni lea leamaš hui čeahppi mu oahpahit sihke goarrut ja gođđit. Son maiddái álo hástalii mu geavahit iežan hutkáivuođa. Mun lávejin goarrut alccen Spice Girls -biktasiid go ledjen nuorat. Nu ahte niehku leamaš álo šaddat bivttashábmejeaddjin ja lihkostuvvat dainna. Dál sávan ahte lihkostuvan iežan ođđa sámi mearkkain, in dušše Sámis, muhto miehtá máilmmi. 

Mii lea leamaš stuorámus hástalus das rájes go álget?

– Vuovdit biktasiid buvddaide. Moai leimme dušše studeanttat ja várra veahá mánálaččat dahje naiivvat, go jurddašeimme ahte buohkat háliidit oastit munno kollekšuvnna, mii munno iežame mielas lei hui fiinnis. Ean ádden man ollu bargu lea beassat buvddaide. Ádjánii guhká ovdal go nagodeimme oažžut vuosttaš buvdda oastit munno biktasiid. De gal loktanii veahá iešdovdu ja mannagođii buorebut, muhto lei ollu váddát go maid ledjen jáhkkán. Nubbi hástalus lei oažžut buvttadeami mannat njuovžilit. Nu ahte lean gal oahpan ollu iežan meattáhusain, maid ieš lean ferten máksit. Dál ádden ollu eambo mo buot doaibmá, čaimmiha son.

Leatgo ožžon makkárge veahki dahje doarjaga?

– APOM-bivttasmearkkain álggiime hui várrugasat ja válddiime veahá loana ja lávejetne leaikkastallat ahte ean sáhte dainna reastaluvvatge. Dat lea lunddolaččat sturron. Iežan ođđa bivttasmerkii ”Laš” lean ožžon Sámedikkis doarjaga, man in oaččo geavahit ieš buvttadeapmái, muhto iežan bálkái ja eará goluide, dego márkanfievrredeapmái. Dan haga in livčče sáhttán álggahit.

Birgetgo iežat fitnodagain?

– Mun birgen sihke APOM:in ja ođđa fitnodagain.

Mo rávvešit eará álggaheaddji gründáriid?

– Ferte beare duostat geahččalit ja duostat jearrat veahki olbmuin, geat dihtet ja máhttet. Livččii maiddái dehálaš oažžut mentora. Mus lei hui fiinna mentor Austrálias, geas sáhtten jearrat veahki go dárbbašin. Ja lea dehálaš ordnet hui buori rehketdoalli, hui árrat, moddjesta son. 

Gos don oainnat iežat viđa jagi geahčen?

– Mun oainnán iežan Norggas ja sávvamis birgen dáinna ámmáhiin ja nagodan eallit dainna.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *