Máihli

Go muohta suddá ja lasta rahpasa, lea áigi váldit máihlli soagis. Dá beasat lohkat mo dan dagat.

Máihli golggiida, go eanan lieggana ja muorat váldigohtet čázi eatnamis. Eanaš máihllis leage čáhci, muhto das leat maiddái ávdnasat, maid muorra lea vurkkodan ruohttasiidda, ja maid dat geavaha šaddamii.

Máihllis leat lunddolaš sohkkarat glukosa ja fruktosa (2-5 grámma lihtteris), šaddosivrrat nu mo ebelsivra, ja vel dakkár ávdnasat go kalsium, kalium, magnesium ja mangána, ja binná maiddái C-vitamiidna.

Soahki buvttada gaskamearálaččat 5 lihttera máihlli beaivái, stuorát soahki ain eanet, nu ahte jos das muhtun lihtteriid váldá, de báhcá soahkái ain valjis juhkamuš.

Go gearggat máihlli golggaheames, ferte giddet ráiggi buncciin dahje vákssain.

Muora válljen

Muora válljedettiin lea buorre válljet soagi, mii lea 20 cm gasu, dahje vel gasit, mas lea stuorra giera. Dan muttos soahki ii gillá máihlli váldimis, ja das fidne ollu máihlli.

Jos soahki, maid válljet, ii leat iežat eatnamis, fertet muitit eananeaiggádis jearrat lobi, danin go máihlli váldin ii gula buohkaid vuoigatvuhtii nu mo murjen ja guobbariid čoaggin.

Álkimus vuohki

Álkimus vuohki máihlli golggahit lea doadjit oavssi ja coggat oaksái boahtala, de máihli golga boahtala sisa. Boahtal sáhttá dattetge gahččat jos biekkasta, iige leat nu álki gokčat “hávi”, maid lea dahkan murrii, nu ahte mun láven ieš dahkat ráiggi murrii.

Vuđolut vuohki

Váldde mielde niibbi, plastihkkalihti, masa čohkket máihlli, omd. 1,5 lihttera bruvsaboahtala dahje vel stuorát čáhcelihtti nu ahte it ribat máihlli badjel ravdda. Dasto válddát vel bovrra ja šláŋŋabihtá, mat leat seammá gasu, sullii 0,5 – 1 sentimehtera.

Ovdalgo álggát, mihtit šláŋgga guhkkodagain man allodahkii dagat ráiggi, vai šláŋŋa ollá du boahtalii dahje lihttái. Nájas niibbiin  beassi, nu ahte šaddá uhca luŋkkaš. Bovre dasto 3-5 cm čiekŋalis ráiggi, áinnas vehá vitnjut bajás guvlui muora sisa, nu ahte máihli álkit golgá olggos. Buhtis dasto buot bovrenluniid eret ráiggis, ja de čugget šláŋgga ráigái ja nuppi geaži boahtalii.  

Loahpas govččat “beasseluŋkka” vel, nu ahte muorra ii goikka.

Man dávjá gurret lihti?

Máihli ii galggaše orrut guhká. Buoremus lea moddii jándorii gurret dahje molsut lihti.

Máihlli lea buoremus golggahit čoaska dálkin, go dat seailu buoremusat sullii +5 grádas. Jos eatnamis lea ain muohta, sáhttá muohttaga čohkket boahtala dahje plastihkkalihti birra, vai máihli bissu čoaskkisin. Lea maid vuogas bidjat lihti suoivana beallái.

Go gearggat

Go leat golggahan doarvái máihlli, lea dehálaš gokčat ráiggi. Mii lávet muoras vuollalit buncci ja coggat ráigái ja gokčat beasseluŋkka. Dán áigge rávvagiin gal daddjo, ahte galggašii vákssa bidjat ráigái, danin go dalle “hávvi” savvo johtileappot.

Masa máihlli geavahit?

Máihli lea buorre juhkamuššan, ja lea fiinnis vaikkoba buresboahtin-juhkamuššan, go bovdet gussiid iežat geahčái.

Máihlli sáhtatá maid geavahit čázi sajis go láibbut dahje jos ráhkadat ruovttus ráhkaduvvon vuola dahje eará juhkosiid.

Sáhtát maid geavahit máihlli, go ráhkadat smoothie, dalle bijat beali máihlli ja beali murjjiid, ovdamearkka dihte sarridiid dahje jođaid. Lassin sáhtát bidjalit vehá hávvargordneskáhposiid (lese/kli) ja vehá honnega, ja de šurahat daid miksenmašiinnas smoothien.

Seailun

Máihli ii seaillo guhká, nu ahte dan maid jándor siste it šatta geavahit, gánneha galmmihit. Lea vuogas galmmihit unna lihtážiidda, maid dasto hávil geavahat.

Dálkkas

Álbmotdálkkodeames leat máihlli geavahan lađas- ja leasmeváttuid vuostá, ja maiddái detox-ávnnasin (mainna fidne eret mirkoávdnasiid rupmašis).

Muhtumat geavahit maid máihlli lieđđegavja-allergiija vuostá. Dalle ferte juhkagoahtit máihlli ovdalgo lieđđegavjaáigi álgá ja juhkat olles sesoŋŋa.

Dutkamušain lea čájehuvvon, ahte máihli lasiha olbmo vuostálastinnávccaid, nu ahte ii buohccá nu álkit, ja maiddái bajida energiijadási.

Soahkelasta – álgogeasi urta

Maiddái aiddo rahpasan soahkelasttain leat ollu buorit ávdnasat, earret eará A-, B2-, B3- ja C-vitamiidna. Dain lea maid ollu proteiidna go lasta lea aiddo rahpasan, ja leat maid ollu flavonoidat, mat nannejit monimuččaid doaimma ja dan láhkai buhtistit rupmaša.

Ieš láven boaibmut ja borrat aiddo rahpasan soahkelasttaid meahcis váccedettiin. Dain lea ollu smáhkka, nu ahte vuosttaš háve gánneha váldit unna binna lasttažiid, ja de easkka binná stuorábuid, go njálbmi lea hárjánan.

Soahkelasttaid heive maid bidjat saláhttii, láibbi ala dahje borramuša ala, vehá nu mo persiljjá.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *