Loahpaheamen stuorra dehálaš prošeavtta

Máret Rávdná Buljo oaivvilda ahte gávdno buoret njuovvanvuohki bohccuide, mii lea geavahuvvon agibeaivvi boazodoalus. Son dárbbašii dutkiin veahki dan duođaštit.

VUITTII BÁLKKAŠUMI: Máret Rávdná vuittii diimmá skábmamánus «Ingrid Espelid Hovigs matkulturpris», mii lea mearkkašahtti biebmokulturbálkkašupmi. Priváhta govva

  • Namma: Máret Rávdná Buljo
  • Ahki: 41
  • Guovlu: Lodegat, Iinnasuolu
  • Ámmát: Boazoeaiggát ja Boazovázzi Goahti AS stivrajođiheaddj
  • Duogáš: Boazodoalloskuvla

Máret Rávdná Buljo sávaldat lea gádjut planehta, gos mii orrut ja seammás gáhttet divrras árbemáhtu. Son liiko deattuhit árbevirolaš vugiid málestit bohccobierggus ja vuittiige diimmá skábmamánus «Ingrid Espelid Hovigs matkulturpris», mii lea mearkkašahtti biebmokulturbálkkašupmi. Son lea šaddan sámi árbevirolaš biepmu ámadadjun máilbmái ja dál son lea váldán veahkkin dutkiid, go duođašta iežas teoriijaid.

– Mihttun mus lea oažžut árbevirolaš sámi njuovvanvuogi dohkkehuvvot njuovahagaide ja viidáset vuovdimii, nu ahte oažžut stuorát ávkkástallama olles bohccos, ja govddit viidodaga vuovdimii. Dát lea njulgestaga beaktilvuođaprošeakta, mainna nannet olles ealáhusa, čilge Buljo.

FARGGA GEARGAN

Dál prošeakta farga loahpahuvvo. Oassi ruhtaduvvui Regionalt Forskningsfond ja Skattefunn bokte. Prošeakta čađahuvvui lagas ovttasbarggus Egga Utviklingain ja dutkanguoibmin lei Nofiman.

Prošeavtta olis Nofimas analyserejedje bohccobierggu, oaidnin dihte leago erohus bohccobierggu kvalitehtas, go dat lea njuvvojuvvon sámi árbevirolaš vuogi mielde dahje jos lea njuvvon ođđaáigásaš industriála vugiin. Sensorguorahallamiiguin leat gávnnahan, ahte kvaliteahtas leat systemáhtalaš erohusat dan mielde makkár vugiiguin biergu lea njuvvojuvvon. Danin leat dál ohcamin viidáset ruhtadeami, nu ahte viidásut dutkamiin sáhttet duođaštit dan, mii dál álgodutkamis lea boahtán ovdan.

– Dat čájeha man dehálaš lea ahte elliin lea buorre dilli njuovadettiin. Dat addá buoret bierggu ostiide. Váldomihttu lea oažžut buoret vejolašvuođaid atnit olles ealli biebmun, nugo min biebmoárbevieruide gullá. Min ealáhusas lea luonddugáhtten ja elliid buorredilli leamaš guovddážis, ja mii sávvat ahte dutkan sáhttá váikkuhit dasa mo mii oaidnit njuovvama ollislažžan, dadjá Buljo.

DEADDÁ VÁIMMU

Duohtavuohta lea ahte sámi boarrásat eai oaččo iežaset árbevirolaš biepmu dikšunruovttuin iešguđet guovlluin. Dat deaddá Buljo váimmu, gii goittot oaidná ahte lea stuorra beroštupmi sámi biebmokultuvrii justa dál. Son sávvá dan buoridit sámi árbevirolaš biepmu háhkama Norgga dearvvašvuođasuorggis.

– Lea nu issoras gelddolaš dovdat ahte dutkamiin sáhttit duođaštit maid sámi álbmot lea diehtán olles áigge, ahte gávdno buoret ja beaktilut njuovvanvuohki, rámida Buljo, gii maid gaskkusta sámi árbevieruid, seammás go ovttasbarggus Nofimain bargá dan ala ahte besset duođaštit álgodutkama gelddolaš bohtosiid.

Máret Rávdná Buljo lea bajásšaddan Guovdageainnus ja johtán Lákkonjárggas. Muhto nugo dávjá geavvá, de doalvu ráhkisvuohta olbmuid veaháš gosage. Máret Rávnná dat doalvvui 2006:s Lodegiidda, Iinnasullui, gos dál dálostallaba isidiinnis, Peder Ingar Hansen Buljoin. Sudnos leat golbma máná, geat leat vuollel 13-jahkásaččat. Nuoramus lea 4-jahkásaš.

– Dál lean sajáiduvvan deike, go lean ožžon iežan ealu deike ja go mánát šadde.

OĐĐA PLÁNAT

Badjepárra ostii 2013:s camping-saji mas lea vel nu gohčoduvvon “veikro” boradanbáiki geaidnoguoras. Das háliideigga geahččalit jođihit ja guossohit sámi biepmu nu árbevirolaččat go vejolaš.

– Moai jođiheimme dan guokte jagi, dassáigo oinniime ahte campinga ean áigon vuoruhit. Muhto munnos leat ain lanjat, maid moai láigohetne. Boradanbáikkis letne maiddái veahá unnidan doaimmaid. Moai fálle sámi biepmu ja biepmu mii lea dás lahkosis ráhkaduvvon. Moai geahččaletne garvit gárvvisin ráhkaduvvon biepmuid nu ollu go vejolaš ja baicce guossohetne iešbuvttaduvvon biepmu.

ÁIGODATBARGIT

Boazovázzis leat áigodatbargit sihke dálvet ja geasset. Dálvet leat bargit veahkkin buot bargguin, go soai eaba geargga ieža doaimmahit visot. Buljo lea maiddái hui ilus go juohke geasi gávdná sámenuoraid bargin, muhtumin báikkálaš nuoraid, muhto maiddái eará guovlluin.

– Go mii orrut dákkár doaresbeale guovlluin, gos eai leat nu ollu sápmelaččat, de lea hui buorre gávdnat sámenuoraid, geat besset bargat dakkár barggus, mii nanne sin identitehta. Ja lea hui álki mu mielas, go sis lea máhttu sámevuođa birra. Go mis lea sámefitnodat, gos mii maiddái vuovdit dujiid, mat njuolga bohtet bohccos.

PRINSIHPAT

Fitnodat vuovdá dujiid, maid ávdnasat leat váldon njuolga bohccos. Vuvdet maiddái eará duojáriid dujiid.

Páras lea maiddái prinsihppan ahte eaba njuova misiid.

– Munnos lea dakkár jurdda ahte miesit galget beassat eadniset fárus gitta nuppi giđđii, de eai dárbbaš álddut moraštit misiid. Dálvet bissu maiddái eallu buorebut čoahkis ja mis leat maiddái varrásat eambo dálvvi vuostá, go dat čullet buorebut suvnnjiid ja leat hui dárbbašlaččat dáppe sullos.

Ferten vel jearralit  mo koronaáigi lea čuohcan sudno fitnodahkii?

– Dálveguossit eai oba boahtánge, nu ahte lea čuohcan ruđalaččat oalle ollu, sihke munnuide ja munno bargiide. Mus lea hui váivi iežan bargiid ektui ja veahá heajos oamedovdu. Munnos ii leat birrajagi doaibma duodjegávppis ja kafeas, nu ahte dasa gal letne hárjánan. Dat lea maiddái leamaš buorre liiba rievdadusaide, go leamaš liigeáigi jurddašallat.

Goas don šaddet grúndárin/fitnodateaiggádin ja manin?

– Mun lean gesson bajás dainna vugiin ahte galggan iešheanalaččat jurddašit. Ledjen 14-jahkásaš go ožžon iežan vuosttaš fitnodatnummara, dan dihte go mu eadni lea áŋgiruššan dan ovdii ahte nissonolbmos galgá iežas namas sihke mearka ja boazu ja beassat dan ávkkástallat ruđalaččat.

–  Boazovázzi-fitnodaga ásahin 2013 vai beasan bohcco vuođul dinet eambo ja maiddái deattuhit árvoháhkama min ealáhussii.

Mii lea du stuorámus niehku ja leatgo čuovvulan dan?

– Mu alimus niehku leamaš čađat ahte beasašin ieš leat álo ealo luhtte ja muhtin jođiha mu fitnodaga. Ahte olahan dan muddui ahte in dárbbaš fitnodagain bargat nu ollu, go boazodoalus leat hui ollu barggut. Ahte ieš in dárbbaš čađat viehkat ruđa maŋis fysalaččat, muhto baicce viegan dan bohcco maŋis. Mun sávan ahte mu fitnodat birge nu bures ahte beasan iežan veahá luvvet ja ráhkadit maiddái eambo bargosajiid. Sávan maiddái beassat fállat barggu boazoealáhusa nuoraide.

Mii lea leamaš stuorámus hástalus dan rájes go álget?

– Hástalusat gal leat hui ollu, erenomážit biepmoráhkadeamis. Jus galggan bohccobierggu guossohit min árbevirolaš vuogi ja biebmokultuvrra vuođul, de leat ollu áššit mat eai leat vel čovdon. Dat lea dagahan munnje liigebarggu, miiges lea dagahan ahte in leat beassan ovddidit iežan fitnodaga nugo livččen háliidan. Doppe bohtet nu ollu čuolmmat mat eai leat čovdojuvvon, go midjiide ii lea láhččojuvvon dilli nu ahte beassat ollislaččat guossohit iežamet biepmu min iežamet eavttuid mielde. Mii leat šaddan dohkkehit bargat earáid vugiid mielde ja heivehit iežamet dan mielde ja vajálduhttán iežamet vuogi.

Leatgo ožžon makkárge veahki dahje ruđalaš doarjaga?

– Bearaš lea dorjon ja leamaš áibbas dárbbašlaš. Letne ožžon duollet dállet smávit ruđalaš doarjagiid iešguđet prošeavttaid oktavuođas. Lea hoaŋkabeallji, mii ruhtada eanaš áigge. Muhto dál lean váldán stuorát lávkki fitnodagas ja ožžon stuorát doarjaga Forskningrådas, mainna beasan grundár-bargguid čađahit. Lean ovttasbargagoahtán maiddái dutkiiguin.

Birgetgo iežat fitnodagain?

– Dienas boazodoalus lea lassánan ja lean duhtavaš dainna, muhto fitnodaga sturrodaga ektui vuhttojit hástalusat. Diehttelasat go leat veahá doaresbealde, nugo lea dábálaš dáppe davvin.

Mo rávvešit eará álggaheaddji grúndáriid?

– Lávejit lohkat ahte ferte jurddašit hui dihtomielalaččat. Nugo mii boazosápmelaččat, de lea veahá eará láhkai. Mis luondduolbmuin sáhttá rievdat jurddašeapmi ovdamearkka dihte dálkkiid mielde. Lea dehálaš máhttit rievdadit dahje ođasmahttit, jus ii oro meinnestuvvamin. Ii galgga heaŋgasit dušše ovtta geainnu ála.

Gos oainnát iežat 5 jagi geahčen?

– De mun lean olahan iežan plána ja oaččun doaibmat dan buorebut ođđa jurdagiiguin. Mu mánát leat sturron de ja háliidit maiddái searvat.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *