Láigoheamis eaiggáduššamii – Álkit geaidnu eaiggáduššat iežas viesu

Guovdageainnus leat ásaheamen «Láigoheamis eaiggáduššamii» prošeavtta, mii galgá veahkehit nuoraid ja sin geat vuosttaš geardde leat oastime viesu, dahje earáide addit vejolašvuođa eaiggáduššat iežas viesu dan sadjái go láigohit, man ollugat barget dál.

ILUS: Prošeaktajođiheaddji Svein Solheim lea ilus leat jođus Láigoheamis eaiggáduššamii prošeavttain asodatfitnodagaolis, mii sáhttá hábmet álkit geainnu dohko ahte eaiggáduššat iežas ásodaga. Golbma jagi galgá jođihit prošeavtta.

Guokte jagi leat plánen dán ja dál leat aitto álgán. Okta dain vuosttaš suohkaniin fylkkas ja golbma jagi galgá Svein Solheim jođihit dán «Kautokeino boligselskap» nammasaš fitnodaga ovddas. 

PLÁNEN GUOKTE JAGI

Lea guokte jagi áigi dan rájes suohkan geahčadišgođii dán vejolašvuođa, go lassá eaiggáduššat iežas viesu lea beare allat hui ollugiidda, ja dát attášii buoret eallinkvalitehta. Dan dihte lea prošeaktajođiheaddji Svein Solheim ilus go dál leat jođus dáinna vuoruhemiin suohkana ássiide.

– Jua, mii leat juo plánen dán ovtta gaskka, nu ahte lea buorre boahtit johtui, illuda son.  

Solheim lea ovdal bargan teknihkalaš bálvalusaid ovttadagas suohkanis, ja galgá dál leat prošeaktajođiheaddjin 3 jagi, 

muhto mii šaddá su bargu?

– Mii galgat gávdnat ođđa vugiid dahje gávnnahit movt mii galgat čoavdit ássandili sidjiide geat dan dárbbašit. «Láigoheamis eaiggáduššamii» lea prošeakta mii bođii muhtin jagiid dás ovdal, ja mainna maiddai viessobáŋku bargá, ja muhtin suohkanat leat doaimmahan sullasaš prošeavttaid, muitala Solheim.

Ja joatká.

– Dát lea geahččaluvvon lulde, muhto eai nu galle dáppe lagasguovlluin. Girkonjárggas ii lean áibbas bures lihkostuvvan, ja Deanus leat pláneme álggaheami. Mii leat oaidnán ahte muhtin suohkanat leat bures lihkostuvvan dáinna, ja dan dihte oaivvildit ahte dát lea buorre prošeakta. 

DÁRKILIT JURDDAŠUVVON

Vaikko lea nu ahte ii mihkkege leat vuos mearriduvvon, de oaivvilda Solheim ahte Guovdageainnus leat bures geavahan áiggi, ja dárkilit jurddašan prošeavtta čađaheami.  

– Jua, dan mii gal leat. Ii mihkkege leat mearriduvvon, muhto mis lea ovttasbargu eará suohkaniiguin mat leat čađahan dán ja ássanvuođđudusaiguin, ja dáinna lágiin guorrat movt mii galgat bargat dán. 

Mihttu lea veahkehit olbmuid geat juoga man dihte vásihit ekonomalaš hástalusaid.

– Sii sáhttet leat eallindilis mii dahká ahte eai leat dohkálaččat oažžut loana. Ovttaseallinboatka, ekonomiija, ahte ii leat ollesvirggis bargomárkanis, dahje eará áššit mat dagahit ahte ii oaččo 100 % ruhtadeami, muitala Svein.

Son oaivvilda buohkain galgá leat vuoigatvuohta iežas vissui.  

– Dát galgá álkidahttit geainnu eaiggáduššat iežas viesu, go mii oaivvildit ahte buohkain lea dasa vuoigatvuohta. Lean bargan plána- ja huksehuslágain, ja das lea nu, ahte nu guhkás go deavddát vissis áššiid ja gáibádusaid, ja dan seammá lea dát maiddai, de mis lea vuolggasadjin ahte buohkat galget oažžut iežas ásodaga dahje viesu.  

Movt dan galgá oažžut áigái?

– Jua, dat šaddá boahtte lávki, ahte fertet geahčadit movt dán čoavdit. Dát prošeakta lea okta máŋgga vuogis movt bargat. Okta ovdamearka lea ahte beassá oastit 70% ovtta ásodagas dahje viesus, ja loahppa 30% maŋŋil, go leat gollan muhtin jagi ja lea ollen čorgestit iežas ruhtadili.  

MÁŊGA BEALI

Solheim muitala ahte leat máŋga beali dákkár proseassas, go álggaha «Láigoheamis eaiggáduššamii» prošeavtta.

– NAV báikkálaččat lea nannosit searvvis, sis lea erenoamáš ollu fágagelbbolašvuohta ja hálddašit maiddai álggahanloana. Buorre ja lagas ovttasbargu lea vuođus mainna sáhttit čađahit dákkáraš prošeavtta.

Naba ekonomalaš hástalusat, erenoamážit sin dáfus geain lea unnán sisaboahtu?

– Gávdnojit vejolašvuođat goitge. Soaitá ahte viessoloatna lea vuollegeabbon álggus, soaitá ahte mákset dušše reanttuin muhtin vissis jagiid ja juohke čuolmmas lea čoavddus, vaikko juste dál odne eai leat vástádusat buot dáidda hástalusaide. Ollu gerddiid sáhttá leat veahkkin dušše dat ahte lea muhtin gii rahpá uvssa, mii addá rávvagiid movt dahkat. Sidjiide geain lea sávaldat ruhtadit ja háhkat iežas ásodaga dahje viesu, ja doppe galgá de min prošeakta leat dakkár nu gohčoduvvon vuollegislassáfálaldat gos oažžu veahki movt bargat viidásit, lohká Solheim.  

VÁTTIS BEASSAT

Guovdageainnus leat unnán ásodagat ja viesut vuovdimassii dál, ja dan dihte vásihuvvo ahte márkanis lea alla haddedássi.

– Jua, lea dađibahábut nie go váilot viesut ja ásodagat, erenoamážit nuorat ja sii geat vuosttaš viesu galget oastit vásihit váttisin, muhto in leat gal fágačeahppi dien dáfus.  

Sáhttá go ásodatfitnodat bargat juoidá dáinna?

– Jus ollugat huksejit viesuid, dahje mii, de sáhttá dat lea mielde ráigame ásodatmárkana. Nu ahte dainna ferte leat várrogas, ja mii eat leat vuos dihkkádan geainnu gokko mii galgat vánddardit. Mun galggan golbma jagi bargat dáinna, ja sávan ahte juo geasi rájes leat vuosttaš olbmot fárren iežas ásodahkii dahje vissui, loahpaha Svein Solheim.  

FUOM: Maŋemus stivrenjoavkkus mannan vahku mearridii «Kautokeino Boligsselskap» fitnodat hukset ođđa ásodagaid boahtte jagi mat leat heivehuvvon dán ulbmilii.  

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *