Háliida fievrredit dehálaš árbevieru viidáset

Isto Laiti lea Anárjoht gáttis bajásšaddan ja sus leamaš agibeaivvi stuorra niehku duddjot alcces deatnofatnasa. Dál son viimmat lea beassan duddjogoahttet ja háliida fievrredit dán dehálaš árbemáhttu viidáset.

RÁMIS: Isto Laiti lea rámis iežas deatnofatnasiin maid lea duddjomin. Son lohká ahte lea šaddan iežas ollu smiehtat, muhto lea maiddái ožžon veahkki ovtta verddes Anáris. Buot govat: Anne Rasmus

HEAVVALAT: – Dá leat iešguđetlágan heavvalat, čájeha Isto.

Guolnnás suomabeale Anárjoht gáttis lea Isto bajásšaddan ja hárjánan mánnán jo johttit fatnasa mielde. Dál ollesolmmožin ii leat dat dáhpi báhcán ja son liiko ain johttit fatnasin. Sus lea johkafatnasa lassin maid lea duddjomin, vel stuorebuš mearrafanas maid láve bidjat čáhcái Suomas. Son lea johttán dainna earet eará mátta-suomas meara alde ja maiddái Anárjávrris ovttas morsiinis Kerstin Rasmusin, gii leamaš maiddái dehálaš doarjjan ja veahkkin duddjomis.

– Mus lea guhká leamaš niehku ráhkadit johkafatnasa alccen go liikon johttit joga alde. Ja galggašii oainnat oažžut dakkár fatnasa maid ieš áigu ja dál viimmat fitnen dakkára go háliidan, mojohallá fanasduojár, gii dette ii nu beroš oaggumis, muhto baicce johttit čázis.

IEŠ RAHKADAN: – Dá lea mainna loahta ferte sojahit, jus ii viečča meahcis dakkára mii lea gárvvisin sojil. Ja maiddái basttat.

II LEAN SADJI

Dán rádjai ii leamaš sus sadji gos beasašii duddjot, go ferte leat siste ja gosa čáhkket buot rusttegat ja reaiddut, maid dárbbaša duddjomii. Ii ovdal go soai morsiinis láigoheigga stobu mas lei stuorra biilastálla bálddas. Njealji mánu áigi álggii prošeakta mii lea sihke movttiidahttán ja maiddái addán ránes vuovttaid duojára oaivái.

– Mun álgen guovvamánus vuos ráhkadit buot daid duodjebiergasiid, nugo bevddiid ja heavvaliid vuoi sáhttán álgit duddjot fatnasa. Álggos vuos reaiddu mainna sojaha fatnasa ovdageaži, čilge son ja čájeha buot reaidduid maid lea ovddalgihtii duddjot.

VUOŠŠÁ MUORAID: – Dá lean ráhkadanges vuoššanreaiddu, mainna livlen muoraid vuoi šaddet álkit sojahit.

OŽŽON VEAHKKI

Jearralan lunddolaččat ahte gos son lea oahppan buot dán máhttu mii sus lea. Son muitala alddes leamaš bagadeaddji, gii lea veahkehan čilget duddjoma iešguđet osiid.

– Lean ieš ollu oahppan, go lean studeren ja geahččan ahte mo ráhkadit. Mus leamaš maiddái veahkkin verdde Mika Alava, gii lea Anáris eret, muhto hui ollu šattan ieš jurddašallat. Oktii ferte oahppat riekta ráhkadit, oaivvilda son.

FÁNASVÁHTER: – Dá lea reaidu mainna galgá mihtidit ahte fanasbotni lea njuolga. Veahá dego váhtter. Dán lean maid ieš ráhkadan.

OAIDNÁ ÁRVVU

Go SÁMi magasiidna lei su guossis, de Istos lei mihttun oažžut fatnasa johkii guovtti vahkku geahčen, muhto eará bargguid geažil lea maŋŋonan fanasduddjomiin.

Guovlladange su luhtte guokte vahkku maŋŋel go vuosttaš geardde fitnen ja duddjon lea ovdánan ollu ja dál ii loga son šat guhká oažžut fatnasa čáhcái.

– Loahpas ferten vel vuoidat fatnasa ja ferten gulaskuddat fanasčehpiin ahte maid gánnáha geavahit. Muhto jáhkkán ahte bihkkadit lea buorre murrii, dat seailu guhká. Nu lohket dološáddját.

II LEAT GÁHTAN: Isto ii loga iežas gáhtan go mearridii álgit duddjot deatnofatnasa ja illuda dan oažžut čáhcái.

GEALDAGASAS

Son dovddasta iežas gealdagasas oaidnit ahte govdugo fanas. Iige loga duddjoma leamaš álkin. Son dovddasta maiddái dál oaidnit árvvu dákkár duojis ja ádde alla hattiid maid eará fanasduojárat váldet.

– Dat lea váttis go galggat visot álggu rájes ráhkadit ja oainnán ahte ii leat dušše ráhkadastit. Ja dat gii lohka dat lea álki, ii leat vel geahččalan ráhkadit. Mu mihttu lea duddjot eambo fatnasiid ja maiddái vuovdin láhkai, muhto ferten vuos oaidnit ahte mii dán vuosttaš fatnasis boahtá, mojohallá son.

HEAVVALASTIMIN: – Dus fertejit beavddit maid alde duddjot. Ja de fertejit sahát ja heavvalat ja bovra. Ja de fertejit beahceávdnasat main duddjot.

DEHÁLAŠ ÁRBEVIERRU

Isto ii loga diehttit beare máŋgasa geat johkafatnasiid šat dán áigge duddjojit davvin ja su mielas lea dehálaš fievrredit dán dehálaš árbevieru ovddos guvlui. Vuosttaš fanas ii galgga leat dušše geahččalanprošeakta.

– Ohcejoht gielddas leat guovttis geat duddjojit, Jovnna ja Eino. Kárášjogas leat dieđus sii geat leat vázzán dieid kurssaiguin. Ja dieđan ahte Jan Morten Simonsen lea duddjomin dál nuppi fatnasa, son gal lea garra bojá. Mun gal maid áiggun joatkit duddjot fatnasiid nu guhká go vejolaš, deattuha son.

BUORRE VEAHKI: Dá lea Isto ožžon moarsis Kerstin Rasmus dollet nuppe geahččen sojahuvvon muora, vuoi nagoda dan heavvalastit. – Son lea máŋgii leamaš dehálaš veahkki, go galgá ovdamearkka dihte dollet juoga, vuoi beasan giddet.

LIIKO BUĐALDIT

Fanasduojár ii loga iežas goittot vel gal gáhtan ahte lea álgán dákkár stuorra prošeavttain ja lohká baicce somá oaidnit iežas giehtaduoji ja mo dat ovdána. Son lohká iežas liikot buđaldit ja duddjot muoras. Maŋimuš guovtti vahkkus lohká duojár barggu ovdánan bures bárttiid hága.

–  Mun ferten gal giitit Ingolfa ja Gudruna go ledne beassan sudno stobu láigohit ja beasan duddjot sudno biilastállas, loahpaha son.

GÁRVÁNIŠGOAHTÁ: – Dás váilot vel ovdaskohta ja buot dillját. Ja de vel suoját ja ráhkkut, mat bohtet ásaide gitta.
OLLU BARGU: Fanashuksemis lea ollu bargu. Isto ii loga iežas bártidan nu máŋgii, muhto lohka ollu fertet jurddašit go duddjo.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *