Guohtunroassu: – Soahti jurdagiid vuostá

Kárášjohkalaš Juhan Danel Gaup (34) muitala ahte dálvi ii oro oba nohkaminge ja ahte bohccot illá gávdnet guohtuma. Dat dagaha stuorra rumašlaš ja psyhkalaš noađi guođoheaddjái.

Juhan Danel Gaup lea ferten vuojihit fuođđariid dálveorohahkii máŋggaid mánuid, mátki lea 11 miilla ovddas maŋos. Son navddii dili geahpput go eallu sirdojuvvo giđđabáikái, muhto dohko joavddadettiin oinnii ahte dilli doppe lei ain vearrát. Priváhta govva

Son muitala ahte dákkár dilli ii váibat dušše rumašlaččat, muhto čuohcá maiddái psyhkalaččat ja dasa mo olmmoš jurddaša.

– Go goaskimat álge goddit rukses misiid ja stuorit bohccuid go leimmet biebmamin, de gal olmmoš dego vuollánii. Eai šat jurdagat jora iige dieđe šat ráđi movt galgá, go eat mii fidne báhčinlobi, muitala nuorra badjealmmái guhkes dálvvi garra dili birra.

Kárášjohkalaš Juhan Danel Gaup (34) muitala ahte dálvi ii oro oba nohkaminge ja ahte bohccot illá gávdnet guohtuma. Dat dagaha stuorra rumašlaš ja psyhkalaš noađi guođoheaddjái. Juhan Danel diehtá iežas ámmáha váralažžan muhto dat lea su olles eallin. Priváhta govva

Lea njukčamánnu, beaivváš báitá ja mun áiggun veahkehit Juhan Danel Gaup vuodjit fuođđarseahkaid dálveorohahkii. Ruovttušiljus jo measta geavvá bárti. Skohter mas leat reaga dievva lossa fuođđarat, álgá siigat ja ferten duvdilit skohtera julggiin.

Lihkus manai bures, muhto bákčasat mat bohte bárttis dovdojit ain čielggis go moai álggahetne 6 miilla guhkes mátkki Rivkaroggái, gos dálveorohat lea. Eallu bibmojuvvo sihke beallái ja ollásit, das gitta mo muohta lea. Jus muohta lea garas, de bohccot bibmojuvvojit ollásit ja jos bohccot gávdnet ieža guohtuma, de eai oaččo earágo beallái gárvves biepmu.

Juhan Danel ja Maret Anneli jođus ealo lusa. Priváhta govva

VÁRALAŠ SÁHTTU

Gii beare ii sáhte geasehit lossa fuođđarseahkaid ealuid lusa.

– Mu neahpi Máret Anneli G. Rikardsen (16) lea leamaš stuorra veahkkin olles áigodaga ja son lea fievrredan muoraid ja boaldámušaid reagas, muhto ii oaččo vuodjit fuođđarseahkain, dat gal lea beare váralaš ja gáibida hárjánan vuoddji. Jus juoga geavvá, de sáhttá mannat hui funet. Leat geavvan jo bárttit, go reahka lea gopmánan ja gomihan skohtera ja olbmot leat roasmmohuvvan

Juhan Danel lea vehkiinis Daniel Eikjokain ja siidaguimmiin Per Atle Miennain fievrredan fuođđarseahkkaid dálveorohahkii. Priváhta govva

BUORIT VEAHKIT

Juhan Danel lea ferten jearrat veahki fievrredit fuođđariid sihke dálve- ja giđđabáikái ja dasa lea geavahan Facebooka. Olbmot leat maid váldán oktavuođa ja árvalan vuolgit veahkkin. Buorit verddet leat álo boahtán veahkkin.

– Lihkus mus leat buorit skihpárat, geat álo veahkehit, muđui in dieđe mo livččii mannan. Máhka Roy Vidar Rikardsen lea fievrredan lástabiillain fuođđarseahkaid, nu ahte leamaš álkit lástet daid rehkii. Daniel Eikjok vujii máŋga tuvrra, de šattai min siidii veahá boddu ja áigi vuoiŋŋastit. Olbmot eai dieđe man guhká ádjána ja man ollu bargu lea ovtta fuođđarseahka fievrredeamis. Dan ferte vuos oažžut rehkii ja dasa dárbbaša veahki. Dat galgá gárrojuvvot bures gitta ja de galgá fievrreduvvot sulaid 6 miilla dálveeatnamii, nu ahte dušše dasa hurggiha jođánit beaivi. Galgá maid ollet iskat ealu, ja maiddái biebmat.

– Mu verdde Morten Ailu Hansen (olgešbealde) lea maiddái leamaš stuorra veahkkin, vuodján fuođđariid sihke dálve- ja giđđabáikái, ja lea leamaš duoddaris veahkkin hommámin, nu ahte in leat dárbbašan leat okto. Bearaš, eadni, áhčči ja oabbá leat maiddái dorjon ja veahkehan, lohká Juhan Danel (gurutbealde). Priváhta govva

ROASUT ROASUID MAŊŊEL

Vuorjji orohat, gosa Johan Danel gullá, sirdigođii ealu giđđabáikái cuoŋománu loahpageahčen. Johtin manai jođánit buorre siivun, muhto doaivva joavdat buoret ealát ala nogai jođánit.

Juhan Danel goaivu rokki muohttagii čájehan dihte man ollu ja man garas muohta lea. Priváhta govva

– Mii leimmet sávvan ahte oainnášeimmet bievllaid, muhto jođedettiin áddiimet fargga ahte dáinna muohtavaljiin ii lean doaivva. Ja go siivu vel rievddai nu ahte šattai albma ruovdecuoŋu, man alde sáhtášii vuodjit guorbmebiillain duoddaris, de gal jo áddiimet ahte šaddat rahčat nannosit. Lihkus leat ožžon muhtun oasi fuođđariin deike helikopteriin, geahpedan dihte barggu. Eatnašat leat šaddan ieža skohteriin geasehit visot ealloravdii.

Morten Ailu Hansen čohkká reagas ja bálku fuođđariid bohccuide. Priváhta govva

BARGGUS BIRRA JÁNDORA

Guohtunroasu geažil šaddet badjeolbmot bargat birra jándora. Dan leat dahkan jo guhkit áigge. Ollugat eai leat olus astan deaivat bearraša ja skihpáriid juovllaid rájes. Eai leat maid astan bosihit eaige jurdilit veháge.

Juhan Danel ohcamin oappás álddu. Govva: Morten Ailu Hansen

– Lean barggus čađat, birra jándoriid. Ferte beare veadjit ja oađđit go lea vejolaš. Muhtimin ribahan nohkastit skohtera alde, nu váiban lea oaivi ja cápmáhallan gorut, go dáinna lágiin bargá. Muhto dát lea min eallinvuohki, min eallin. Ii leat mihkkige eará maid sáhtášin bargat. Jus oaivi ja gorut bávččastit, de leat eallit midjiide dehálepmosat. Dain galgá buorre dilli mo dal jo leaš, go dákkár goavvidálvi lea..

– Diehttelasat jurdagat jorret go lea áigi jurddašit, ahte mo dát galgá mannat. Nagodit go mii biebmat ealu, oažžutgo go mii veahki? Muhto eanaš áigge lean dušše gearggus bargat iežan barggu. Dát lea váralaš ámmát. Jus oaivi ii leat rivttes sajis de sáhttá jođánit bártidit ja guhkkin duoddaris lea váralaš roasmmohuvvat.


Dálki sáhttá jođánit rievdat badjeolbmo barggus. Privahta govva

TRAGEDIIJAT JA TRAUMAT ČUHCET

Go badjeolbmot leat barggus, sáhttet geavvat bárttit ja lihkohisvuođat ja muhtimin duođalaččatge. Vuorjji orohat lea vásihan máŋga ilgadis lihkohisvuođa iežas orohagas. Maiddái eará orohagain leat vásihan lihkohisvuođaid, mat leat čuohcan sidjiide.

Son dovddasta ahte dakkár dáhpáhusat čuhcet garrasit. Maŋimuš dáhpáhus lei gieskat go su eatni vilbealli duššai boazobarggus iežas geasseorohagas.

– Lean ieš vuodján bávttis vulos ja vuorjašuvan vel otnábeaivvi bákčasiin maŋŋel lihkohisvuođa, mii dáhpáhuvai 2012. Mus duššai maid vilbealli bartabuollimis seamma jagi, son lei mu buoremus skibir ja leimme bajásšaddan ovttas eallobargguin. Dakka maŋŋel lihkohisvuođa lei váttis leat okto váris. Jurdagat vurje ja jáhkán ahte eambosat smihttet ja fuolastuvvet go lihkohisvuođat dáhpáhuvvet lagaš olbmuide.

– Guohtonroasus mii vuodjit iežamet áibbas guorusin ja jáhkán máŋgasiid rahčat sihke rumašlaččat ja psyhkalaččat, go lea nu garra dilli sihke rupmašii ja millii. Go olmmoš nu unnán beassá deaivat bearraša ja skihpáriid ja dasa lassin fuolastuvvá, muhto ii dieđe eará go ahte dát lea min eallin; bohccuid galgá stellet ahte birgejit.

Miesit leat hui vártnuheamit ja bissot álddu lahka, muhto goaskin lea čeahpes ja jođánis bivdi ja goddá ollu misiid vaikko olbmot livčče láhkosis. Priváhta govva

GOASKIMIID GODDIMAT LIIGGÁSIN

Go guottet álgá miessemánus, de lea hui dábálaš ahte goaskimat girddašišgohtet birrat birra ealu bajábealde. Jus fal ožžot liibba, de spedjet nu ollu go vejolaš ja dávjá gottestit logineare miesi oanehaš bottas.

– Mii leimmet vuodjimin fuođđariid ealo lusa go áicájin ahte goaskimat godde misiid. Vaikko mii leat ieža ealo biebmame de spedjet. De gal luoitilin čippeliid ala skohtera báldii heaŋggooivviid. Ferten rehálaččat muitalit ahte gatnjalat bahkkejedje ja ahte dovden iežan áibbas guorusin. De gal dovden vuosttaš háve dálvvis ahte dárbbahan váldit vehá bottu ja fitnat márkanis eará doaimmaid bargamin ja bosihit skihpáriin. Olmmoš dárbbaša diekkár bottuid ja skihpáriid.

– Háliidan giitit buohkaid, geat leat leamaš veahkkin boazobargguin, lean hui giitevaš dainna, loahpaha son.

– Váikkuha psykososiála eallimii

Psykologa spesialista ja dutki Snefrid Møllersen dadjá ahte buot olbmuin lea dihto rádji gierdevašvuođas ja go boahtá roassu, eai leat šat liigenávccat maid sáhttá geavahit. Nu lea dilis maid boazodoallu vásiha dál.

Psykologaspesialista ja dutki Snefrid Møllersen, gii lea leamaš prošeaktajođiheaddjin dutkanprošeavttas mii gieđahallá boazodoalu árgabeaivvi, muitala SÁMi magasiidnii ahte buot olbmuiguin lea rádji man ollu girdet ja go boahtá roassu, de eai leat šat liigenávccat maid geavahit.

– Čađahuvvon dutkanprošeavttas leat čohkken dieđuid Norgga badjeolbmuid eallin- ja bargoeavttuid birra. Lea leamaš lagas ovttasbargu dutkiid ja badjeolbmuid gaskka. Mii leat čohkken máhtu, mii ealáhusas alddes lea. Mii leat maid váldán sin dárbbuid ja hástalusaid duođas. 

Spesialista ja dutki Snefrid Møllersen muitala ahte ollislaš dilli váikkuha badjeolbmuid dearvvašvuhtii. Priváhta govva

PSYKOSOSIÁLA OKTAVUOĐAT

Viidáset son muitala ahte prošeakta ii njulgestaga guoskkat psyhkalaš dearvvašvuođa, muhto psykososiála beliid. Dat leat rumašlaš vahágat ja vuorjašumit, ruhtadilli ja ollu áššit main čoahkkana ollislaš govva das maid oaivvildit váikkuhit eallinkvalitehtii ja dan bokte sin psykososiála eallima.

– Dássážii leat dutkanbohtosat čájehan stuorra mearkkašumi badjeolbmuid oktavuođaiguin servodahkii ja servodaga váikkuhusain badjeolbmuide. Lea ollu sáhka dan birra mo šaddet vásihit ilgadis vealaheami ja cielaheami, dan dihte go leat badjeolbmot dahje gullet ealáhussii. Mávssolaš oassi lea maiddái sin oktavuohta eiseválddiide, hálddašanorgánaide, gos eai dovdda olahit gosage. Leat massán luohttámuša almmolaš vuogádahkii, mii galggašii leat ovttasbargoguoibmin heiveheamen ja beavttálmahttimin doaimma.

OLGGULDAS VÁIKKUHUSAT

Dán jagi leat leamaš ollu olgguldas váikkuhusat ealáhussii, earret eará koronaroassu ja goahtunroassu. Vuos eat goittot dieđe mo dat leat váikkuhan boazosápmelaččaid psyhkalaš dearvvašvuhtii, muhto dutki juogada muhtin jurdagiid dan birra.

– Buot olbmuin lea mearri man ollu gierdá. Jus lea juoga noađđi, mii bistá guhkit áigge, dahje máhccá čađat ruovttoluotta, čuohcá dát noađđi sihke psyhkalaš ja fysalaš dearvvašvuhtii. Jus seammás leat máŋga noađi oktanaga, stuorru dearvvašvuođa vahágiid riska čielgasit. Boazodoalus bohtet ja mannet noađit ovttat láhkai. Guohtunroassu lea leamaš noađđin eanaš áigge.

– Ja de lea sáhka ruhtadilis, buvttadeamis ja elliid dilis, maid buohkat áddejit. Nuppi dáfus lea maid sáhka badjeolbmo bargosaji birra, ahte sin gierdannávccat eai leat seamma dásis, go jus bargodilli livččii earálágan. 

DOVDET AHTE EAI OAČČO DOARJAGA

Viidáset dutki oaivvilda ahte roasu áigge šaddet badjeolbmot guovttegeardánis rossui, go eai dovdda iežaset oažžut makkárge doarjaga servodagas go sii rahčet. Son dadjá sin vásihit boasttuáddejumiid ja soitet vel bealkkahallat ja hehppehuvvot.

– Mii olbmot leat dakkárat ahte mii gierdat eambo, jus oažžut doarjaga iežamet birrasis. Nu ahte lea áddemis ahte roassu čuohcá garrasit boazodollui, gos sáhttet dovdat iežaset hui oktonassan gaskkohagaid. Go eanandoalus lei roassu goikkádaga geažil, de bođii doarjja medias, sosiálamedias ja eará eiseválddiin. Mii fertet maid muitit ahte go váhnemat dovdet dákkár noađi, de dat čuohcá mánáide maid; sii gullet ja oidnet mii daddjo ja čállo boazodoalu birra.

– Mii fertet maid vuhtiiváldit ahte badjeolbmot dávjá dovdet ahte eai guldaluvvo ja ahte sii duššindahkojuvvojit, vaikko sis lea buot buoremus máhttu iežaset ealáhusas. Jus mii buohtastahttit eará vuođđoealáhusain, de orru dego olbmuin lea eará áddejupmi dan hárrái man muddui ealáhusa galget guldalit go leat váttisvuođat. In dieđe leago nu ahte vuogádaga bajit osiin váilu gelbbolašvuohta, vai leago váilevaš luohttevašvuohta ealáhussii, muhto mu mielas lea dat hui ártet ja dagaha ahte boazodoallit eai leat ovddimužžan bivdit veahki, go leat hárjánan hejot váldojuvvot vuostá, son loahpaha.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *