Gerolmas Jon Henrik Fjällgren háliida beaggigoahit sámi politihkas

Ruoŧas son lea vuoitán Talang gilvvu ja Let’s dance, ja lea gilvalan golbmii Melodifestivalenis. Dál ohcá ođđa hástalusaid, go
searvá Samerna bellodaga listui sámediggeválggaide miessemánus.

– Mun lean gearggus bargat sámi servvodaga buorrin.
Niehku livččii máhttit váikkuhit vai sámi álbmogii šattašii buoret, dadjá dovddus juoigi ja lávlu Jon Henrik Fjällgren.

OVTTA BELLODAGAS: Marianne Marainen ja Jon Henrik Fjällgren gullaba seamma bellodahkii. Priváhta govva. 

Jon Henrik Fjällgren lea ovccát namma Samerna listtus sámediggeválggaide, mat leat guovtti mánu geažes. Ieš lohká dán lunddolas lávkin eallimistis.

– Mus lea guhká leamašan dát beroštupmi, ahte háliidan rievdadit. Mun háliidan gullot. Odne lea poli-tihkka stuora oassi eallimis. Dál mun geahččalan dán geainnu válljet. 

Mii gáibiduvvo ahte olbmot galget beassat oaidnit du Sámedikki dievasčoahkkimis? 

– Ammahal dat lea, ahte olbmot jienastit mu. Jus nu dahket, de mun áiggun bargat nu bures go mun máhtán. Muhto mu lea váttis oaidnit, got galggalin vuoitit dán, dadjá Jon Henrik Fjällgren. 

BELLODATJOĐIHEADDJI DUHTTIVAŠ 

Samerna bellodahkii lea geavvan heittogit maŋemus válggain. 2009 rájes go bellodagas ledje vihtta áirasa Sámedikkis, lea bellodat massán jienasteddjiid dađi mielde. 2017 válggaid maŋŋel lea Anders Kråik okto čohkkán áirrasiin Sámedikki dievasčoahkkimis. Dál son einnosta, ahte biegga lea jorggihan.

DOAIVU GEASUHUT: Bellodatjođiheaddji Anders Kråik jáhkká, ahte sin bellodat Samerna oažžu eanet jienaid go mannan válggain. Govvejeaddji: Marie Enoksson, Sámediggi. 

– Mun lean leamaš mielde politihkas guhká. Ii sáhte vuordit maidege. Muhto mun goit jáhkán, ahte mii vuoitit ruovttoluotta jienaid dál, ja mun goit sávašin ahte oččošeimmet golbma áirasa goit, dadjá Anders Kråik.Bellodat bargá dan ovddas, ahte buot sámiin galget leat seamma rievttit. Sihke sis geat eai leat mielde čearuin ja sis geat leat.

– Seamma árvu buot sápmelaččaide lea min vuođđu, dadjá Anders Kråik.

Son háliidivčče ahte sámiid lokteše eret Ruoŧa unnitlogu politihkas, ja ahte sámit oččošedje iežaset álgoálbmotlága dan sadjái.

– Sámiin lea oalát eará oktavuohta ja eanangeavaheapmi, ja mii dárbbašit viidánit vai eanet sámit sáhttet eallit Sámis. 

Boazodoalloláhka galggašii ain leat, muhto ođđa láhka galggašii dagahit nu ahte buot sámiin livčče rievttit iežaset kultuvrii, dadjá Anders Kråik.

Ja ahte Jon Henrik Fjällgren dál searvá sin jovkui, ii leat daningo Anders Kråik lea vuorjan, muitala Kråik ieš.

Leatgo geahččaleamen dál vuoitit válggaid go Jon Henrik Fjällgren lea nu dovddus?

– Ii leat ollenge nu. Ja jus nu livččii, de son ii livčče ovccát namma min listtuin, vástida Anders Kråik.

DEARVVASVUOHTA DEAŦALAČČAMUS 

Jon Henrik Fjällgren maid dadjá, ahte diet lea eahpevuoiggalaš jurdda Anders Kråik hárrái, ja son muitala ahte ii lean oba Kråik gii hásttii su mielde bellodahkii. Fjällgren lea leamaš mielde bellodagas guokte jagi dál, ja searvvai go son háliida loktet su iežas váibmoáššiid.

– Boazodoalu ja dásseárvojearaldagaid. Nuoraid perspektiivva ja psyhkalaš dearvvasvuođa. 

II JÁHKE VUOITIT, GILVALA GOIT: Jon Henrik Fjällgren lohká, ahte dáin sámediggeválggain ii jáhke iežas vuoitit. Priváhta govva.

Mun jáhkán dárbbašit eanet nuoraid. Lea dán rádjái leamaš eanas dievdoperspektiivvat. Mun lean ieš gullan ollu nuorra nieiddain, ahte boarráset dievddut leat dadjan ahte sii eai goit sáhte boazodollui álgit. Ja dan munge lean beassan gullat. 

Diet hárdá mu. Buohkain galget leat seamma vuoigatvuođat, niegut ja ulbmilat, dadjá Fjällgren.

Maid don jáhkát, makkár vejolašvuohta dus lea beassat Sámediggái?

– Mus lea doaivva. Mun anán dán bellodaga deŧalažžan. Mis leat deŧalaš áššit maiguin bargat. Ja gaitin deŧalaččamus vai galgá nagodit, lea ahte dus lea psyhkalaš dearvvasvuohta, dadjá Jon Henrik Fjällgren. 

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *