Fugl – ođđa máilmmi fáŋgan

Sigbjørn Skådena girjjis “Fugl” beassat čuovvut olbmuid, geat leat guođđán eananspáppa ja johtán “UR-ekspedišuvdnan” guhkás gomuvuhtii, gos sii ellet koloniijažin, man namma lea Montifringilla. Mii vásihit mo olbmot goarranit, go šaddet amas, guorba báikái, gos sii gártet eallit uhca jovkkožin ja vátna resurssaiguin. Mii oaidnit mo sidjiide čuohcá, go eai sáhte šat ovddeš máilmmiin gulahallat, ja guhkkin eret máhccat dohko.

Govva: Cappelen Damm

Girjeárvvoštallan – Sigbjørn Skåden

Ođđa báikkis leat garra eallineavttut. Vaikko sis lei nana teknologiija go sii bohte, de sii vásihit áiggi mielde ahte dat ii doaimma šat. Girdit ja biillat eai doaimma. Eallit jápmet. Dutkamis ii leat ávki. Geafivuohta deaddá, ja doaivvuhisvuohta dagaha olbmuid suoivvan. Sis ii leat šat jáhkku ahte eallin jorggehivččii buoret guvlui. Guorusvuođa gova nanne, go oassi váldopersovnnain namuhuvvojit dušše “Mannen”, “Mor” ja “Kvinnen”.

Girjji dáhpáhusat leat vuoruid jagis 2048 ja vuoruid jagis 2147. 2048 lea vuosttaš mánná aiddo riegádan koloniijas, ja váhnenbuolva giksašuvvá ovddeš eallima muittuiguin; dárbbašago mánná diehtit mo eallin lei ovdal? Iigo leat álkit leat dieđekeahttá maidege?

Čuođi jagi maŋŋá, 2147, olbmot eai šat muitte ovddeža. Sis leat dušše boares dokumentárat, maid bokte dat geat háliidit dahje nagodit, sáhttet oaidnit ovddeš máilmmi. Eatnašiid mielas lea dattetge buoremus vajálduhttit.

2147 koloniija vásiha ahte sin planehtii, Heimii, boahtá ođđa skiipa. Ođđa, ollu stuorát delegašuvdna lea vuolgán eananspáppas gomuvuhtii, ja olbmot reagerejit iešguđet láhkai; muhtumat rabasvuođain salastit boahttiid, muhtumat fas eai leat nuge sihkkarat boahttiid áigumušain.

Girji hálaha mu máŋgga dásis. Rámmamuitalus lea doaivvuhis muitalus dan birra, gosa min máilbmi sáhttá šaddat boahtteáiggis, jos oalát bilidit min eananspábba. Siskkit muitalusat fas muitalit iežas guovllu guođđima birra, ovddeža váillaheami birra ja massima birra, go ođđa planehtas eai sáhte hállat, sii šaddet čálalaččat gulahallat.

Girji muittuha maid resurssaid ja teknologiija rájálašvuođa birra. Jos mii nohkkot vissis ávdnasiiguin, de bisánit ollu servodatdoaimmat. Go ođđa joavku boahtá Heimii, de šaddá gilvu resurssaid alde. Mii oaidnit man vuovdnájin dat dahká olbmuid, ja eahpedásseárvosaččat olbmot leat – riggáin lea váldi ja vejolašvuohta rábádit visot alcceseaset.

Sigbjørn Skåden hukse muitalusa suolggaid, stuorra dramatihka haga; álggus mii leat dego niehkomáilmmis, mas olbmot barggildit ráfálaččat árgabeaivvi doaimmaiguin. Sin ságastallamiid uhca brutála detáljažat ožžot dattetge min čalmmiid rahpasit, ja mii oaidnit man guorus sin ođđa, historjjáhis eallin lea.

Go vuos bessen girjái sisa, de livččen sávvan, ahte das livčče lean 600 siiddu. Livččen áinnas lohkan dárkileappot mo vuosttaš koloniija ja ođđa boahttit soabadedje. Nuppi dáfus girjji stiilii heive loahpahit muitalusa nu mo dahkkui, doaivahaga haga. Lohkki báhcá smiehtadit viidáseappot girjji iešguđet dásiid, ja smávva detáljaid mat daid huksejit (jurddaš, jos ii sáhte hállat, de ii sáhte lávlutge!).

De ii leat go sávvat, ahte girječálli livččii bárahassii jo čállimin ođđa girjji, ja mun goit sávan olles váimmustan, ahte dan beasašin fas sámegillii lohkat.

Girjji lea árvvoštallan: Fierranjot Máreha Kirsi / Kirsi Paltto

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *