Fertiiga beare álgit

Ronny Larsen Utsi ja Sander Rasmussen Laiti ásaheigga ođđa huksenfitnodaga go goappašagat biddjuiga bággolupmui korona geažil ja NAV ruđat illá bohte.

OLLES LEAKTU: Ronny ja Sander álggaheigga ođđa fitnodaga SRU-Bygg AS olles leavttuin go leigga šaddan bággolupmui.

Goappašagat barggaiga ovdal Kárášjoga Bygger´n huksenfitnodagas, muhto go biddjuiga bággolupmui korona geažil ja lohpiduvvon ruđat NAV:s illá jovde, de eaba oaidnán eará vejolašvuođa go álggahit ođđa fitnodaga.

SÁMi magasiidna deaivvada Ronnyin (45) ja Sanderiin (21) Kárášjogas muhtun stobus, man leaba ođasmahttimin oalát, ja soai muitaleaba fitnodaga birra seammás go časkiba spihkáriid ja mihtidaddaba. Bargu ii váillo maŋŋá go álggaheigga ođđa fitnodaga miessemánu 11. beaivvi, váile guovtti mánu áigi.

Goas gárttaide bággolupmui?

– Njukčamánus, iigo dat lean njukčamánus, Sander? jearrala Ronny.

– Guovvamánu 28. beaivvi, vástida Sander ja joatká seaidnepláhta giddema.

NUORRA GRÜNDÁR: Sander Rasmussen Laiti lea bargan snihkkárin dušše guokte jagi, muhto dadjá buorrin leat iežas hoavda.

OLLU BARGU

Varas fitnodateaiggádat muitaleaba ahte ásahanbeaivvi maŋŋá, mii lei miessemánu 11. beaivvi, de ii ádjánan go njeallje beaivvi ovdal go kaleanddar dievai. Soai leaba maid šaddan biehttalit muhttin bargguid, ja vásiheaba ođđa fitnodaga lihkostuvvamin.

– Lei unnán bargu ja moai diđiime ahte olbmot ledje jearahallan veahá snihkkáriid ja moai gávnnaheimme ahte fertejetne beare geahččalit. Moai leimme gal hállan ieža gaskaneame álggahit fitnodaga, nu ahte vulggii smávva jurdagis, maid ollašuhtiime go koronaroassu lei boahtán ja šattaime bággolupmui, muitala Utsi.

BÁHCCE MÁVSSEKEAHTTÁ

Go olles Norga manai nu gohččoduvvon «lockdown:ii» ja máilbmi bisánii, go viiddes njuommueasttadandoaimmaid válde atnui, de lohpidii Ráđđehus roassoruđaid sihke fitnodateaiggádiidda ja bargiide, geat šadde permišuvdnii. Čájehuvvui goittot ahte ádjánii oalle guhkes áiggi ovdal go Stáhta doarjagat boahtigohte NAV bokte.

– Koronaruđat, dat gal válddii guhkes áiggi. Mii oaččuimet mávssu vahkku áigi, nu ahte lea mannan hui guhkes áigi, muitaleaba Sander ja Ronny.

Vaikko koronaroassu ii lean áidna ágga fitnodaga ásaheapmái, de dovddasteaba snihkár guovttos ahte lei unohas dovdu vuolgit NAV:i, go leaba nu guhká leamaš barggus.

HUŠŠA

Albmá guoktás lea leamaš nu garra hušša ahte eaba leat háhppehan ohcat makkárge doarjagiid. Soai maid diehtiba ahte huksensuorggi buoremus áigodat álgá miessemánus. Soai leaba danin šaddan seastinruđaiguin oastit dárbbašlaš reaidduid ja rusttegiid fitnodaga álggaheapmái.

– Munnos leat goappašagain moarsit, geat barget almmolaš virggiin, ja dat lea dagahan ahte sáhtiime geavahit seastinruđaid fitnodaga álggaheapmái.

Goappašagat oaidniba ahte ovttasássiid doarjaga haga ii livčče lean vejolaš álggahit fitnodaga nu jođánit.

– Ii livčče lean vejolaš, dalle livččiime gártan geavahit ruđaid ceavzimii, gokčat beaivválaš goluid. Bearaš leamaš maiddái hui positiiva álggaheapmái, muitala Ronny.

– Áhččán ja biebmoáhččán dajaiga goappašagat ahte lea buot buoremus leat iežas hoavda ja mu ovttasássi lea maid hui ilus mu bealis, muitala Sander.

DOVDDASTA UNOHASSAN: – Ii leat somá vuolgit NAV:i go leamaš nu guhká snihkkárbarggus. Dat go máksu ii boahtán, attii munnuide stuorát leavttu oažžut fitnodaga johtui, dovddasta Ronny.

OLLU JEARALDAGAT

Albmá guovttos muitaleaba ahte kárášjohkalaččat leat bures vuostáiváldán fitnodaga ja ahte leat dáhtton ollu huksenfálaldagaid.

– Ovdal go álggaheimme miessemánu 11.beaivvi de jearahedje olbmot eango sáhttán snihkket ja bargat veaháš maid. Maŋŋel go álggaheimme de leat leamaš ollu ođasmahttinbarggut ja olbmot leat jearahan bidjat ođđa gáhtuid ja hukset biilastállaid.

BÁLKKAHIT EAMBO BARGIID

Ođđa fitnodagas leat leamaš nu ollu barggut ahte Ronny ja Sander árvvoštallaba bálkáhit áigodatbargiid, vejolaččat maiddái hárjehalliid.

– Leamaš nu ollu jearaldagat ahte letne hállan bálkáhit joba ovtta áigodatbargi, muhto fertejetne maiddái árvvoštallat dili boahtte jahkái ja oidne de dustego váldit juogo hárjehalli dahje áigodatbargi. Nu go dál lea dilli de orru mannamin nu ahte válde hárjehalli, go mis lea huksenfága joatkkaskuvllas dáppe.

GEAVAHIT EAMBO RUĐA

Geavahitgo olbmot koronaroasu geažil eambo ruđa ođasmahttimii, go plánejuvvon olgoriikaluopmu ii šaddange, dan ii leat buorre diehtit, muhto huksenfitnodaga eaiggát guovttos vuohttiba ođasmahttinmovtta.

– Nugo moai dan mearkkašetne, de oažžu dadjat ahte dál lea eambo bargu go ovdal. Orru ahte olbmot geavahit eambo ruđa ođasmahttimii ja eará diŋggaide. Soaitá dan sivas go olbmot geavahit luopmoruđaid ja sis lea eambo áigi, čilge Ronny ja lasihastá vel:

– Dilli ii leat čuohcan negatiivvalaččat munnuide, vaikko eastadandoaimmaid dihte lei veahá njoazes áigi miessemánus go álggaheimme.  Dalle eai gullon olbmot nu ollu. Muhto navddán ahte olbmot fuobmájedje man unnán Finnmárkkus ledje njoammumat ja de álge boahtit jearaldagat sihke báikkálaččat, Deanus ja Guovdageainnus. Dasa lassin lei álggus unnán gálvu fitnodagain, mat vuvdet huksenávdasiid ja fertejedje diŋgot eanaš ávdnasiid, muhto dál dat leat leamaš čeahpibut váldit sisa biergasiid, muitaleaba Ronny ja Sander.

– Moai barge eanáš báikkálaččat, ean astta váldit bargguid gielddarájáid olggobealde, muhto soite boahtteáiggis sáhttit.

RUĐAT BÁHCCE MÁVSSEKEAHTTÁ: Go NAV ii nagodan máksit heahteruđa rivttes áigái, snihkkar guovttos mearrideigga ásahit fitnodaga.

LUOMUKEAHTTÁ

Albmá guovttos leaba dál geargan vásihit mo lea jođihit iežaska fitnodaga. Leaba vásihan ahte sáhttá leat hástaleaddji go bohtet jearaldagat sihke bargoáiggis ja eahkedis. Telefovdna čuodjá ohpit ja olbmot dáhttot fálaldagaid.

– Moai geahččaletne čuovvut dábálaš bargoáiggi ovccis njealji rádjai ja vuoiŋŋastit go lea friddja. Ferte beassat vuoiŋŋastit vahkkoloahpaid ja beassat leat ovttasássiin ja njeljiin mánáin, muhto luomu ean váldde dán jagi, go letne aiddo álgán ja lea buoremus áigodat. Fertejetne dinet veahá ruđa fitnodahkii vuoi besse háhkat ođđa huksenreaidduid ja iešguđet rusttegiid, muitala Ronny, gii lea fitnodaga beaivválaš jođiheaddji.

SKUVLLAS NJUOLGA BARGUI

Sanderis leamaš garra ja jođánis oahppu, go son guovtti jagi áigi gearggai snihkkenfágain ja álggii njuolga bargui. Guovtti jagi maŋŋel eaiggáduššá dál huksenfitnodaga.

– Na dan gal oažžu lohkat, muhto lea mannan bures ja lean meaddán ja oahppan dan guovtti jagis, nu ahte olmmoš oahppá čađat. Dássážii leat kundarat leamaš duhtavaččat, muitala Sander.

– Letne ožžon ollu positiiva dieđuid ja kundarat leat leamaš duhtavaččat go letne nagodan doalahit áigemeriid, loahpaha Ronny.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *