Egil gudnejahttojuvvui kulturbálkkašumiin

Juohke jagi juohká Guovdageainnu suohkan jagi kulturbálkkašumi. Dán jagi govvejuvvui ja jidnejuvvui bálkkašumi juohkin ovddalgihte, ja juohkindilálašvuohta almmuhuvvui sámi álbmotbeaivvi digitála sáddagis.

Son gii oaččui dán jagáš bálkkašumi heammástuvai oalát, iige son árvidan ahte kulturbálkkašumis lei sáhka iige lean oppa vuordánge ahte son galggai dan oažžut.

Egil Keskitalo lea eakti beroštumiin bargan sámi kultuvrra ja giela ovddas, ja ánssáša duođaid dán bálkkašašumi. Mun lean ieš hui ilus go beasa

Egil Keskitalo gáttii ahte son galggai boahtit muitalit iežas bargoaddi Beaivváš Sámi Nationála Teáhtera birra, mii dán jagi deavdá 40 jagi. Danne bođiige sutnje njamežahkká, go suohkana várresátnejođiheaddji Isak Ole Hætta vuos logai ahte son áigu dadjat moadde sáni kulturbálkkašumi birra, dannego vuoiti ii lean dál gilis.

Liggii ja illudahtii 

Hætta muitalii árvvoštallanlávdegotti vuođuštusa, ja easkka gaskan guladettiin guomai Keskitalo, ahte sus dat lei sáhka. Dallebat olmmái mášohuvai duolji alde dollagáttis, ja mojit gal maid govdo. 

– Mun ledjen hirbmasit čohkkeme jurdagiid dasa maid galgen muitalit teáhtera birra, muhto fáhkkestaga fuobmájin mii lei dáhpáhuvvame. De gal jurdilin: Sáhttágo jus olmmoš dájuhuvvot ná jorbasii? Gal goit liegga dovdu devddii rupmaša, vaikko lávus lei gal juo ovddežis liekkas, bogostalla Keskitalo. 

Isak Ole Hætta gesii ovdan máŋggajagáš beroštumi, áŋggirdeami ja barggu sámi kultuvrra ja giela buorrin. Álggos sus lei musihkka ja čuojahanjoavku, ovdalgo bálkkašumi vuoiti loaiddai sámi teáhtera lávdái ja dađistaga iežá stuora lávddiide ja filbmii.

Nugo áhčči, nu maiddái bárdni

– Vuoiti lea eakti beroštumiin bargan sámi kultuvrra ja giela ovddas, ja ánssáša duođaid dán bálkkašašumi. Mun lean ieš hui ilus go beasan ovttas Egiliin vásihit dan, go son oažžu dán alla bálkkašumi, dajai Hætta. 

– Gal dát liggii, ja bálkkašupmi oažžu gudnisaji mii lea hui badjin mu seainnis, vástidasttii Egil Keskitalo johtilit. 

Bálkkašupmi sisdoallá, earret muitodiploma, maiddái 10 000 kruvnnu. Muitalussii gullá maid, ahte Egila áhčči, Lauri Keskitalo, lei suohkana vuosttaš kulturbálkkašumi vuoiti jagi 1984.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *