Earálagan árvvut

– Mun muittán go áhčči muitalii ahte go son álggii skuvlii, de son máhtii dušše suomagiela dahje kvenagiela. Skuvllas sutnje celke ahte dat giella ii galgan doppe gullot. Son oaččui ruoškkáid suorpmaide oahpaheaddjis, go geavahii báikkálaš giela. Gos son maŋit áiggis muitalii dan birra midjiide, sus bohte gatnjalat čalmmiide. Dat lei rašes vásáhus, man guttii mielde olles eallima.

Trygg Jakola, Ruijan kveeniliitto/Norske kveners forbund nubbijođiheaddji. Govven: Torill Olsen

Dan muitala Trygg Jakola, gii lea Norgga kvenaid lihtu (Norske Kveners Forbund) kulturmuitolávdegotti lahttu. Son lea eret Ánnejogas, gos lea bargan oahpaheaddjin ja rektorin. Maŋážassii son šattai Finnmárkku oahpahusdirektevra.

Norgga eiseválddiid dáruiduhttinpolitihkka, maid sii ovddidedje 1900-logu loahpa rádjai, čuozai sihke sápmelaččaide, kvenaide ja Norgga suopmelaččaide. Dat dagahii duođalaš negatiivvalaš váikkuhusaid sin kultuvrii, gillii, identitehtii ja eallinkvalitehtii. Dá beasat gullat Trygg Jakola vásáhusaid birra:

Mo du váhnemat vásihedje dáruiduhttima?

Lei sáhka guottuid birra gillii ja dan kultuvrii, mainna mu váhnemat bajásšadde – ahte ii leat árvvus adnojuvvon dahje doarvái buorre. Dáruiduhttin dagahii guottuid birrasa ja kultuvrra ektui, masa soai gulaiga.

Kvena ja suopmelaš kultuvra adnojuvvui dávjá heajubun go norgga kultuvra. Dan mun vásihin sudnos, go sturron. Norgga kultuvra ja dárogiella lei dehálut, ja dan dat orui dehálaš fievrredit viidáseappot midjiide. Sudno bokte maiddái mun ožžon guottuid dan ektui, ahte dat man ovdii soai barggaiga ja maid ovddasteigga, ii lean nu buorre go norgalaččaid máilbmi.

Eadni hálai buoret dárogiela go áhčči. Sus ledje váttisvuođat P-B, D-T ja K-G -bustávaiguin. Mun heahpanin go gullen su dárosteamen. Dat ii lean dievaslaš dárogiella, muhto go dál smiehtan dan birra, de jurddašan ahte dat lei sudno dárogiella, okta dárogiela suopman. Dan in ádden dalle.

Dát lea okta dáruiduhttima váikkuhusain. Dat maid soai vásiheigga skuvllas ja guottut mat sudnos šadde iežaska kultuvrii, gillii ja historjái.

Hálaidetgo dan birra, ahte dat lei dáruiduhttin ja dihtomielalaš politihkka?

In sáhte muitit ahte livččiimet dahkan dan, lei dohkkehuvvon ahte nu dat galggai leat. Danin soai eaba hállan kvena-/suomagiela midjiide. Dušše ieža gaskaneaskka hálaiga kvenagiela ja jus guossit bohte de maid hálle dan giela.

Midjiide eai gal goassige hállan kvenagiela. Dat lei varra dihtomielalaš mearrádus sudno beales, ja dainna háliideigga midjiide dušše buori. Dárogiella lei rivttes geaidnu, vai mii birgešeimmet máilmmis. Dat lei čoavdda lihkostuvvamii.

Muhto in sáhte sivahit sudno. Váhnemathan háliidit dušše buori iežaset mánáide.

Suoma nissonat stohpoguoras, Njávdámis, Mátta-Várjjagis, Finnmárkkus, navdimis
1900-1910. Govva: Elisif Wessel, Norgga álbmotmusea. Digitálamusea.

Vásihit go dan massimin?

Mun ohppen giela, lei dehálaš ahte mii áddiimet. Ja beaivválaččat oahpaimet mii suomagiel ja kvenagiel mánáidlávlagiid. Go mii sávnnodeimmet, gullui suoma-/kvenagiella. Dat ii lean dihtomielalaš dahku, muhto lei lunddolaš arena, go sávdnekultuvrra sii ledje buktán Suomas.

Lestadianisma lei maiddái dehálaš oassi ja arena, mas dušše suomagiella ja kvenagiella geavahuvvui. Sárdnealbmát bohte ovdamearkka dihte Ufoahtas ja sin sártniid dulkojedje suomagillii.

Leatgo ieš vásihan dáruiduhttima?

Mun in leat njulgestaga dan dovdan gorudis nugo mu váhnemat vásihedje dan. Muhto muhtin guottut leat várra šaddan dáruiduhttima geažil. Sáhttá dadjat ahte guottuid bokte dáruiduhttin joatkašuvai ain 2. máilmmisoađi maŋŋá.

Mun lean leamaš sihke oahpaheaddji ja rektor gilis. Mun muittán go mii oahpahišgođiimet suomagiela válljenfágan nuoraidskuvllas, de fáhkka iđii okta gili eallilan olbmuin skuvlii ja lei suhttan munnje.

– Dáppe mii leat čađat bargan oahpat dárogiela ja de boađat don deike ja oahpahat min mánáide suomagiela. De galggat heaitit, son dajai munnje.

60-logu loahpas lei ortnet, man olis oahpaheaddjit sáhtte váldit permišuvnna bálkkáin go válde joatkkaoahpu, jus sii barge gielddas gos ledje máŋga giela. Moadde oahpaheaddji ohce, ja dalle šattai hirbmat akšuvdna gilis; lágidedje álbmotčoahkkimiid ja vuolláičállinkampánnjaid, dušše čájehan dihtii ahte mis ii lean máŋggagielat gielda! Dakkár dáhpáhus čájeha dat ahte olbmuin lea rašes čanastagat iežaset vássánáigái.

Mo don oainnat kvenaid boahtteáiggi?

Dán áigge lea ollu ovdánan, ovdamearkka dihte Porsáŋggus, gos máŋgasat leat oahppan kvenagiela. Go mun gulan sin hállamin ja lohkamin kvenagiela, mus bohtet gatnjalat čalmmiide, go dat doalvu jurdagiid mu mánnávuhtii. De badjánit ollu sánit ja dajaldagat.

Mus leat áddjubat, geat leat válljen lohkat suomagiela skuvllas. Dál bosoda kvenabiegga dáppe davvin, lea stuorra kvenamorráneapmi. Kultuvra ja historjá besset eallit viidáseappot. Heahpaneami áigi lea nohkan.

Ođđa buolvvat fertejit oahppat dáruiduhttima birra ovdamearkkaid bokte. Muhto mii eat galgga sin ovdanbuktit headjun, muhto baicce oažžut ovdan dan, mas sii leat rámis.

Mun jáhkán kvena kultuvrra ja historjjá ceavzit. Giela dáfus in leat nu sihkar, muhto maiddái dan hárrái ferte mis leat jáhkku.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *