Diŋgo donge! 
BEAŠKASIIN: Rolf Morten Anti Amundsen beakkihii beaškasiin nuhttejeaddjin ja lávllačállin joavkkuin rOlfFa jagi 2006, ja lei eanemus lievllisteaddji buot sámi musihkkariin. Govvejeaddji: Johan Biti
Rolf Morten Anti Amundsen, dahje Rolffa nugo eatnašat dovdet su, lea musihkar gii vuittii dán jagáš Sami Music Awards komponistabálkkašumi. Rolf Morten imašta manne son adnojuvvo “Party Rolffan”, son gii ii leat gávcci jahkái almmustahttán musihka rOlfFa namas, muhto baicca lea dan áiggis leamaš earáid mielde dahkamin vihtta albuma. Dál muitala baicca albmohaga, ahte ii su eallin leat leamaš aivve feasta ja illu.
Borgemánu 28, 1987 riegáda Rolf Morten Anti Amundsen Kárášjogas. Árrat galgá čájehit, ahte son berošta musihkas. Spáppa son ii máhttán čiekčat, iige bisson sabehiid alde.
ČUOLDÁSII EARÁIN
– Mun ledjen veaháš earálágan skuvlaluohkás. Eatnašat čikče spáppa ja čuige. Mun in máhttán dan oppanassiige, dadjá Rolffa, ja deattasta oppanassiige. – Manne mungis galgen gillát givssideami, dan mun in dieđe. Vaikko in vázzán gávttiin, ja vaikko mu mielas lei dárogiella lunddolaččat go sámegiella, de in givssiduvvon inge leat goassege givssi-duvvon dan dihte.
Rolf Morten rohtte vuoiŋŋahaga, ja joatká: – Mánáidskuvllas gal dáiddii givssideapmi boahtán das, makkárin mu gehčče olmmožin, gii mun ledjen, ja maŋŋelis nuoraidskuvllas earránin nuppiin dannego beroštin musihkas, videos, ja go čuojahin korpsas ja dahken áibbas eará go nuppit, geat valáštalle. Ráhkadin video ovttas John Egil Utsiin, gii dál bargá NRK Sámis. Givssideapmi sáhttá boahtán das, go earrániin nuppiin mánáin ja nuorain. Ja nu givssiduvvojin maiddái joatkkaskuvllas. Kárášjoga mobbenkultuvra lea garas, dadjá Rolffa fámolaš jienain.
GIVSSIDEAPMI LOSSUDII MIELA
Mo váikkuhii dát dutnje, dát givssideapmi?
– Givssideapmi lea čuohcan munnje sakka ja lea cieggan munnje millii. Rolffa bissána veaháš, ja de joatká: – Na, dat lea duođaid deaddán mu miela gitta dassážiigo moadde jagi dás ovdal duođas guorahallagohten iežan ja láhttenvuohkán, jurddašanvuohkán ja dakkáraččaid.
Dalle mun gávnnahin, ahte fertii leat dat vuoibmi mii muhtin olbmuin lei mu badjel bajásšattadettiin ja gitta joatkkaskuvlla rádjai, mii lei nu giddat ahte ain váikkuhii munnje negatiivvalaččat olmmožin. Maŋŋilgo ledjen háleštan nuppiiguin, geat maiddái ledje gillán seamma mobbára suollemas givssideami, de válden oktavuođa givssideddjiin vai son gulašii mu beali áššis. Muhto su vástádus lei nu goalus ja goalššas, ahte mun dalle mearridin ahte muhtin áššiid lea buoremus guođđit vássán áigái, ja joatkit eallit ovddos guvlui, dadjá Rolffa nannosit.
– Ja go dan fuobmájin, dadjá Rolffa čuovgadet jienain, de geahpihii, dannego dat lei leamaš oaidnemeahttun čuolbma mii mus leamaš hui guhká. Ja go dat lea leamaš nu lunddolaš mu árgabeaivvis, de in leat áican dan, ja danne lea leamaš dainna nu váttis meannudit. Lihkus lea mus ovttasássi, geainna lean sáhttán háleštit ja gii leat čeahppi bardit mu jurdagiid maŋŋálaga, oažžu dadjat.Ja dat lea leamaš buorre,dadjá Rolffa.
Ledjege mahkke mat dutnje dahke vuolitvuođadovddu?
– Ledje diehttalasat, nugo dát iešluohttámuš…, go olmmoš lea bargamin ja galgá mearridit, leago du bargu buorre vai heittot. Doallágo dási? Ja de manná ruoktot barggus ja smiehttá loahppa beaivvi ja lea dušše iežas jurdagiid siste, iige oainne ja gula bearraša ja iige maidege eará loahppa beaivvi. Mun fuomášišgohten dán dallego mánát bohte, ja mun jorren iežan jurdagiin, ja olles beaivi golai bargui.
Dál lea ollu sulolaččat, dušše jáddadit studio ja vuolgit ruoktot njealji áigge, boahtit ruoktot ja veahkehit málestit dahje ieš gohkket, hoksát juoidá dahkat bearrašiin dahje dušše leahkit bearrašiin almmá jurddaškeahttá eará áššiid. Nu ahte lei viehka buorre, go mu váivviid báloŋŋa viimmat beaškkehii, go bessen noađi suhppet eret olggiin, dadjá Rolffa gehppes jienain.
JURDAGAT IEŠSORBMEMIS
Leago iešsorbmen boahtán dutnje goassege millii?
– Ii leat, inge mun leat goassege oppa jurddašange dakkáriid dahkat, muhto ovdamearkkat leat issoras ollu. Givssideami sevdnjes bealli lea dat, ahte sii geat dovdet ahte sii leat nu oktonassii, Rolffa rohtte vuoiŋŋahaga, ahte sii heakkahuhttet iežaset. Moai Elle Márjá Bærain finaime Hønefossas lávlumin “Hjerteknuser” njealljenuppelohkásasaš gándda hávdádusas, gii lei sorbmen iežas dannego givssiduvvui.
Hávdádusas lea earenoamáš lávlut, ja mun lean guovtti hávdádusas lávlon. Nuppi gearddi lei dallego golbma Hámmerfeastta nuora láhppojedje ja dušše duoddarii. Dáiddii lean dán muttus áiggi muhtin jagi dás ovdal, ja ovtta nuora áhčči sávai, ahte “Hjerteknuser” galggai čuojahuvvot. Olmmošhan lea hárjehallan ja jurddašallan iežas mielas jierpmálaš ja čáppa sániid, maid áiggošii dadjat nuoraid muitun, muhto go de čuožžu das olbmuid ovddas, de dorggiida ja dahká dušše iežas barggu ja sibilda bakrumsiessái go lea geargan.
PARTY ROLFFA II LEAT NU RÁNTUI
Dallego don givssiduvvojit, ledjego dus dalle losses jurdagat? Vai leago dás dahkamuš Party Rolffain, ahte eai áššit galgga leat nu duođalaččat?
– Dieđusge, ja Party Rolffa han lea aiddo diekkár, Rolffa bissána jurddašit, sonhan ii leat nu rántui. Dalle jagi 2006 áiggiid, go moai Nils Mikael Hætta Hanseniin vuođđudeimme joavkku rOlfFa, ja mun čállen ja nuhttejin «Partyjoik», de háliideimme dušše leat hardcore, ja oažžut almmustahttojuvvot iežame miela miel musihka, eange moai jurddašan ruđaid ja dakkáriid birra. Juos livččen diehtán, ahte Rolffa ja «Partyjoik» galggai šaddat nu bivnnuhin álggu rájes juo, ja ahte munno musihkka galggai vižžojuvvot neahtas nu máŋgga gigabyte veardde juohke beaivve, de gal livččiime dahkan áibbas eará láhkai. Muhto moaihan háliideimme dušše gullot.
HIRPMÁSTUHTII OĐĐA MÁLLIIN
Ollu olbmuide bođii njamežahkká, ahte Rolffa fáhkkestaga molssui málle partys hardrockii ođđa joavkkuin Northquake. Northquake čuojaha musihka, mii lea áibbas nuppe lágan málle dáfus go Rolffa lea ovdalis dahkan.
Leago dát juoga, man ledjet guhká jurddašan, vai leago utkka mii dus lei cahkamin ja man fertejit diktit šloavihit dáinna musihkkavugiin?
– Na, go nie jearat, de orru oalle jierpmálaš nie jurddašit, vástida Rolf bogostala.
– In mun mearridan čeargut ja gilljut árjjaid dahje suhtu veagas studios dahje lávddis. Muhto dat mii jorai mu oaivvis lei, ahte lotkkodin ja bivastuvven maŋŋilgo ledjen čuojahan rockašuoŋa studios, ja lei váttis hástalus ja stuorra duhtadeapmi go nákcejin dan dahkat. Seammás ledjen ohcamin, maid galggan bargat, gii mun lean, vástida Rolffa.
– Erohus go čuojaha Rolffan ja Northquaken lea stuoris. Galgá gal addit buot dan maid olbmot gáibidit, go čuojaha Northquake joavkkuin. Muhto buot lávlagiid maid rOlfFan lávllun, máhttet buohkat bajil. Ja go mii leat daid gigain čuojahan ja jearrat olbmuin mannágo bures, de leat buohkat nu duhtavaččat dego mii maŋŋil.
Pandemiija geažil leat mii bidjan Northquake vuordimassii, ja mii leat mearridan váldit slowov, heaittihit fitnodaga ja buot formála áššiid. Ná lea rock’n roll, dat dárbbaša dan vuoimmi maid duššefal konsearttain oažžu.
Seammás lea measta nu, ahte lean dego boasttu sadjái bijahallan, go čuojahan hard rock joavkkuinan Northquake. Dego livččen endorii eaidan, čaibmá Rolffa. – Lea measta dego livččen čoaskudandiskkas čuožžumin buvddas ja áiggošin mielkki váldit, ja de fuobmán ahte mushan eai leat buvssat badjelis, nu amas orru leamen ja nu stuorra hástalus lea munnje, dadjá Rolffa ja čaibmá njálgat.
OLLU MAID GALGGAŠII GEARGAT
Rolffa lohká alddes valjis bargguid, vaikko Northquake lea bidjan veaháš vuordimassii. Sus leat máŋga prošeavtta dál.
– Lean čuovvuleamen juoiganalbmuma «Elenfaččat”, mii almmustahttojuvvui diibmá. Gieskat ledjen Kárášjogas, gos čoahkkimasten etniin ja su oappáš-guoktáin, geat leat dego leksikona juigosiid ja luđiid hárrái, ja earenoamážit min luđiid hárrái. Áiggun vuodjut vel čiekŋalebbui min soga luđiid dokumenterii. Ja de lean plánemin juoiganalbuma mánáid várás. Das lean ieš jurddašan juoigat, ja dasa ferten gávdnat čovdosiid, muhto livččii somá váldit mánáid mielde dasa.
– Áiggun ráhkadit dáid albumiid, dannego mii fertet áimmahuššat ja seailluhit juoigama boahttevuhtii. Juos eat duođaš dieđuid ja máhtuid boahtte logi vihttanuppelogi ollodahkii, de gal duššet dát dieđut ja máhtut. Dan mun dieđán vissásit, dannego dat buolva, geain leat dát juigosat oaivvis, eai leat šat dalle.
SÁMI MUSIC AWARDS VUOITI
Gieskat don vuitet Sámi Music Awards bálkkašumi jagi 2021 komponistan. Mo dat lei?
– Mun jurddašan duohta, ahte go vel partyboigásge sáhttá dákkár bálkkašumi vuoitit, boagusta Rolffa.
– Ja go juo lea nuhttejeaddji bálkkašupmi, ja mun válddán badjelasan komponistarolla, de addá dat munnje sakka eambbo ruovttoluotta, go jurddašan ahte lean dahkan nu ollu eanet musihka go dušše rOlfFa.
– Go lean rávásmuvvan ja šaddan áhččin, de oainnán ahte musihkas man háliidan almmustahttit, leat čiekŋalet teavsttat, ja dainna mun háliidan bargat ovddos gulvui. Muđui mearkkaša mu bearaš buot eanemus musihka bálddas. Go beasan smávva buđaldemiid bargat bearrašiin ovttas, váccašit, oaidnit ja gullat mánáid imašlaš, somás jurdagiid, duhkoraddat sudnuin, ovttastallat, dahkat dakkáriid mat addet eallinmovtta, dadjá Rolfa loahpas ja mojohallá.
