Diŋgo donge! 
DEGO ŠIBIHAT: – Heitet olbmuid gieđahallamis gutneheamet, ja buhcciid sáddemis dego šibihiid guhkemátkkiid neavrredálkin. Heahtevuostáváldin buohcceviesus, mii lea Álttás, ferte buoret dássái go dálá dilli, oaivvilda dáláš Dálon ja ovddeš NSRár.
Giđđahieimmas čuččoda njuolggočilggiid Áltta dearvvašvuohtaguovddáža julggabealde ja muitala buolli beroštumistis olbmuid dearvvašvuođas. Ii dušše áltálaččaid, muhto maiddái eará olbmuid dearvvašvuođas. Maiddái sis-finnmárkolaččaid.
– GUTNEHEAMET
Hætta muitala bastilis geahčastagain ja garra jienain, movt olbmot gillájit gutnehis gieđahallama ja sjánsaspealu iežaset dearvvašvuođa dáfus.
– Juo, dan mun oaivvildan. Olbmot máŋgga guovllus Finnmárkkus gieđahallojuvvojit njulgestaga árvvuheamet, ja muhtimin vearrábut go gusat. Ja čilge.
Go váibmobuohccit ja earát geain lea lossa ja fáhkka buozalmasvuohta, šaddet geasehuvvot 4-5 diimmu salkasaddi ambulánssain juogo neavrres dálkkis dahje beaški buollašis, ja šaddet vel molsut ambulánssa olbmuid oaidnut. Bahámus dilis šaddet čuožžut kolonnas dahje darvánit muohtaskálvái ja vuordit veahki. Juo, mun oaivvildan ahte sii gieđahallojuvvojit gutneheamet. Go olmmoš buohccá fáhkka, de lea áigi du bahámus vašálaš, ja heahtedilis lea johtilis responsaáigi ja gikta gelbbolaš buohccevissui dárbbašlaš juos galgá heakka birgehit. Dás hupmat heaggagádjumis dahje lámisvuođas, ja vearrámus dilis jápmimis, deattasta Hætta.
– GEAHPAS VÁSTIDIT JUO
Hætta cealkámušaid duogáš leat agálaš digaštallan, gosa galgá Oarje-Finnmárkku váldobuohcceviessu huksejuvvot. Sihke riikkapolitihkkarat ja eanas guvllolaš politihkkarat leat válljen Hámmerfeastta, ja dat ii doala, Hætta oaivila mielde.
– Heahtegearggusvuohta buohcceviesus Álttás ferte alit dássái, nu ahte buohccit sáhttet lagabus iežaset ássanbáikki ja johtileappot dikšojuvvot. Mun lean maid hupman olbmuiguin ja čuvvon digaštallama dán birra guhká, ja ieš vásihan man deaŧalaš áigi sáhttá leat. Jagi 2003 fáhtehallen vuoiŋŋaščaskkástahkii, ja duššefal johtilis reakšuvdna ja go šadden Romsii, maŋŋil liigemohki Hámmerfeastta bokte, dagai ahte čuoččun dás dál. Juos livččen dušše veaháš maŋŋelaš boahtán buohccevissui, de livččen oassi historjjás, muitala Klemet Erland, ja čalmmit čáhpihit ja jietna vuollu.
– ÁHPU MAIDDÁI SÁMIIDE
Hætta lohká iežas mearridan ovdalgo jerrojuvvui searvat stuorradiggelistui.
– Ledjen duohta ieš jurddašan, ahte juos dákkár bellodat vuođđuduvvo, de háliidivččen hástojuvvot mielde. Na, leai geahpas miehtat, go jearaldat bođii, moddjá Hætta.
Son ii jáhke leamen makkárge hehttehus, go Pasientfokus dál šaddá politihkalaš bellodahkan, ahte dat manaha deattu válddi vuostá, dahje ahte politihkka gáržu.
– In jáhke gal. Eará smávva bellodagat leat ožžon juoidá čađa Stuorradikkis, ja mun maid jáhkán iežamet lihkostuvvat. Mu bealis šaddet giella, kultuvra, ealáhusgárgedeapmi ja oahppu ain leat deaŧalaš suorggit maiguin ferte bargat, ja min bellodat lea áhpun maiddái sámi jienasteddjiide, ii dušše buohcceviessoáššái, ákkastallá Hætta.
– Beassabehtetgo sisa?
– Mii dárbbašit 5000 – 6000 jiena, nu ahte dakko dáfus lean hui optimisttalaš,dadjá Pasientfokusa nubbievttohas.
ÁIBBAS OĐĐA SÁMEPOLITIHKALAŠ HÁLTI?
Eanemusat hirpmástuhtii dat, go Hætta maŋŋelgo 24 jagi leai sámepolitihkken báikkálaččat ja Sámedikkis, fáhkkestaga njuikii eret NSR:s, ja dál čuožžu goalmmát evttohassan Dáloniid listtus Ávjovári válgabiirres.
– Mearkkašago dát áibbas ođđa politihkalaš háltti?
– Ii mearkkaš, aiddo nie gal in oainne mun, himáhallá Hætta.
– Manne dalle molssut bellodaga?
– Mun bohten sámepolitihkkii nuorran jagi 1997, ja lean das rájes bargan NSR ja SÁB politihka ovddidit, muhto dovden ahte dál leai áigi láddan molsašupmái, ja politihkalaččat eat čuoččo nu guhkkálaga, ja mun lean máŋga áigodaga ollodahkii ovttasbargan Dáloniid listtuin, nu ahte sin politihkka ii leat áibbas amas munnje gal.
– Riiddáskitgo NSR:in?
– In jáhke dan gal. In goit mun leat iežan hilgon, juos mun nie dajan. Soittiimet sierramielas muhtin čuoggáin, muhto dát bellodatmolsun ii leat nu hirbmat dramáhtalaš, baicca nu ahte olmmoš ohcá ođđa hástalusaid.
DÁLONA DUOGÁŠ
Hætta oaivvilda alddes leamen olu buktámuša Dáloniiid listui iežas duogážiin.
– Munhan lea aittonassii dálon, ja bivddán ja omardan meahcis, nu ahte Dáloniid listtu vuođđopolitihkka lea mu váimmu lahka. Dávjá lea čájehan váttisin loktet dáloniid vuoigatvuođaid, nugo meahci geavaheami, ávkemohtorjohtaleami ja árbevirolaš giđđaloddema. Dákkár áššiin jáhkán mun iežan dovddiidusainan ja oainnuidanguin nákcet loktet ja oažžut čađa bellodaga politihka buorebut go dat dássážii lea nagadan Sámedikkis, muitala Hætta.
– Movt riidovuloš áššiiguin, nugo sisabahkkemiiguin areálaide ja ruvkedoaimmaiguin?
– Mun in jáhke ovttage háliideamen billistit min divrras luonddu, ja dáláš njuolggadusat áimmahuššet báikegottiid beare heittogit. Na, juo, govttolaš sisabahkkemat leat ortnegis, riiddut eai gal leat, cealká ovddeš sátnejođiheaddji olggobealde Álttá dearvvašvuohtaguovddážá, go beaivváš lea luoitádeamen almmiravdda duohkai.