Duohtavuođa- ja seanadankommišuvdna guovddášsámiguovlluin: – Dehálaš guorahallat ja dokumenteret eahperievtti minoritehtaid vuostá

GARRA MUITOGOVVA: Dagfinn Høybråten mielas attii garra muitogova leat ieš guovddášsámi guovllus ja oaivvilda ahte dat addá liige dimenšuvnna viidáset bargui.

Birrasii 50 olbmo ledje boahtán guldalit kumišuvnna barggu birra, gos sátnejođiheaddji Hans Isak Olsen rábai čoahkkima. Son deattuhii kommišuvdnii sin leat riikka stuorámus sámi suohkanis.

SÁMI ARENA

Olsen oaivvilda ahte lea dehálaš kommišuvnna bargui ahte sii ieža leat báikkis guovddášsámiguovlluin, vuoi besset iežaset vásáhusaid bokte oažžut buoret áddejumi mo dilli leamaš ja besset dovdat iežaset gorudis maid sápmelaččat leat vásihan.

– Go kommišuvdna lea dál guovddášsámiguovllus go sáme giella, kultuvra ja gos ieža sápmelaččat leat, de lea dat hui buorre. Oaivvildan ahte dušše dáppe sáhttá oažžut olles ja obbalaš áddejumi sámi kultuvrii ja eallinvuohkái ja oaidnit ahte man earálágan dat lea oarjemáilmmi kultuvrras ja eallinvuogis.

Son čiekŋuda dán.

– In jáhkke liiggástallat jus logan ahte Guovdageaidnu lea áidna ollislaš sámi servvodatarena mii gávdno máilmmi mihtus, gos sámi duođalašvuođaáddejupmi ja eallinvuohki vuhtto servvodagas gietkkas gitta hávdái.

DÁRUIDUHTTIN EALLÁ AIN

Namuhit ahte dáruiduhttin eallá ain, mo?

– Okta ovdamearka lea giđđadálvve lodden mii dolin leamaš oassin ealli kultuvrra ja tulkojuvvo vuoigatvuohtan ja čielggasin báikkálaš sámi olbmogis. Mii leat goittot maŋimuš 60 jagis olahan muhtin lágan áigemearálaš lobálašvuođa dás, muhto dat lea guhkkin eret árbevirolaš bivddus mii lea čađahuvvon dolin. Norgga čalmmiiguin lea dát juoga maid eat galga bargat, ja sáhttán namuhit ahte dušše dán jagi lea norgga riektestáhta dubmen njeallje sámi bivdi geat leat bivdán dološ sámi árbevearu. Sii leat steampilaston krimineallan juoga mas nu maid leat oahpan bajásšattadettiin ja lea sidjiide eanemus lunddolaš. Sii ledje baicce galgat oažžut medálja ráŋggáštusa sadjái, go seailluhit duháhiid jagiid boares sámi vuoigatvuođaid, oaivvilda sátnejođiheaddji Olsen.

UNNÁN JÁHKKU BOHTOSIIDDA   

Olsen lea duhtavaš bargguin mii galgá dokumenteret eahperievtti, muhto sus lea unnán jáhkku ahte dát čuovvuluvvo.

– Kommišuvnna bargu buktá bohtosiid loahpalaš raportta bokte, muhto mii leat beare maŋŋit jođus. Aŋkke ovtta buolvva. Buolvvat mu maŋŋel leat massán issoras ollu máhttu ja identitehta, dadjá Olsen ja lasihastá vel;

– Dasa mii geavvá maŋŋel raportta lea mus unnán jáhkku.

Son ii leat okto dán oaivilis. Ovddeš sátnejođiheaddji Anton Dahl celkkii dan seammá iežas sáhkavuorus, ahte lea eahpádusas.

– Dađi bahábut lean oaidnán beare máŋgii ahte lávdegottit ja kommišuvnnat ásahuvvojit guorahallat ja gávnnahit áššiid min birra maid mii jo diehtit. Ja mii lea geavvan daid raporttain? Unnán ja ii mihkkige, nu ahte mus gal dađi bahábut ii leat veaháge jáhkku ahte mihkkige geavvá maŋŋel go raporta gárvána. 

Manin ii geava mihkkige?

– Vuosttažettiin go dat alla hearrát dađi bahábut eai dovdda eaige ádde min, ja go dát boahtá beare maŋŋit. Mii leat njuiken ovtta buolvva badjel ja šaddá váttisin sidjiide dahkat buorrin maidige. Otná buolvva nuorra sápmelaččat eai leat ráhččan seamma ollu, eaige beroš nu ollu das maid stáhta lea bargan sápmelaččaid vuostá, oaivvilda Dahl.

ÁLO BIRGEN

Čoahkkimis čájehuvvojedje muhtin filmmat mat ledje ovdamearkan mo kommišuvdna viežžá persovnnalaš muitalusaid dokumenteren dihte olbmuid vásáhusaid. Okta gii de válddii sáni muitalan dihte iežas vásáhusaid, lei Karen Marie Eira Buljo. Son válljii geahčat positiivvalaččat muhtin osiid maid ieš ja su bearaš leat vásihan. 

– Mii leat vásihan váivves ja lossadis áššiid. Otná beaivvi ain vealahuvvojit sápmelaččat. Lihkká lean geahččalan oahpahit iežan mánáid geahččat eará čalmmiiguin dan ja ohcat ándagassii addima. Mii leat dulbmojuvvon ja dávjá gohččojuvvot «fjellfinnan», muhto dát addá dušše eambo fámuid ja návccaid. Mun láven dadjat iežan mánáide ahte mii eat galgga láitit muhto baicce oahpat das ja movttiidahttit dainna. Dávjá sivvan lea dieđuhisvuohta ja gáđašvuohta. Sii eai dieđe eará ja sii eai dovdda min. Mii galgat addit ándagassii, muhto eat galgga jávohuvvat. Muitet ahte mii leat álo birgen. Mii galgat leat rámis, dadjá Eira Buljo. 

GEIGII RAPORTTA

Klemet K. Hætta lea jođiheaddji «Uskav» nammasaš searvvis, mii lea oaivvilduvvon sápmelaččaide geain ii leat oahpu ja geat masse skuvlavázzima dáruiduhttima geažil.

Hætta geigii searvvi raportta Dagfinn Høybråtenii ja dajai vuordit kommišuvnna barggu, ovdal go bidjá eret ášši. Su sánit ja earáid geain lei sáhkavuorru dahke garra miellagova ovddeš ministarii.

– In sáhtte vástidit earáid ovddas kommišuvnnas, muhto munnje leamaš nanu vásáhus gullat muitalusaid dáppe ja seammás leat dáppe. Seammás addá dat liige dimenšuvnna min bargui. Sápmelaččaid árvu ja kultuvra leat dehálaččat stuorraservvodahkii, gos earet eará boazodoallu ja nissoniid vuoigatvuođat čužžot stuorra bustávain min viidáset barggus.

Leago beare maŋŋit dahkat buorrin vahágiid maid dáruiduhttin lea dagahan, go sii geat ledje dan darbbošit álget boarásmuvvat jo?

– Mii leat beare maŋŋit jođus dainna bargguin ja in sáhtte ráhkadit loahpalaš raportta dál jo. Lea goittot hui dehálaš dokumenteren bargu maid galgat čađahit, dokumenteren dihte váikkuhusaid maid guovddáš eiseválddit leat dagahan dáid unnitlogujoavkkuide. Mii galgat maiddái geahčadit leago boazo-doallu gillán ja vásihan dáruiduhttima boasttu politihkka geažil. Doaimmat seanadeapmái lea min váldoášši viidáset barggus, loahpaha jođiheaddji Dagfinn Høybråten.

Kommišuvdna jotkkii seamma beaivvi mátkki viidáset Mázii, go fas eahketbeallai galge deaivvadit Kárášjoga álbmogin ja beaivvi maŋŋel Deanus.