Duodjevisti dehálaš deaivvadanbáiki

Stuorranjárgga Sámi Duodji -searvi osttii 2002 boares skuvlla, man leat divodan duodjevistin miellahtuide. Jođiheaddji Ellen Berit Dalbakk lohká dan šaddan dehálaš deaivvadanbáikin márkosápmelaččaide.

Jođiheaddji Ellen Berit Dalbakk lohká duodjevistti šaddan dehálaš deaivvadanbáikin guovllu sápmelaččaide. Govva: Carl-Johan Utsi

  • Searvvi namma: Stuorranjárgga Sámi Duodji
  • Vuođđuduvvon: 1988
  • Guovlu: Stuorranjárga, Dielddanuorri
  • Miellahtut: Sullii 70
  • Stivra:
  • Jođiheaddji: Ellen Berit Dalbakk
  • Nubbinjođiheaddji: Nella Audun Fløystad
  • Stivrralahtut: Janne Brottveit Olsby, Karl Johnny Holtmo, Kjersti Myrnes Balto
  • Várrelahtut: Ann Ragnhild Broderstad, Solfrid Fjellaksel

Stuorranjárgga Sámi Duodji -searvi vuođđuduvvui 1988. Mihttun dalle lei ovddidit árbevirolaš sámi duoji guovllus ja seammás áŋgiruššat dan ovdii ahte doalahit buori kvalitehta duojis.

Ellen Berit Dalbakk lea leamaš searvvi jođiheaddji diimmá rájes ja doaibmá jođiheaddjin gitta boahtte jahkái, go searvi mearridii maŋidit jahkečoahkkima korona geažil.

Son muitala searvvi maiddái heaittihan buot doaimmaid dassá go lea dorvvolaš fas lágidišgoahtit maidige.

Govva lea kurssas, mas ohppe ráhkadit lerteavvie (náhkkeboahkániid) 2019 dálvet. Kursajođiheaddjin lei Nils Johan Labba. Priváhta govva

IEŽASET DUODJEVISTI

Searvvis lea iežas duddjon vistti Duodji Siida, go searvi osttii 2002:s boares Trøssemarka skuvlla Dielddanuori gielddas, mii lea Trøssemarka nammasaš báikkis.

– Skuvla ostui symbolalaš haddái, muhto mii oaččuimet ruđalaš doarjaga veaháš gosge vistti divvumii ja iešguđet duddjonrusttegiid ja -mašiinnaid oastimii. Mii oaččuimet maiddái ollu veahkki Duodjeinstituhtas, geat bagadedje makkár mašiinnaid mii dárbbašeimmet ja mo mii galggaimet heivehit vistti duddjomii, muitala Dalbakk.

Guksie-kurssas 2018 čavčča. Kurssa jođihii Nils Johan Labba. Priváhta govva

DEHÁLAŠ DEAIVVADANBÁIKI

Boares skuvllas ráhkadedje duodjebáikki, gos lágidit duddjondoaimmaid ja -kurssaid. Dat lea šaddan dehálaš deaivvadanbáikin searvvi miellahtuide.

– Lea hui álki go mis lea iežamet báiki. Ovdal go korona bođii, de láviimet deaivvadit Duodji Siiddas juohke gaskavahkku. Daid eahkediid besset duddjot ja geavahit min mašiinnaid ja eará duddjonreaidduid. Dasa lassin movttiidahttit nubbi nuppi duddjot. Mis lea vuoruid mielde ovddasvástádus lágidit eahkediid, ja guossohit káfe ja váffeliid. Oassálastiid lohku rievddadallá hui ollu. Oažžu lohkat gaskal 2-15 olbmo. Muhtimin leat dušše moattis ja muhtimin leat vistti dievva olbmot, čilge Dalbakk.

Dát govva leages váldon 2018 čavčča niibekurssas. Kurssa jođihii Jan-Tore Ovesen.

RUHTADIT BARGGUIN

Dalbakk muitala sin fertet bargat iešguđet eaktodáhtolaš bargguid, vuoi nagodit doallat duodjevistti. Jođiheaddji muitala sin searvvis leat ollu máhttu árbevirolaš sámi biepmu birra. Searvi lávege earet eará ráhkadit biepmu Márkomennui ja leat maiddái mielde guossoheamen dan.

–  Dasa mii eat oaččo makkárge almmolaš doarjaga nu ahte fertet bargat. Mii váldit muhtin veardde diŋgojumiid vuostá, ja de guossohit biepmu. Ođđajagemánus leimmet čuoigangilvvuin ráhkadeamen máli 307 olbmui, muitala Dalbakk.

Luvkuo (ulloliinni) gođđinkurssas 2018:s. Oahpaheaddjin lei Nanna Thomassen. Priváhta govva

DOAIMMAT MÁNÁIDE

Searvi láve lágidit maiddái kurssaid ja dán jahkái ledje plánen njeallje kurssa, mat goittot maŋiduvvojedje pandemiija geažil.

– Mis galggai fáhcaidgođđinkursa, čoarváisárgunkursa, čuoldinkursa ja maiddái riessunkursa. Daid kurssaid mii eanemus lágidit. Dasa lassin leat mis doaimmat mánáide. Beaivit mánát sáhttet boahtit oahpásmuvvat dujiin ja lávejit boahtit birrasiid 30 máná leat oktan váhnemiiguin. Kurssain lávejit gaskkal 8-12 oasálasti, čilge Dalbakk, gii leamaš mielde searvvis 2010 rájes.

Gáktie-minstariid ráhkadankursa. Kurssa oahpaheaddji lei Anna-Stina Svakko. Priváhta govva

ÁRVVOŠTALLET DAĐIS

Jođiheaddji muitala sin árvvoštallat dađis go servodat rahpasišgoahtá vehážiid mielde, ahte makkár doaimmaid bidjet ovddemuš johtui.

– Mii sávvat dieđus ahte mii nagodivččiimet muhtin kurssaid lágidit dán čavčča, muhto leat ráhkkanan maiddái sirdit daid ođđa jahkái. Ja vaikko mii bisseheimmet buot searvvi doaimmaid, de leamaš duodjevistti rabas miellahtuide, geat háliidit geavahit min mašiinnaid, iežaset ovddasvástádusain dieđusge, čilge son.

Eaktodáhtolaš bargu, árbevirolaš sámi borramuša guossoheapmi Márkomeannu doaluin 2014. Priváhta govva

DEHÁLAČČAT

Dalbakk mielas leat báikkálaš duodjesearvvit dehálaččat ja son ieš lea bajásšaddan duojáris etniin. Ieš goittot ii loga leamaš nu beroštuvvan duojis ovdal go ollesolbmo agis.

– Go ledjen geargan oahpuiguin Oslos ja fárrejin fas ruoktot, de gávnnahin ahte háliidan oahppat duddjot, dan geažil go olugat mu skihpáriin duddjojedje. Dalle almmuhin maiddái iežan searvái. Fuobmájin jođánit man somá lei duddjot ja serven moatti kursii. Moatti jagi maŋŋel válden duodjeoahpu Johkamohkis.  

Dát govva leages váldon 2018 čavčča niibekurssas. Kurssa jođihii Jan-Tore Ovesen.

VUOSTTAŠ LÁVKI

Ellen Berit Dalbakkii ii leat amas jođihit ja olugat dovdet su earet eará Márkomeannu festivála rájes, gos son barggai buvttadeaddjin ja beaivválašjođiheaddjin jagiid 2010-2015. Searvvi jođiheapmi lea dattetge eaktodáhtolaš bargu. Su mielas lea dehálaš gáhttet ja maiddái čalmmustahttit sámevuođa dán guovllus, gos dáruiduhttinproseassa leamaš garas.

– Mii oaidnit ahte duodji lea olugiidda vuosttaš lávki váldit ruovttoluotta iežaset sámi identitehta. Giela ii soaitte álo nu álki váldit ruovttoluotta, muhto dalle lea dehálaš geavahit duoji visuála giellan. Searvi lea maid hui dehálaš dan dáfus ahte mii diehtit ja máhttit guovllu árbevirolaš duddjoma historjjá, deattuha son.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *