Ceavzin dihte ferte vuovdit

Maj-Lis Klingan gii eaiggáda Suolovuomi duottarstobu lohká iežas fertet vuovdit sihke eatnama ja muhtin visttiid ceavzin dihte koronaroasus.

Suolovuopmi Fjellstue AS lea čáppa guovllus, ja das lea sullii 20 kilomehtera Mázii ja 50 kilomehtera Áltái. Priváhta govva

Maj-Lis Klingan lea jođihan Suolovuopmi Fjellstue AS 2009 rájes, maŋŋel go vieljain válddiiga dan badjelasaska váhnen guoktá Aslaug ja Asbjørn Klingan maŋis, geat leigga jođihan duottarstobu 1961 rájes. Duottarstohpu huksejuvvui 1843, ja Maj-Lis lea divodan ja geavahan ollu návccaid ja ruđa dasa. Dál lohká iežas goittot fertet vuovdit eatnamiid ja muhtin visttiid vuoi ceavzá koronaroasus, go buot tiŋgojumit leat jávkan guhkes áigái ovddos guvlui.

Maj-Lis Klingan ja su beana olggobealde Suolovuomi duottarstobu. Priváhta govva

Suolovuomi duottarstohpu lea sullii 50 kilomehtera Álttás Guovdageainnu guvlui ja das lea 20 kilomehtera lagamus gillái, Mázii. Jus vuoját Álttá ja Guovdageainnu gaskka, de it sáhte leat oainnekeahttá duottarstobu rukses visttiid geaidnoguoras. Máŋgasat bisánastet das njálgga káfe ja wienerláibbi dihte.

LOSSAT OKTOEAIGGÁDIN

Maj-Lis osttii vieljas oasi fitnodagas 2017. Son oaidná ahte duottarstobus lea dán áigge ollu unnit tienas go dalle go su váhnen guovttos jođiheigga duottarstobu stáhta ovddas.

– Sis lei poasta ja dálkečuovvun ja sudnos lei bistevaš tienas juohke mánus. Ja go de boahtá dákkár roassu go dál, de dat čuohcá garrasit go doaibma lea priváhta. Dat oažžu gal maid mu smiehttat eará láhkai. Ja vaikko leamaš hui heajos dilli dan rájes go roassu álggii, de lea dat dattetge bággen jurddašallat eará láhkai, hutkáivuođain.

Dmytro Savchuk rohkki čájeha beaivvi mállásiid mojunjálmmiin. Priváhta govva

MASSII GUOIMMI JA OVTTASBARGI

Ii leat gollan go vihtta jagi das go Dmytro Savchuk heavvanii ja Maj-Lis bázii okto olles duottarstobuin. Vaikko máŋgii lea jurddašan galggašiigo giddet báikki, de ii leat nagodan dan dahkat.

– Lean máŋgii smiehttan galggašingo giddet. Lean guođđán barggu, mas lei buorre bálká ja lea losit leat okto. Diehttelasat lea álkit dákkár doaimmas leat guovttá. Lean dattetge leamaš dáppe nu guhká, lean bajásšaddan dáppe, nu ahte ii, in nagot beare heaitit ja guođđit visot. Dovddan ahte mus lea ovddasvástádus fuolahit das mii lea dáppe. Jáhkán alddán leat ollu dieđut báikki historjjá birra, nu ahte galggašin rievtti mielde čohkkedit čállit ovdal go mun jávkkan, go dalle jávket maiddái dieđut.

Suolovuopmi duottarstohpu ja barttat dan birra. Priváhta govva

GALGGAŠII VUORUHIT 

Fitnodateaiggát muitala ahte son máksá birrasii 50.000 kruvnnu opmodatvearu. Muhtumiid mielas dat ii soaitte leat nu ollu, muhto go leat eará divadat lassin, dáhkádusat ja doaibmagolut, de ii leat vejolašvuohta ovddidit doaimma.  

– Mus leat máŋga bartta, maid galggašin divodit nu ahte sáhtášin láigohit daid. Logi barttas leat guokte ođasmahttojuvvon ja milloseappot bijašin ruđa divvut loahpa barttain maiddái, vai sáhtášin láigohit daid, dan sadjái go máksit opmodatvearu dain.

– Dál lean aiddo vuovdán ovtta bartta, go ledjen plánen divodit duottarstobu. Lean lasihan isolašuvnna guovtti seaidnái ja molson muhtin glásaid, muhto jurdda lei divvut jo albma láhkai, go visti álgá boarásmuvvat ja geavaha hui ollu elrávnnji ja heajos logistihka doibmii. Dan galggašii ođasmahttit dálá dássái. Muhto de bođii dát roassu ja tienas bartavuovdimis ferte mannat dán jagi ceavzimii.

 LASSITIENAS BIRGEMII

Maj-Lis oinnii ahte ferte fas bargagoahtit liigebarggu, vai nagoda máksit goluid.

– Fertejin dahkat dan dál. Mun bargen 60 proseantta virggis diibmá, ja dál ferten fas bargagoahtit. Liigebargu ferte heivet doibmii dáppe, nu ahte de šaddá idjabargu. Ja go munhan álggán leat eallilan nisu, de šaddá lossadin bargat sihke dáppe ja doppe.

Cavzo Safari jođus turisttaiguin. Priváhta govva

DEGO GÁHKKOBIHTTÁ

Klingan oaidná dehálažžan ovttasbargat eará fitnodagaiguin roassoáiggis ja govvida daid gáhkkobihttán.

– Mus lea ovttasbargu Álttá fitnodagain, mii vuojiha turistajoavkkuid beatnagiiguin deike juohke vahku dálvit. Joavkkut idjadit ja boradit dáppe. Ja de bohtet cruise-turisttat deike busse mielde, leat skohtermátkkit, Cavzo Safari turisttat ja kurssat. Ja vaikko buot dat jávkkai, de lea hirbmat dehálaš ahte leat ovttasbargoguoimmit. Jus muhtun jávká, de lea dego gáhkkobihttá. Mii leat smávva fitnodagat ja ovttas addit buori fálaldaga. Jus bihttá jávká, de geahnohuvvá fálaldat. Danin sávan ahte buot Finnmárkku mátkeealáhusat cevzet.

Mo navddát mannat dán jagi? Dál besset smávva joavkkut johtit ja turisttat besset Norgii?

– Lávejit ollu sihkkelturisttat ja turisttat geat mátkkoštit Davvinjárgii, muhto sii eai dáidde johtit dán jagi. Šaddá de miellagiddevažžan oaidnit mii geavvá. Dáža turisttat leat diŋgon muhtin smávit tiŋgojumiid, muhto muđui lea dán jagi kaleanddar áibbas guorus.

Duottarstobus dearvvahit du álo buriin mielain ja sávvet buresboahtin. Sáhtát maiddái deavddestit iežat CirkleK káffekohpa. Jus asttat, de soaittát smáhkestit ruovttus láibojuvvon herskuid, mat leat vuovdimassii. Priváhta govva

BUORRE DOARJJA GIELDDAS

Maj-Lis fuobmái áibbas soaittáhagas makkár doaimmaid gielda lea bidjan johtui, veahkehan dihte smávva fitnodagaid roassoáiggis.

– Dieđátgo, ahte fuobmájin áibbas soaittáhagas mannan vahkkus, ahte sáhtán ohcat beassat leat mávssekeahttá opmodatvearu dán jagi. Dat lea gal hui buorre doarjja gielddas. Leahan gollu mainna olusat rahčet, erenomážit dán áiggis.

Duottarstobu siste gávdnojit máŋga boares diŋgga main Maj-Lis lea váldán fuola go dain lea historjjálašmearkkašupmi ja su mielas dehálaš seailluhit dan. Priváhta govva

HISTORJJÁLAŠ MEARKKAŠUPMI

Maj-Lis Klinganii lea dehálaš čalmmustahttit duottarstobu historjjálaš mearkkašumi guovllus. Son jáhkká maid dehálažžan doallat doaimma rábas dálvet maiddái, vai olbmuin lea báiki gosa besset vuolgit.

– Dáppe lea dávjá heajos dálki. Olbmot darvánit biillaiguin ja nohkkojit boaldámušain. Dáppe leamaš maiddái dearvvašvuhtii čadnon dáhpáhusat, váibmosivat gos leat šaddan vuordit buohccibiilla. Mun oaččun goittot leat hui lihkolaš go mus lea dat oahppu mii lea, go buohkain ii leat. Ja go olugat eai leat ožžon makkárge doarjaga stáhtas, de sii rahčet. Lean ohcan ja sávan iežan oažžut, go ledjen geargan diŋgot gálvvuid diŋgojumiid vuođul ovdal go roassu bođii, loahpaha Maj-Lis Klingan.

Suohkana heahteveahkki

Ollu mátkeealáhusat ja turistafitnodagat gillájit ráđđehusa koronaeastadandoaimmaid dihte. Ollu fitnodagain šaddet váttisvuođat luopmoruđaid ja rehkegiin máksimiin.

Guovdageainnu suohkana ovdánahttinjođiheaddji Nils Runar Hætta dadjá dušše soames suohkaniid olles Norggas fállat opmodatvearu sihkasteami fitnodagaide. Priváhta govva

Njukčamánu 16. beaivvi Guovdageainnu suohkana sátnejođiheaddji Hans Isak Olsen lohpidii Altapostenis, ahte suohkan sihkasta fitnodagaid opmodatvearu. Dat lea okta suohkana heahtedoaimmain roasu áigge.

Leago ovdagoddi čuovvulan lohpádusa ja makkár eará doaimmaid Guovdageainnu suohkan lea dahkan veahkehan dihte ealáhusaid?

– Suohkanstivra lea juolludan 500.000 kruvnnu, mii galgá geavahuvvot suohkana fitnodagaide, mat gillájit koronaroasu geažil. Roassopáhkka addá vejolašvuođa oažžut eret opmodatvearu dán jagi, muitala Guovdageainnu suohkana ovdánahttinjođiheaddji Nils Runar Hætta.

Ožžot go sii máksot ruovttoluotta dán jagi opmodatvearu?

– Jua, sii sáhttet ohcat dan.

Leago mihkkige maid háliidat dadjat ealáhussii, erenomážit sidjiide geat barget turismmain ja mátkeealáhusain, go lea sáhka roasu birra?

– Mii diehtit ahte dát lea garra áigodat ollu fitnodagaide, erenomážit mátkeealáhusfitnodagaide, mat ijas masse measta buot diŋgojumiid, ja vel áigodagas, maid mii vásihit hui mávssolažžan ealáhussii, dadjá Nils Runar Hætta SÁMi magasiidnii.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *