Buokčala sámenuoraid psyhkalaš dearvvašvuhtii

Ole-Henrik Bjørkmo Lifjell jođiha sámenuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa kártema ja guorahallama. Ulbmil lea jávkadit iešsorbmemiid ja psyhkalaš váttuid. Mii leat ságastan suinna.

Ole-Henrik Bjørkmo Lifjell lea 24 jagi ja lea bajásšaddan boazodilis Bleikvasslias, Nordlánddas. Son lea Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegotti jođiheaddji ja Mental Helse Ungdom -prošeavtta prošeaktajođiheaddji. Prošeavttas kártejit sámenuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa.

Son lea olu áŋggirdan sámi servodagas, ja lea earet eará leamaš mielde vuosttildeame Aarborte sámeskuvlla heaittiheame ja lea čállán ON eamiálbmogiid bistevaš foruma girjái ”Global indigenous youth – through their eyes” sámi álbmoga birra. 

Girji ”Global indigenous youth – through their eyes” masa Ole-Henrik Bjørkmo Lifjell lea čállán sámiid birra. Govva: UN Global Indigenous Youth Caucus

– Girjji leat čieža eamiálbmotguovllu nuorat čállán. Mun čállen kapihttala sámiid birra. Antropologat ja dutkithan lávejit min historjjá čállit. Lea duođaid áigi ahte mii eamiálbmogat čállit ieža, lohká son.

Sámenuoraid psyhkalaš dearvvašvuohta

Go kártegohtet sámenuoraid psyhkalaš dearvvašvuođa, de son dovddai alddis buori vuođu dan dahkat, go juo lea sápmelaš ja nuorra. Mental Helse Ungdom lea álggahan prošeavtta, mii galgá vástidit gažaldagaide sámenuoraid psyhkalaš dearvvašvuođas ja leat vuođđun go doaimmaid bidjet johtui.

– Dát lea vuosttažettiin kártenbargu, go mii oaidnit sámiid ja erenoamážit nuorra sámiid rahčame eambbo psyhkalaččat go Norgga álbmot muđuid dahká. Logut čájehit ahte olu nuorra sámi nissonat rahčet. Mis eai leat seamma logut nuorra sámi dievdduid ektui, muhto mii han oaidnit ahte leat olu sámi dievddut geat heakkahuhttet iežaset. Dušše dan geažil jo lea dehálaš fokuseret nannosit sámiid psyhkalaš dearvvašvuhtii.

Nuorra nissonat rahčet 

– Mainna gillájit nissonat, geat rahčet? 

– Dat dat leage: eai leat doarvái buorit dutkamat mat muitalivčče justa mainna nuorra sámi nissonat rahčet. Dat leage dat maid prošeavttain áiggošin gávnnahit. Áiggun identifiseret sivaid manne sámi álbmot, ja erenoamážit nuorra sámit gillájit. Mii navdit ahte máŋggas rahčet neahttagivssideami ja vealaheami geažil, go sin identitehta fallehit ja go dulbmot danne go leat sápmelaččat.  Ollugat raporterejit dan ja vuhtto ahte sámit vealahuvvojit eambbo go norgga álbmot muđui. Mii maid diehtit ahte juohke nubbi sámi nissonolmmoš ja juohke goalmmát sámi dievdu lea vásihan veahkaválddi. Dat ii leat buorre, lohká Ole-Henrik. 

– Leatgo makkárge erenoamášvuođat joavkkuin, mat rahčet? Leago sis alla vai unnán oahppu? Gos riikkas leat ja nu ain?

– In sáhte lohkat maidege dan ektui, go eat dieđe vel. Soaitit dan birra diehtit dađistaga.  

Iešsoardimat Sámis ja eará eamiálbmotguovlluin

– Čájehago dutkan manne nuorra sámi dievddut válljejit iežaset heakka loahpahit?

– Lean ohcan dieđuid dange birra, muhto ii datge leat vuđolaččat dutkojuvvon. Dan mii vuoruhit go dahkat čiekŋalat jearahallamiid. Mis leat buorit ovddasteaddjit sámi ealáhusain, geat sáhttet muitalit makkár dilli lea ovdamearkka dihte boazodilis. Lean ieš boazodilis bajásšaddan ja boazodoalloservodat lea oalle maskuliidna servodat. Doppe ii leat stuora sadji digaštallat eaŋkilolbmo váttisvuođaid, ja dat lea ipmirdahtti go sisabahkkemiiguin šaddet rahčat kollektiivvalaččat. De ii šatta šat áigi dan ovttaskas olbmui, son lohká.

– Sáhttá go sámiid buohtastahttit eará eamiálbmogiiguin iešsoardimiid dáfus?  

– Dat ii leat dutkojuvvon, muhto juohkehaš dovdá soapmása dahje diehtá soapmása, gii lea váldán iežas heakka. Jus sámi birrasis fárret eará birrasii, gávpogii, de olmmoš soaitá dovdat dego livččii massán iežas identitehta. Eai buohkat nákce dakkár rievdadusa. Maiddái riiddut sámi birrasiin sáhttet dagahit ahte massát dahje balat massimis iežat eallinvuođu.

– Lágidehpetgo riikkaviidosaš iskosa ja masa čohkkejuvvon dieđuid geavahehpet?

– Dát lea riikkaviidosaš prošeakta ja sávan prošeavtta bohtosiid inspireret ránnjáriikkaid, go dát prošeakta lea áigeguovdil buot sámiide. Sávan min maiddái fuobmát vuogas doaimmaid, maiguin buoridit máŋgasiid dili. In oainne ávkki dutkamis, mii dušše čájeha ahte sámi nuorat rahčet, jus eat álggat dihto doaimmaid, maiguin veahkehit sin. Ovdamearkka dihte sosiálamediain lea juo šaddan normálan čállit romet sámiid birra. Ii leat gal daddjon ahte odne lea eambbo rasisma ja vealaheapmi, muhto dat lea olu eambbo oidnosis dál go ovdal. Mii han oaidnit vuot maid sámenuorat ieža lohket. Ieš lean okta sis geat leat vásihan aiddo neahttarasismma, ja jáhkán neahttagivssideami boahtit bures ovdan prošeavttas.

– Eat galgga dárbbašit álo ákkastallat

– Leago nu ahte sámi nuorat sosiála mediain ja eará guovlluin go sámeguovlluin, šaddet ákkastallat vuoigatvuođaid ovddas, manne sii dáhttot iežaset gillii gulahallat ja nu ain?

– Nie dat lea, dan gal lean ieš vásihan. Nu ii galggaše leat.

Raporta almmuhuvvo Oslos 2020 čavčča. Raporta maiddái ovdanbuktojuvvo sámi hálddašanguovlluin sihke mátta-, julev- ja davvisámis.

– Ulbmil lea ahte sii geat barget sámi nuoraiguin, galggaše boahtit gullat makkár hástalusat nuorain leat. Mental Helse Ungdom searvá Riddu Riđđui ja doppe lea vejolaš háleštit minguin iežat dili birra ja maiddái searvat kártemii. Min gávnnat maiddái Facebookas. Sávvat ahte don válddat oktavuođa minguin, loahpaha Ole-Henrik.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *