Boazobeatnaga árvvut

Beana lea olbmo dorvu, ja beana ge atná olbmo dorvun. Beana lea nu daddjon giehtageahčči, olmmoš dan biebmá, oahpaha ja stivre. Beana ja olmmoš leaba sorjavaččat nubbi nuppis. Olmmoš ii dárbbaš beatnaga dušše boazobarggus, muhto olles siidii ja boazodillái, ja beana fas oažžu olbmos sihke suoji, biepmu ja dorvvu.

Buorre boazobeana lea badjeolbmui measta deháleabbo go eamit ja isit. Buorre boazobeana ii leat beare eaiggádii ávkin, muhto olusiidda, olles siidii ávkin. Beana ii čohkke dušše du iežat bohccuid, muhto buohkaid. Namalassii beana mii lea oahppan, oahpahuvvon beana.

Beana aniha sihke boazo- ja mánnageahččin, go guođoha veahkkin sihke bohccuid ja mánáid. Beatnagis lea iežas sadji goađis, uksanjálmmis. Beana várjala ge olbmo jus mihkke šaddá, várjala boraspires dahje meahcceeallis. Beana máhttá maiddái viežžat veahki jus eaiggát bártida.

Muitaluvvo ahte go Sievjju jiehkis gahčai boazovázzi jiehkkeluoddaneapmái, de beana bođii okto ruoktot iežaska siidda olbmui lusa. Vaikko soai leigga vuolgán nuppe bealde, fávllabealde sullo, mearrasámi verddiid luhtte badjel jiehki vácci čohkket ealu. Go boazovázzi bártidii, de su beana ii jorgalan dohko gos leigga vuolgán, baicce manai ruoktot, gosa leigga jođus. Dat siidaolbmot dihte ahte dat boazovázzi lei boahtimin, muhto go beana bođii okto ruoktot, de árvidedje ahte bárti lei geavvan. Nu sii vulge beatnagiin fas guorrat gos beana lei boahtán, ja beana čájehii ge gokko boazovázzi lei gahččan. Sii gávdne su heakkas beatnaga dihte.

Dalá vázziolbmuid ja čuoigiolbmuid áigge beana áddii hui olu, ja dovddai eatnamiid bures. Dán áigge ii nagot beana čuovvut buot mielde, go visot manná nu johtilit mohtorfievrruiguin. Eanaš áigi manná beatnagii doarredit eaiggáda ja dan dušše jurddašit, ja baluiguin ruohttat maŋis. Nu massá áddejumi. Muhtun beana illá ádde dán áigge vuodjelit bohccuid, beare jorrat skohtera dahje vuojána birra, vai eaiggát ii su guođe.

Šaddá go buorre boazobeana buriin skuvlemiin?

Vai šaddá buorre boazobeana, de galggašii vielppisin jo mielde beassat boazobargguide. Boazobeatnaga ii galggašii báttis veaddit, muđui ii oahpa bahá dahje buori. Ii oahpa jeagadit olbmo, iige oaččo olmmošlaš oktavuođa.

Čulku lea geavahuvvon jo dolin ja lea danin vuogas oahpahanneavvu boazobeatnagii. Dan heŋge vielpá dahje beallešattot beatnaga čeabehii vai dat ii goastta nu menddo guhkás mannat, iige okto ealu ala. Seammás dat beassá iežas mohkiid gálgat, numo čázi čuohkat jogas ja earánastit bovnna alde. Lea hui dehálaš beatnaga movttiidahttit go lea buori barggu bargan, vai oahppá áddet mii lea riekta ja mii boastut. Vaikko vel juoiggastit vel vielpá, de dat šaddá hui movttet, nu gerjjoda ja likšá go gullá iežas dovnna dahje luođi.

Mis lea máinnas dan birra go dolin eallit máhtte hállat, ja beana vulggii badjeolbmui reaŋgan. Boazosápmelaš lohpidii bálkán ađđamiid ja liema. Ja ahte go jávkadit galggai su, de galggai harcabáddái loahpahit. Muhto lávejit dadjat ahte beana ádde visot maid olmmoš oaivvilda. Danin lávejit dadjat ahte beatnaga gullot ii galgga hállat maid beare, ii goitge su jávkadeamis, rádjamis.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Sápmelaččas leat olu namat beatnagii, sihke guolgga, hámi, ivnni ja luonddu mielde. Lea maid sátnevájas ahte ii galgga beatnaga gulgii geahččat. Dat sáhttá leat viisábut go orru leamen. Lávejit dadjat ahte galgá váldit dakkár vielpá, mii lea virkomus ja njuiku ovddimusas, muhto dat mii lea hui jaskeslunddot, das lávejit dadjat šaddat buorre boazobeana. Galgá šaddat hui huvddalaš beana, jegolaš. Loavdi lea maid buorre, go loavddes beana ii hilbbohala.

Šuvon lea ovtta olbmo beana, dakkár beana lea hui divrras eaiggádii. Mu ednos lei hirbmat viissis boazobeana. Go dat gulai muhtun beaivve ahte su isit ii áigon ge su fuollat mielde geasseorohahkii, muhto guođđit ruoktot deatnogáddái, de dat boares Guvge gal dollii badjel Lágesduoddara ja njulgii geasseorohahkii 5 miilla. Go de eanu ollii biillain dohko, de su beana lei jo vuordimin iežas eaiggáda bartauksanjálmmis.

Bohccot badjelgeahččagohtet boazovázzi jus beana ii dihtto, jorragohtet dieváid birra čohkkedettiin. Muhto dakkaviđe go beana gullosta ja dihtto, de gal loktejit oaivvi ja bieža vel vielggeha ja nu njulgejit gosa ieža ge dihtet ahte galget. Boazu ja eallu gal dovdá siidda beatnaga, ii dainna gal ábut gávváluššat.
Guhkesseaibbat snávges beana daddjo leat guhkás manni beana. Oanehis snorreseaibbat bolfi ii mana fas nu guhkás muhto lea baicce višši beana.

Boazosápmelačča máhttu ii leat čadnon beare guođoheapmái ja eanageavaheapmái, muhto maiddai oktavuhtii elliiguin, sihke bohccuiguin ja boazobeatnagiin. Daddjo ahte jus beana lea buorre, de olbmos lea buorre gieđavuolli, sus lea beanalihkku. Muhto jus lea jeagohis beana, de daddjo olbmos leat heittot gieđavuolli. Nu ahte buorre beana sáhttá maid leat du beanalihkus gitta.

Lihkut leat máŋggaláganat. Sámi árbevierus daddjo ahte dat boahtá das mo don ieš láhttet nuppiid olbmuid dahje elliid vuostá, ja galggat leat várrugas das ahte guržehat go iežat moktege. Muhtumis lea erenoamáš buorre beanalihkku, boazolihkku, dahje guollelihkku. Daddjo maid ahte guollelihku gal sáhttá nubbái luoikat dahje nuppis luoikkahit, muhto ii fal boazolihku, iige beanalihku. Muhtun olbmuin čuovvu jo, jogo buorre dahje heittot gieđavuolli, agibeaivve.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *