Bivttashábmenniegut dolvo Lofuhtii

Guovdageaidnulaš Nils Ingvald Gaup vulggii nuorran stuorra máilbmái guorrat nieguidis. Áibbašeapmi davás doalvvui goittot Lofuhtii, gosa morsiin rabaiga smávva bivttasbuvdda, mii jagi maŋŋel lei jo miljonfitnodat.

GÁVNNAI RÁHKISVUOĐA: Nils Ingvald Gaup lea bajásšaddan Guovdageainnus, muhto vulggii máilbmái 19-jahkásažžan ohcat iežas niehkobarggu. Ozadettiin gávnnai maiddái ráhkisvuođa, go deaivvai Marlene Krogstad máddin. Priváhta govva

  • Namma: Nils Ingvald Gaup
  • Ahki: 42
  • Guovlu: Henningsvær, Lofuohtas
  • Ámmát: Bivttashábmejeaddji
  • Duogáš: Esmod Oslo bivttashábmenskuvla

Nils Ingvald Gaup lea bajásšaddan Guovdageainnus, muhto vulggii máilbmái 19-jahkásažžan ohcat iežas niehkobarggu. Vuos militearái, man maŋŋel geaidnu doalvvui moatti jahkái Romsii ja dan maŋŋel gávnnahii ahte háliida geahččalit šaddat bivttashábmejeaddjin.

– Ledjen varra guovttelogi moatti jahkásaš go álgen dan skuvlii.

EAHPESIHKAR

Go ozan Nils Ingvald Gaup nama Googles, de ihtet earet eará govat catwalkas, gos son lea čájeheamen biktasiid main vuhtto sámevuohta.

– Diet govat leat váldon Riddu Riđus ja diet lea mu loahpahankollekšuvdna skuvllas. Dat leat goittot biktasat maid in šat ráhkat, go eai oro heivemin mu vuohkái. Dál leat hui ollu biktasat main vuhtto sámevuohta. Mun in oro háliideamen ođastit šat iežamet fiinna gávtti, muhto in dieđe mo háliidivččen iežan duogáža oidnot iežan hábmen biktasiin. Inge dieđe háliidan go dan vuovdit olles máilbmái vai dušše sápmelaččaide, in leat vel gávnnahan dan, čilge son.

IEŠ HÁBMEJUVVON: Bivnnuheamos bivttas dán rádjai lea Niillasis leamaš párkasmállet jáhkka, maid soai leaba hábmen. Son rámida dan heivet erenomáš bures gávtti ála, go lea nu loamppas. Dá lea sus alddes dat badjelis. Priváhta govva

ÁIGGUI OAHPAHEADDJIN

Ovdal bivttashábmensuorggi sus lei vuos miella šaddat oahpaheaddjin, muhto gaskaboddasaš bargu justa fal dan ámmáhis oaččui sámegándda hui jođánit molsut ámmátválljejumi.

– Ledjen bargamin sadjásaš oahpaheaddjin ja gávnnahin ahte in háliit bargat dainna. Maŋŋel go ledjen veahá mátkkošteamen, de fuobmájin alddán hutkás beali ja nu šattai bivttashábmen maid válljejin, muitala Gaup.

Maŋŋel go Gaup gearggai skuvllas, son rabai iežas bivttasbuvdda Osloi, man jođihii golbma jagi.

– De ožžon fálaldaga álgit hábmet biktasiid Dressmann-fitnodaga ovddas ja bargen doppe muhtin jagiid. Ja de ožžon barggu Carlings-fitnodagas, gos bargen sullii guokte jagi. De gal ožžon fálaldaga šaddat hábmenhoavdan Boys of Europe-fitnodagas, gos galgen jođihit smávva hábmenjoavkku. Doppe bargen golbma jagi ja de gal háliidin fárret fas davás, muitala son.

GUVGES RUKSES VIESSU: Geaidnu doalvvui Henningsværii, Lofuhttii, gos osttiiga guvges rukses viesu, gosa ásaheigga fitnodaga, gos vuovdiba sihke iežaska hábmen biktasiid ja maiddái eará mearkkaid. Bivttasbuvda ii leat go badjelaš 30 njealjádasmehtera stuoru. Priváhta govva

GUĐII STUORRA FITNODAGAID

Vaikko Gaupas livččii sihkkarit leamaš čuvges boahtteáigi stuorra bivttasfitnodagain, de muitala goittot ahte biktasiid hábmen earáide ii lean su niehku leamaš ja danin válljii guođđit dáid bargguid. Son ii háliidan iežas namas hábmet hálbbes biktasiid earáid jurdagiid mielde.

– Dat eai lean mu lagamus jurdagat. Go ledjen bálkáhuvvon ráhkadit dáid fitnodagaide biktasiid, de fertejin ráhkadit nu mo sii háliidedje. Mun háliidin beassat eambo ieš mearridit ja beassat bargat ráfis ja jaskadit. Vai ii mana nu jođánit juohke ášši. Inge mun háliit jurddašit nie stuorrát.

DEADDILEAPME: Soai háliideaba eastadit luonddunuoskkideami ja smiehttaba maiddái čađat mo dan dahkat. – Boahtteáiggis álge eambo deaddilit govaid earet eará báiddiide. De šaddá eambo friddjavuohta go ii dárbbaš diŋgot nu ollu, čilge Gaup. Priváhta govva

MÁHCAIGA DAVÁS

Nils Ingvald dovddasta iežas guhká áibbašan davás ja muitala iežas háliidan fárret Lofuhtii, go lea álo liikon dan čába guovllus, daid olu gáissáin. 2017 viimmat láttai áigi dasa ja moarsi doarjjui plánaid. Geaidnu doalvvui Henningsværii, Lofuhttii, gos osttiiga guvges rukses viesu, gosa ásaheigga fitnodaga, gos vuovdiba sihke iežaska hábmen biktasiid ja maiddái eará mearkkaid. Bivttasbuvda ii leat go badjelaš 30 njealjádasmehtera stuoru.

– Mu moarsi lea eret dáppe, nu ahte nagodin su oažžut mielde fárret davás. Son lea maiddái bargan Carlings-fitnodagas ollu jagiid ja vázzán kreatiivvalaš skuvlla. Moai letne maiddái válljen veahá divraset biktasiid. Mun jáhkán ahte lea buoret min boahtteáigái ahte olbmot ostet dan maid duođaid háliidit, eaige oastte nu ollu joavdelas biktasiid.

ČÁBA GUOVLU: Nils Ingvald dovddasta iežas guhká áibbašan davás ja muitala iežas háliidan fárret Lofuhtii, go lea álo liikon dan čába guovllus, daid olu gáissáin. 2017 viimmat láttai áigi dasa ja moarsi doarjjui plánaid. Priváhta govva

EABA MÁRKANFIEVRRET

MIN bivttasbuvddas lea iežas facebook siidu, muhto doppe it gávnna nu ollu govaid biktasiin. Sudnos ii leat vuos neahttagávpi. Lea hui lunddolaš sivva dasa manin eaba dihtomielalaččat márkanfievrret sosiála media bokte, ja manin liikká vuvddiiga lagabui 3 miljovnna kruvnno ovddas 2018.

– Ferte boahtit buvdii, vai oaidná maid moai vuvde. Moai letne veahá neahttagávppašeami vuostá, muhto jus munno kollekšuvdna šaddá stuorát, de soite árvvoštallat rahpat muhtinlágan neahttasiiddu. Muhto moai háliidetne ahte olbmot galget gávppašit báikkálaččat, vai bargosajit bistet. Moai vuvde eanemus jeanssaid ja eanaš kundarat leat nissonolbmot, muhto leat dieđus maiddái muhtin dievddut.

SOMÁS NAMMA

Dán rádjai soai leaba hábmen guokte biktasa iežaska mearkkas ja leaba árvvoštallamin ráhkadit goalmmáda. Muhto bivttasbuvdda namma lea eaiggáda mielde hui suohtas. MIN sáhttá oainnat tulkojuvvot ja áddejuvvot goappat gielain, sihke sámegillii ja dárogillii.

– Mu mielas lea mu moarsis hui fiinna gárvodanmálle ja son láve mus váldit luoikkas biktasiid. Mus leat oalle ollu biktasat go lean bargan nu guhká daiguin. Munno jurdda lea ahte biktasat, maid moai hábmejetne, galget heivet sihke munnje ja sutnje. Rámbuvrra namma šattai das go mu bivttasskábe šattai munno bivttasskáben. Ja iigo leat somá jurddašit ahte lea got min jáhkka vuoi mu jáhkka, jearrala son.

Bivnnuheamos bivttas dán rádjai lea Niillasis leamaš párkasmállet jáhkka, maid soai leaba hábmen. Son rámida dan heivet erenomáš bures gávtti ála, go lea nu loamppas.

– Mu áhkku atná munno jáhka ja lea hui duhtavaš ja rámis dainna. Son lea hui fiinnis dainna.

RÁMIS IEŽAS JÁHKKAN: Bivttashábmejeaddji rámida iešhábmejuvvon párkkasmállet jáhkka heivet erenomáš bures gávtti ála, go lea nu loamppas. – Mu áhkku atná munno jáhka ja lea hui duhtavaš ja rámis dainna. Son lea hui fiinnis dainna, rámida Gaup. Priváhta govva

BIVTTASHÁBMEN JA LUONDDUGÁHTTEN

Soai leaba gieskat oastán bargovisttáža ja deaddilanreaidduid, maiguin beassaba deaddilit govaid biktasiidda. Sudno válljen deaddilanvuohki lea buorre lundui, go ii nuoskkit. Soai háliideaba eastadit luonddunuoskkideami ja smiehttaba maiddái čađat mo dan dahkat.

– Boahtteáiggis álge eambo deaddilit govaid earet eará báiddiide. De šaddá eambo friddjavuohta go ii dárbbaš diŋgot nu ollu. Diŋgon lea maiddái hui divrras. Letne maiddái jurddašan makkár ivnni galgá atnit. Letne álgán deaddilit ivnniin, mii leat čáhcevuđot, ja lea hui ođas Norggas. In dieđe earáid geat dainna barget beare ollu. Dábálaš málain lea plastihkka ja go dan doiddát de sáhttá mannat merrii ja nuoskkidit. Dáid ivnniid oažžu doidit njuolga vaikko jávrái, go dáin eai leat makkárge mirkkot.

BIVTTASHÁBMEN JA LUONDDUGÁHTTEN: Soai leaba gieskat oastán bargovisttáža ja deaddilanreaidduid, maiguin beassaba deaddilit govaid biktasiidda. Sudno válljen deaddilanvuohki lea buorre lundui, go ii nuoskkit. Priváhta govva

Goas don šaddet grúndárin/fitnodateaiggádin ja manin?

– Maŋŋel go gergen skuvllas, de rahpen buvdda Oslos. In vuovdán goittot iežan biktasiid. Dat buvda lei mus golbma jagi. Jagi 2017 fárriime morsiin, gii lea eret Lofuohtas, Henningsværii, osttiime viesu ja ásaheimme dohko smávva bivttasbuvdda, mas šattai namma Min (M/N) AS. Ulbmilin lei hábmet ja vuovdit iežame biktasiid, dasa lassin vuovdit eará mearkas biktasiid maiddái.

Mii lea du stuorámus niehku ja leatgo čuovvulan dan?

– Mun dat gal lean nu čuovvumin iežan niegu. Mus lea fiinna buvda ja beasan muhtimin ieš hábmet biktasiid.

Mii lea leamaš stuorámus hástalus das rájes go álget?

– Gávnnahit liikojit go olbmot daid biktasiid maid moai válde buvdii. Moai oainnat válde daid biktasiid vuovdemássii maid moai ieža liikojetne.

Leatgo ožžon makkárge veahki dahje doarjaga?

– In heađisge. Ean moai goit stađa jearahallat dahje ohcat ruđaid gostege.

Birgetgo iežas fitnodagain?

– Dál goit orro birgemin.

Mo rávvešit eará álggaheaddji grúndáriid?

– Lea ovdamunni dovdat dan suorggi bures maid áiggošii vuoruhit. Nugo moai morsiin letne bargan ollu jagiid rámbuvrrain ja biktasiiguin, nu ahte letne bures oahpásmuvvan dan bargui. Ferte buorre ja čielga plána ja čeahppi seastit. Vuosttaš jagiid oažžu rehkenastit ollu barggu ja unnán dietnasa. Go álgá fitnodagain de leat ollu olggosgolut vuosttaš jagiid. Ferte leat čeahpi ráddjet goluid, iige váldit vuosttaš jagiid nu ollu bálkká.

Gos oainnat iežat viđa jagi geažes?

– Mun gal sihkkarit orun ain dáppe Henningsværas, liikon hui bures dáppe. Ja jus lea ain buvda ja manná bures, livččii hui buorre. Muhto inhan mun láve nie guhkás jurddašallat.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *