Astoáiggidoaimmas dietnasin

Maxim Leonov alggahii algojagi fitnodaga ovttas iežas buori skihpárin Mihka Holm Balton, gos divoda iešguđetlágan fievrruid ja rahkadii astoáiggidoaimmas alcces dietnasa. Mihttun lea stuoridit ja háhkat bargosajiid.

Namma: Maxim Leonov

Ahki: 28

Guovlu: Kárášjohka

Ámmát: Mekanihkkár ja veaháš miige. Eáiggát ja beaivválašjođiheaddji Tuning & Service AS fitnodagas.

Duogáš: Bargan mekanihkkárin ja vuodján mášiinnaiguin.

Son lea riegádan ruoššabeale sámis Lovozeros, muhto lea bajásšaddan Sirbmás Deanu gielddas. Son fárrii etniinnis vuos Guovdageidnui, orusteigga oanehaš maiddái Kárášjogas ovdal go bisáneigga Sirbmái. 16-jahkásažžan fárrii son Kárášjohkii skuvlla vázzit, gos maiddái gávnnai moarsi ja oaččui suinna unna nieiddaža.

VURDET VUORUSTIS

Go vuojestan šilljui gos albmáguovtte divohat lea, de heaŋgá plákahta biilastálla seainnis, mii čájeha ahte lean boahtan rivttes sadjái. Maŋábealde vistti čužžot dievva skohterat, árvideames vuordimin vuorustis biilastállii. 

BIILASTÁLLAS BÁLVALUSAT: Maxim ja Mihka divohat lea dal vuos Maxima biilastallas Látevuovddis, muhto jurdda lea viiddidit fálaldaga ja gávdnat stuorát vistti.

Go guovlalan sisa, doppe lea Maxim jo vuordimin. Siste sus lea okta skohter ja okta njealljejuvllat. Sutno fitnodagas leat iešguđetlágan fáláldagat.

– Moai divvo ja válde service skohteriin ja njealljejuvllagiin. Dasa lassin sáhtet olbmot riŋget jus leat bártidan iežaset vuojániin geainnu alde. 

Duvle ledjen Leavnnjas skruvemin ovtta lástabiilla, nu ahte sáhtan johtit gielddarájáid rastá. Dasa lassin vuvde osiid iešguđet fievrruide, muitala son.

SKRUVEGOĐII ÁIGÁ

Sus lea álo leamaš stuorra beroštupmi mášiinnaide ja skruvegodii iešguđetlágan fievrruid measta ovdal go vázzilii. Ovdal go šattai fitnodateaiggádin, de lea son bargan veháš makkárge ámmáhiin, nugo mekanihkkárin ja máševuoddjin. Bargguin lea leamaš álo juoga oktasaš: mohtorat!

OLLU BARGU: Mohtorat eai leat apmasat Maximii ja álggiige skruvet ovdal go vázzilii.

– Mun lean maiddái bargan snihkárin, čilge son.

Dál sus lea iežas divohat ruovttus biilastállas ja doaibmá beaivválašjođiheaddjin. Jurdda lea viiddidit fálaldaga ja háhkat stuorát vistti, go dál lea sus sullii vahkku vuordináigi iežas bálvalusain. Sus eai leat vuos bargit, muhto mihttu lea háhkat eambo bargosajiid.

– Mihka bargá dáppe vahkkoloahppain, muhto sus lea eará bargu Deanu šáldis. Muhto munnos livčče plána viiddidit doaimmaid jo boahtte geasi rájes ja sávvamis besse fállat barggu geasanu, lohká son.

BADJEOLBMUID VERDDE

Maŋábealde biilastálla lea olles látna skohterat vuordimin divššu, muhto Maxim ii loga nagodit skruvet nu jođánit go lea okto. Son lohká sullii 80% kundariin leat badjeolbmuid ja eanaš skohterat ja eará fievrrut bohtetge sis.

VUORDDAŠIT VUORUSTIS: Divohaga ”vuordinráidu” lea oalle guhki ja Maximis lea sullii vahkku vuordináigi divvumis.

– Oažžu lohkat ahte eanaš kundarat leat badjeolbmot ja olusat lohket váillahan dákkár fálaldaga. Dán radjai leamaš mus dušše duđavaš kundarat, muitala son.

Go lean vuolgaladdamin, de skuvihage muhtin badjealmmái sisa, gii lea vuolgán gullat guđe muttos su vuoján lea. 

Mun gáržžahalan veahá šilljus, gos biillaide gal ii leat nu buorre sadji ja badjealmmái ferte sirddestit iežas biilla vuoi beasan eret.

– Mun áigon gal stuoridit dan šillju geasset, muhto dat geassi nogai ovdal go mun gergen lihkasit, čaimmiha son.

Goas don šaddet fitnodateaiggádin ja manin? – Ođđajagimánus dán jagi. Dalle ásaheimme fitnodaga ovttas Mihka Holm Balton ja eaiggádetne beallái goabbáge. Mun dovddan ahte Kárášjohka lea šaddan mu ruoktutn ja lean sajaiduvvan deike. 

Mii lea du stuorámus niehku ja leatgo čuovvulan dan? – Na dat gal lea leamaš sáhtit eallit iežas astoáiggedoaimmain. Mun lean álo liikon skruvet ja dál dinen ruđa vel dainna. 

Mii lea leamaš stuorámus hástalus das rájes go álget? – Mun gal in oainne hástalusaid nu guhká go olmmoš beare gille bargat, muhto vikkan baicce gávdnat čovdosiid. Áidna hástalus maid oainnan, lea ahte muhtimin váilot mus diimmut jándoris, muhto dat lea dušše dan mearka ahte mus lea doarvái bargu, mojohallá son.

Leatgo ožžon makkárge veahkki dahje doarjaga? – Bearaš lea leamaš stuorra veahkkin, muhto ruđalaš doarjaga gal ean leat ožžon gostege. 

Birgetgo iežas fitnodagain? – Jo, dan gal dagan.

Mo rávvešit eará álggaheaddji grúndáriid? – Dat lea beare álgit. Álkimus lea jearrat veahkki dakkár áššiide maid ieš ii ádde. Nugo mun in ádde báberbargguin maidige ja dasa lea bálkáhan rehketdoalli, gii lea ordnen munnuide buot gitta álggu rájes. Báŋkkus ledje maiddái hui veahkkái ja barge buot mu ovddas, nu ahte mun in dárbbašan earágo vuolláičállit báhpáriid, loahpaha son.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *