Áigu šaddat čohkkejeaddji presideantan – háliida dahkat iežas luottaid

NSR ja presideantaevttohas Silje Karine Muotka álgga-
hedje válgagiččuset Guovdageainnus, ja aste gávnnadit Sámi ođasmagasiinnain meahcis sajušdollagáttis, gosa Muotka leai čohkken lagamus ráđđeaddiidis ja muhtin báikkálaš
searvelahtuid. Muhto sámegiela gal ii leat mielas digaštallat.

MEAHCCE-EAHCCI: NSRa presideantanevttohas Silje Karine Muotka eahccá meahci, ja doaivu iežas luottaid vuhttot presideantan. 

Ii dáidde leamen soaittáhat, go son álggahii válgagičču Guovdageainnus, dannego dáláš presideantahan boahtá dán gilis Finnmárkku lulit oasis, ja Ávjovárri lea deaŧalaš válgabiire NSR:i.  

MOVTTIIDAHTTI  

Dollagáttis muitala Muotka somás ja miellagiddevaš beivviin, mat leat sutnje addán oaivadusa joatkit válgagičču. 

– Mun lean duohta superinspirerejuvvon Guovdageainnu beivviid maŋŋil. Ovddemusat dovdo dego ruoktot boahtit, ja mu váldet dáppe álohii bures vuostá. Čoahkkimiin lea leamaš ealljárvuohta ja dovdo dego livččen ožžon valjis vitamiinnaid. 

FITNODATGUOSSI: Guovdageainnuis gallestalai Silje Karine Muotka máŋga fitnodaga, earret eará Arctic Lavvo ja Ailo Mátki.  

– Manne nu ja manne Guovdageaidnu kea nu deaŧalaš Sámis? 

– Guovdageaidnu lea álo buktán čeahpes fágaolbmuid Sápmái, ja máŋga oahpaheaddji bohtet dáppe. Ja danne lea buorre ja deaŧalaš, ahte Guovdageainnus áŋgiruššet nannet vuođđoskuvlla ja hukset ođđa skuvlla. Ja kulturealáhusas ja fidnohutkamis, mat dál ahtanuššet dáppe, lea givrodat dahkat juoidá stuorrá. Máŋgga doibmii lea aitto Sámediggi leamaš veahk-kin, ja mun lean ilus oaidnit maid dáppe leat nagadan oažžut áigái, mojohallá Muotka čoaska giđđabeaivvádagas Vuorašjávrris. 

MOHTORŠURRA: Váldi mohtorjohtaleami hárrái ferte sirdojuvvo báikkálaš dássái, dadjá Muotka.  

– Mun lea hui optimisttalaš boahtteáiggi dáfus dáppe, ja háliidan áinnas veahkehit luvvet olles potensiála mii lea Guovdageainnus.  

SÁMI GIELLADIGAŠTALLAN  

Dál lea gielladigaštallan buollimin das, ahte galgágo boahttevaš sámediggepresideanta máhttit sámegiela vai ii. Dás lea Muotka várrugas, vaikko NSR bellodagas leat sierramielalašvuođat áššis.  

– Oainnán ahte olu čállojuvvo sosiála mediain, ja mun áiggun váruhit kommenteremis aiddo dáid cealká-mušaid. Muhto oainnán, ahte digaštallojuvvo boasttoeavttuid vuođul, dannego deaŧalaččamus soaitá leamen ságastallat Sámedikki legitimiteahtas ja luohttevašvuođas ovdalgo gažaldagas galgágo presideanta sárdnut sámegiela vai ii, dadjá Muotka. 

– Muhto donhan leat ieš oahppat sámegiela, juoga mii čájeha ahte lea vejolaš oahppan vaikko ii leat dan mánnán oahppan?   

– Duohta lea. Mun in hállan nu bures sámegiela, go šadden Unjárgga Sámi Nuoraid Searvvi ovdaolmmožin, dannego ledjen golbma jagi orron Gudbrandsdalenis ja muhtin jagiid Čáhcesullos. Ja dalle vásihin, ahte munnje leai hui deaŧalaš geavahit giela. Dalle ledje vel hui ollu digaštallamat, go Unjárga galggai mearridit, galgágo searvat sámi gielaid hálddašanguvlui. Ja dalle maid báhččojuvvojedje sámegielgalbbat muhtin guovlluin.  

EVTTOHAS MIELDE: Muotka mielde leai NSR Ávjovári nubbi evttohas Maren Benedicte Storslett Nystad.  

– Ja danne sáhttet earátge váldit giela ruoktot? 

– Fastain. Dán ferte iešguhtege mearridit, ja ii oktage galgga bágget sin dasa, dadjá Muotka ja curbme njálmmi johtilit.  

SÁMEGIELLA LEA DEAŦALAŠ VÁLGGAIN  

 Sámegiella lea deaŧalaš Muotka politihkalaš beroštupmái ovddos guvlui. 

Juo, mun ledjen vásihan garra digašatallamiid.. Sámegiella leai dat mii doalvvui mu politihkkii ja dáistaleapmái sámegiela ovddas.  

Muotka muitala maid vásihusas, mii bijai leavttu su politihkareallimii.  

– Gudbrandsdalenis ledjen maid váldán mielddán muitogova álbmogis, mii leai rámis ja bajidii kulturárbbis, duogážis ja gielas, dan botta go mii ruovttus beittiimet kultuvrramet, duogážeamet ja giellamet. Dat dagai mu hui dihtomielalažžan, dannego ledje oahppan čiegadit dáid bajásšattadettiin, muitala son. Ja lasiha:  – Dáruiduhttin dovdo ain bures máŋgga guovllus mearragáttis, ja dat lea juoga maid lean dovdan dáid jagiid ja áican ahte sámevuohta ii leat juohke sajis čalmmus. 

SÁMI ÁLBMOT LEA DEAŦALAČČAMUS SÁMEDIGGÁI  

Muotka lea rámis Sámedikki ovdánemiin ja mearkkašumiin demokratiijai maŋimuš 30 jagis. 

– Sámediggi lea olu mearkkašan, dannego lea orgána mii sátnáda sámi álbmotdáhtu, ja lea mávssolaš mekanisma, dannego mii sámit leat sihke ovttamielalaččat ja sierramielalaččat, muhto go beassat válggaide oassálastit ja jienastit, ja go mii sáhttit doallat politihkalaš proseassaid, main fággádallat guhtet guimmiideametguin ovdalgo mearrádusaid dahkat, lea deaŧalaš.  

– Manne? 

 – Danne go mii dalle sárdnut muđui máilbmái jienaideametguin, ja dan mii eat ábut atnit sealvin, dannego olu máilmmi álgoálbmogiinii leat dákkár kanála ja proseassa, ja juos mis ii livčče leamaš demokráhtalaš proseassa Norggas, de ii livčče sámiid jietna gullon.   

Vaikko mii eat velge leat olahan riikkaidgaskasaš servodahkii ja dáru servodahkii, de atná Muotka ahte mii leat dohko jođus.  

– Mii leat nuorra orgána Norgga almmolašvuođas, nu ahte Sámedikkis lea ain mátki man fertet vázzit. Bealistan oainnán, ahte mii fertet 

boahtte njealji jagis nannet Sámedikki luhtteleahkima sámiid gaskkas, nu ahte olbmot dovdet ahte dat lea sin orgána. Olugat leat ain eahpesihkkarat, maid Sámediggi mearkkaša sidjiide, ja danne lea deaŧalaš ahte buohkat geat minguin váldet oktavuođa, guldaluvvojit nu ahte movttáskit ja oidnet ahte sin jurdagat vuhtiiváldojuvvojit, ahte mii leat doarjjan sidjiide.  

VUORAŠGIŽŽU: Vuorašjávregáttis álggahedje NSR ja Silje Karine Muotka válgagičču ovdal beassážiid.  

  Mun jáhkán, ahte go Sámedikki luhtteleahkin ja rolla nannejuvvo min iežamet olbmuid guovdu, de gievru Sámediggi. Aiddo dat doaibma lea mávssolaš ja movttiidahttá mu, dannego dieđán ahte olugiin leat heajos vásihusat almmolaš orgánaiguin, eaige ane ollásit ávkki daid vuoigatvuođain mat mis leat. Sámediggi galgá leat eará ja buoret vásihus olbmuide. Mii leat dáinna hommán juo mealgat, ja mii galgat buorránit vel eambbo, muhto mii galgat šaddat ain čeahpibun gullat ja doarjut olbmuid ja duođas áimmahuššat iežamet álbmoga .  

 BÁIKKÁLAŠ BEROŠTUPMI DEAŦALAŠ  

– Olugat moitet Sámedikki guttaheapmen, go politihkkarat ja byrokráhtat golget miehtá máilmmi, muhto presideantaevttohas oaivvilda ahte riikkaidgaskasaš oassálastin lea ávkin sámi álbmogii?  

– Dieđusge. Sámi pionearabargu, man sámi politihkkarat leat dahkan riikkaidgaskasaččat vaikko mii leatge uhca álbmogaš, lea deaŧalaš. Mis leat mávssolaš politihkkarat nugo Ole Henrik Magga, gii jođihii ON eami-álbmotforuma, ja earát geat leat ožžon áigái eamiálbmotjulggaštusa ja máŋga eará. 

– Maid dát lea mielddisbuktán? 

– Dat mii dáhpáhuvvá dákkár čoahkkimiin, go mii oažžut guorraseami ja doarjga riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain, lea ahte dat váikkuha sisriikka riektedillái. Ja go oažžut sadjái rámmaid, de nuppástuvvet lágat ja njuolggadusat ja sámiid árgabeaivi, nu ahte dát lea deaŧalaš, vaikko muhtimat vikkahit ahte Sámedikki politihkkarat golget miehtá máilmmi ja ahte dát ii guoskka sámiide. Dát bargu dáhpáhuvvá systemáhtalaččat dego bihttáspeallu áiggi vuollái, ja lea hui deaŧalaš sámiide. 

GEARGGUS GULUSTUVVAT 

Silje Karine Muotka lea bargan máŋggain presideanttain ovttas, muhto ii ane deaddaga beare lossadin váldit doaimma badjelasas, iige jurddaš beare ollu sátnevádjasis “Wirkola maŋis njuiket”. 

– Doaivvun sáhttit veahkehit daid návccaiguin mat mus leat, ja joksat bohtosiid. Ja de lean positiivvalaš ja buorremielalaš, mat leat deaŧalaš iešvuođat dákkár barggus. Lean dieđusge ieš veaháš gealdagasas, muhto doaivvun mannat bures. 

Sihke Sven Roald [Nystø] ja Aili [Keskitalo] leaba guođđán luottaid maŋisteaskka ja dahkan buori barggu Sámi ovddas, muhto mun ferten ovehit dadjat ahte ferten iežan luottaid vázzit juos šattan presideantan.  

 INDU HUHCCALA VIŠŠAT 

– Jáhkátgo nákcet čohkket Sámi, mas leat stuorit ja smávit soahpameahttunvuođat sámiid gaskkas, geat orrot gávpogiin, gilážiin ja mearrarittuin, ja geat gullet iešguđetge bellodagaide Sámedikkis?   

– Juo, dan gal jáhkán. Mun anán árvvus stuorra beroštumi, mii buohkain lea politihkas, ja indu han huhccala muge viššat. Juos don it jáhke áššásat, de don gal johtilit gallánat politihkas dahje luonddahuvat. Muhto buot dát olbmot divustit evttohassan válggaide áššiideaset ovddidit. Dan mun gal áiccan ja gudnejahtán. Ovttas mii galgat ráhkadit politihka, mii lea Sápmái buorrin.  

– Na juo, mus lea jáhkku alccesan, ahte lean buoremus presideantaevttohas, lasiha Muotka mojunjálmmiid.