Áigeguovdilis girječálli: – Gávnnan fámuid sámevuođas

GIRJEČÁLLI JA POLITIHKKÁR: Per Arne Heimly. Áigeguovdilis girječálli iežas ođđaseamos girjjiin iežas jápmán skihpára Ari Behn birra. Heimly lea maiddái politihkkár ja gearggus válggastit Sámediggeválggain.

SÁMi ođasmagasiidna deaivá Heimly Thon Hotel Bristolas Oslos. Son lea hušas vuolláičállit ja sáddet girjjiid skihpáriidda davvin, ovdal go galgá viidáset muhtin lagas ustiba hávdádussii. 

LOSSA JAHKI

Per Heimly muitala lossa jagi birra, maŋŋel go su buoremus skibir ja sieluustit Ari Behn sorddii iežas ja máŋgga eará lágas olbmo ja skihpára massimis, nugo ieš govvida.

– Lea čielggas ahte lagas skihpáriid jápmin lea lossat ja čuohcá árgabeaivái, lea mannan vulos ja bajás. Reaškasis gatnjaliidda ja illudahtti muittuide, gitta lossa áiggiide gos lean čirron ollu. Lihkká lea juoga jápmimis ja das mii addá munnje persovnnalaš eallinmovtta ja garra dovddus eallit. Ja háliidit eallit, lasiha son vel.

Justa dál lea son leamaš bargan ollu ja addán jearahallamiid iežas ođđa girjji oktavuođas Ari Behn birra.

– Leamaš oalle ollu bargu maŋimuš áiggiid, ja ollu bargu girjealmmuheami oktavuođas. Girji lea ožžon seaguhuvvon oaiviliid ja VG (Verdens Gang) atti dasa dušše guokte birccu čuoggá. De gal seamma bures tatoveredin birccu guvttiin čalmmiin iežan čoarbbeallái, Ari muitun. Dakka maŋŋel šuvihii nuppi sadjái eanemus vuvdon girjjiid gaskkas, nu ahte eallinvuorbbi ironiijas leat máŋga geainnu, čaibmá son alladit.

REHÁLAŠ

Heimly leamaš issoras rehálaš girjjistis, gos lea maiddái deaddilan iežas maŋimuš sms dieđuid su ja Ari Behn gaskkas. Soaitá ahte leamaš beare rehálaš, oaivvildit soapmásat.

– Mu mielas lea dehálaš juogadit dáid dieđuid, čájehan dihte man lagas ustitvuohta munnos lei. Fertejin jurdilit máŋgii iežan siste, go álggos orui veahá unohas almmuhit munno maŋimuš ságastallamiid, muhto seammás leamaš hui dehálaš munnje ahte šaddá nu lunddolaš ja duohta go vejolaš, muitala Heimly.

– Munnos ledje ollu buorit bottut ja munnos lei somá ovttas, ovdal go maŋimuš lossa jagit bohte. Ari ii lean lean šat son ieš, iige áibbas dearvvaš, muhto mun geahččalin doarjut su nu bures go nagodin, lasiha son, ovdal go jaskkoda ja vuodju iežas jurdagiidda.

ERENOMÁŠ TUVRA DUODDARII

Muhtin jagi áigi mátkkošteigga Ari ja Per Guovdageidnui, go Per oaivvildii ahte sus váilo muhtin govat plánejuvvon govvaalbumai skihpáris. Doppe beasai dovdat iežas garraseamos vásáhusaid, ja sámevuohta bođii hui láhka su.

– Dat álggii jo skohtertuvrras Álttás vári badjel. Mun vudjen skohtera ja fáhkka bođii luohtti munnje go vuojašin earáid maŋis. Fáhkka álgen juoigat lunddolaččat olles čoddagiin, ja dovden mo gorut ráfodii. Ledjen duođai iežan máilmmis ja dovden álgoálbmotvuođa, ja áddejin manin sápmelaččat juiget go leat váris, muitala Per stuorra mojiin.

– Boahtte beaivvi lei Ari hirbmat beroštuvvan garjávalvvis mii lei olggobealde hotealla. Son lei nu beroštuvvan ahte son rahkadii «Kråkene i Kautokeino», Guovdageainnu garjját. Diehttelasat eai leat diekkár mearkkat nu hirbmat buorit sámis, čilge Heimly viidáset ja jaskkoda fas iežas jurdagiidda.

– Moai deaivvaime maiddái ovtta guvllára, muhto Ari ii lean nu duhtavaš dainna deaivvademiin, ja go guvllár ii muitalan sutnje nu ollu. Go lean jurddašallan dan birra maŋŋá, de soaitá oaidnit ahte manin guvllár lei nu jaskat, lasiha Per.

BURESSIVDNIDUVVON

Eanaš mii dán mátkkis geavai lei hui erenomáš Heimly:ii.

– Áigon govvet boarrásiid boarrásiidsiiddas, ja ledjen vajálduhttán bivdit bargiid dadjat boarrásiidda ahte sáhtte áinnas čiŋadit gávttiiguin. Go bohten dohko, de ledje buohkain gávttit badjelis, nu ahte movttáskin ja jearralin; – Lehketgo čiŋadan govvideapmái?

– Eai, sii geavahit gávttiid beaivválaččat. Identitehta lea visot mii sis lea báhcán, vástidii okta bargi. Muhtin láhkai dát guoskkahii mu hui garrasit. Dát buorrásathan leat maiddái mu máttut. Mun ieš heahpanin ovdal sámevuođain, nu ahte boahtte almmolaš oktavuođas, Skavlan tv-ráiddus, nahkehin gávtti vuosttaš háve máŋgga jahkái, mojohallá Heimly.

Don orot dán áigge hui beroštuvvan sámevuođas?

– Jua, lean sápmelaš ja hui rámis dainna otnábeaivvi. Go oidnen boarrásiid, geain lei dušše dat veahá báhcán, guoskkahii mu hui garrasit. Mun njuorrasin dainna, ja iežan siste mearridin čájehit gii mun duođas lean. Dan maŋŋel lean ožžon ollu ođđa sámi skihpáriid ja lean šaddan hui buorre min sámi guovlluide, sihke ruovttubáikkis Snubbas ja Guovdageainnus, doppe leat mus ollu buorit ustibat. Muhtin láhkai dovddan dego buressivdniduvvon sámevuođain, vuoibmi mii addá munnje fámu ja rievtti mielde addá vástádusaid ahte manin lean nugo lean, gávnnaha Heimly.

Maid dál. Maid boahtteáigi buktá dutnje?

– Dan ii olmmoš dieđe, vástida govvideaddji sáme vuogi láhkai ja lasihastá vel;

– Buot ovddemuš áigut mii válggastit, go lea Sámediggeválggat farga ja mun áiggun geahččalit iežan buoremusa dahkat veahkehit Sámeálbmot bellodaga máttasámi guovllus, loahpaha Per Heimly, ovdal go doamiha iežas ustiba hávdádussii.