Leago šat Sámi mánáid ruoktu váimmus?

Leatgo don vásihan ahte leat beanta turistan šaddan go de máhcat fas finadit iežat ruovttuguovllus, jus mat don leat fárren nuppi gildii dahje nuppi riikii, dahje máttás, dahje muhtun gávpogii. 


Beasat go šat johtit iežat ruovttu eatnamiin numo ovdal? Jus háliidat viehkalit oaggut, bivdit luosa, vuolgit duoddarii iežadet soga goahtái dahje jávreguliid bivdit? Dahje vaikko boazobargguide iežadet ovddeš orohahkii, jus leat man nu sivas gáidan boazosámi eallinvuogis?

Dávjá mii massit iežamet vuoigatvuođaid virggálaččat go eiseválddit gehččet min gullevašvuođa dohko, gos min poastačujuhus lea. Mun lean maid fárren dál amas guvlui, riddui, orrut. Vaikko mun orun dáppe, de dat ii leat mu guovlu dattege, eaige čuoza mu dovdduide dát amas eatnamat seamma láhkai go ruovttu eatnamat.

Muhtun váhnen muitalii munnje morašmielain ahte su mánát šaddet dego skealmmat jus áigot ruovttuguovllus johtit ja bivdit, numo ovdal leat álo dahkan. Muhtun fas muittuhii man váttis lea beassat johtit sin bearraša bivdogoahtái duoddarii, erenoamážit oažžut vuodjinlobi dohko, jus orru nuppi gielddas.

Dát lea sámi jurddamáilmmi vuostá. Mis lea gullevašvuohta iežamet guovlluide, vaikko gosa mii fárrežit. Mii leat báikki olbmot dattege. Dan lea dehálaš mánáide muittuhit ja fievrát sin maid mielde sin máttuid guovlluide. Ruohttasat leat dehálaččat buohkaide. Dat nanosmahttet ja riggodahttet olbmo.

Sámis lea árbevierrun ahte mii bivdit guliid iežamet jávrriin, lubmet iežamet jekkiin, guođohat bohccuid iežamet orohagas. Eat mii bahkke nuppiid guovlluide jus jo ii leat oalát heahti. Dalle jearrat vuos lobi. Dološ siidaortnegiin lei nana riektevuođđu soga eatnamiidda, mat gulle iešguđege guovlluide.

Dál lea min árbediehtu ja árbemáhttu jávkamin, eaige eiseválddit doahttal min dološ siidavuogádaga. Dál vigget vel boazodoalu ge háddjet ja unnidit olbmuid gullevašvuođa, vai besset omd. sisabahkkemiid olis čájehit ahte dat ii váikkut nu olugiidda. Danin lea dehálaš, ahte mii láidestat min maŋisbohttiid fas sin árbeeatnamiidda, ja nannet sin gullevašvuođa iežaset soga guovlluide. Dat lea min ovddasvástádus.

Seammás lea dehálaš muittuhit maŋisbohttiide ahte vaikko váhnemat leatge fárren eret iežaset ruovttuguovlluin, de lea sis gullevašvuohta dohko, vaikko eai šat oro doppe.

Boazodoalus lean ieš vásihan mo badjeolbmot jurddašit gullevašvuođa ektui. Mánnán massiimet áhči ja siidadoallu addui eret, iige šat eadni johtán min orohahkii mánnáčorragiin. Mii baicce jođiimet eatni nuorravuođa geasseorohahkii, áhku orohahkii, gos láviimet fitnat miessemearkunáigge.

Muhto de bohte loahpas áhči beale orohatolbmot ja vižže min fas ruovttoluotta min mánnávuođa geasseorohahkii. Sii bisánedje min áhku gárdde lusa ja dadje ahte manin moai oappáin letne dáppe, go moai han gulle baicce áhččáme orohahkii. Nu sii válde munno mielde munno mánnávuođa orohahkii, mii lea moadde diimmu davvelis. Ja dadje: Deike doai gullabeahtti.

Ja ferten deattuhit, ii lean nissonolmmoš, muhto almmáiolmmoš, gii čájehii mo sápmelaš jurddaša gullevašvuođa ektui. Dát lei erenoamáš vásáhus, mas maŋŋá lean leamaš giitevaš.

Leimme oappáin sakka váillahan oaidnit iežame geasseorohaga eatnamiid, ja nu leige illu fas máhccat munno mánnávuođa geasseorohahkii. Leimme nuppelotjahkásaččat go dát dáhpáhuvai, nuorra nieiddat, go máhcaime fas min orohahkii. Munnuide lei hui dehálaš ahte ollesolbmot ja olbmot munno birrasis nannejedje gosa moai gulle.

Áhčis eai lean lagasolbmot dan orohagas, go son lei ieš johtán dan orohahkii nuorran. Danin eai lean munnos ge áibbas lagas áhčibeale fuolkkit dan orohagas, numo siesát, čeazit, eagit, áhkut eaige ádját, geat livčče váldán ovddasvástádusa ja fuolahan nieidamánáid ruovttoluotta dohko gosa gulaiga.

Dan maŋŋá álggiime fas johtit iežame geasseorohagas, mearkut muhtun miesi alcceseame ja čatnat oktavuođa fas orohahkii. Lei erenoamáš álo gullat orohatolbmuin, ahte lea riekta go ain bohte, go moai han gulle dan orohahkii.

Mii oappážat doallat ain otná dan beaivve oktavuođa iežamet orohahkii. Lea somá oaidnit mo min áhččerohki áddjubat maid ehccet dán orohahkii, čakčat miessemearkumiidda ja dálvet fas bigálusaide ráŧkináigge. Ná min bearraša váibmu ain gullá min áhččerohki orohahkii. Vaikko vel mis ii leat šat siidadoallu, de gullevašvuohta bistá. Nubbi bealli váimmus fas gullá min eatni beale orohahkii.

Nie lea sámi riggodat, gullevašvuohta árbeeatnamiidda lea dehálaš. Boazu dat maid veahkkin doalaha gullevašvuođa. Danin lea hui olugiidda dehálaš doallat muhtun niestebohcco jobage vai oktavuohta ii noga soga guovlluide.

Dasa lassin lea dehálaš, ahte guovllu olbmot atnet muittus ja nannejit dán gullevašvuođa. Dat lea mávssolaš erenoamážit nuoraide ja mánáide, geat leat gártan fárret soga guovlluin eará guovlluide, gávpogiidda, máttás dahje olgoriikii. Sin soga eatnamat ja ruoktu gullá sin váibmui.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *