Oaččui diehtit ahte lei sápmelaš go konfirmerejuvvui

Ákšovuotnalaš Hallgeir Pedersen (47) muitala iežas jurddašan ahte soaitá leat sápmelaš. Go aiddo ovdalaš go beasai rihpaide beasai gullat ahte gullá Somby-sohkii, de dovddai buot áššiid gahččamin sadjái.

GÁVDNÁ RÁFI: Hallgeir Pedersen gávdná hutkáivuođa mearragáttis ja jaskatvuođas. Buot govat: Nils Egil Gaup

Hallgeir Pedersen lea bajásšaddan Finnmárkku rittus, Ákšovuonas, ovttas nuorat oappáinis Kariniin ja etniin ja áhčiin. Son beroštišgođii árrat gitára čuojaheames ja gohčoduvvo dávjá «Norgga gitára bebop-gonagassan» dahje Ákšovuona fantoman.

Son lea almmuhan golbma jazz-skearru, mat leat ožžon buori kritihka ja rámi. Son oaččui maiddái Stubø-bálkkašumi 2007 ja lei vuosttaš gii oaččui Randi Hultin muitobálkkašumi 2002.

Muhto jus jearat olbmuin, de eai dáidde beare máŋgasat dovdat Hallgeir Pedersena nama.

Ruoŧa magasiidna Orkesterjournalen čálii 2004:

“Guhkkin davvin, Davvi-Norggas, Finnmárkkus lea unna giláš; Ákšovuotna. Doppe orru 30-jahkásaš gitarista Hallgeir Pedersen. Son gullá kvalitehta ektui máilmmi elihttii iežas čuojahemiin. Nu oktageardán dat lea.”

REAŠKKAS JA DUOĐALAŠVUOHTA

Finnmárkkus lei čakča ja moai Hallgeirain váccašeimme muhtun eahkeda Ákšovuonas čakčaseavdnjadin. Hálešteimme veaháš mange birra, nugo jo lávejit oahppásat go deaivvadit. Gilli, gos ovdal lei ealas ja ollu nuorat, lei jaskkodan ja guorusvuohta skádjá eanaš sajiid. Hálešteimme nuorravuođaáiggi, koartaspealu birra luohkkálanjas, ja reaškkas ja duođalašvuohta  johtiba giehtalagaid.

Hálešteimme maiddái su áhčči rohke birra ja eatni birra gii lei muittohuvvan, muhto de geahčastii son munnje ja dajai: Dihtetgo ahte gulan Sombyid sohkii? Dál lea golihan 10 jagi dien vázzintuvrras ja odne deaivvadetne fas.

II HÁLLAN

Son muitala ahte ruovttus ii hállon sápmelašvuođa birra. Áhčči diđii ollu dološ sámi cukcasiid ja muitalusaid, muhto muitalusat ledje čadnon báikái.

– Áhččán lei guovttegielat, sámegielat ja dárogielat, muhto mu čeazit hálle vel kvenagiela. Sii geavahedje sámegiela maiddái čiegus giellan go eai háliidan ahte mii mánát galggaimet áddet man birra sii hálle. Áhččán sámástii maiddái iežas sámeverddiiguin, earet eará Elle Márjá Eira ádjáin, Nils Eirain.

Dan beaivve go beasai diehtit ahte sii ledje sápmelaččat, čájehii su áhčči Hallgeirii boares Krag Jørgensen bissu ja dajai: Dá lei du ádjá bissu.

– Bissus ledje bukstavat APS ja mun imaštallen ahte maid dat mearkkašii? De son vástidii erdon jienain dego mun livččen galgan áddet; Na! Aslak Pedersen Somby dieđusge! De čielgagođii buot maid ledjen imaštallan, muhto seammás bohciidedje ođđa gažaldagat, nugo ahte manin min sohkanamma lei Pedersen iige Somby.

FERTII DÁŽALUVVAT

Hjalmar-áhčči muitalii Hallgeirii ahte sii fertejedje šaddat norgalažžan, go manahedje boazoealu, vai sáhtte jođihit eanandoalu.

– Mu máttarmáttaráddjá lei mázelaš boazosápmelaš, muhto manahii stuorra boazoealu bávttis vulos muohtauđđasa geažil Stiertnás. Maŋŋel go massii olles ealu šattai son geafes almmájin beaivvát ala ja go ledje maiddái oassin Guovdageainnu stuimmiid, válljejedje sii geahččalit ásaduvvat Stjernsundet nammasaš báikái ja eallit bivdduin ja guolástemiin. Dat lei váttis ja dan sivas fertii bearaš maŋŋel logineare jagi molsut sohkanama Sombys Pedersenii oažžun dihte eanadoalu ja eatnamiid. Sii geahččaledje dalle čiegadit iežaset kultuvrra ja identitehta dáruiduhttima geažil. Sii eai ožžon lobi hállat sámegiela internáhtaskuvllas.

HÁLIIDII DIEHTIT EAMBO

Hallgeir váccii musihkkasuorggi Holstbakkena joatkkaskuvllas, Álttás, muhto ii goassige muitalan iežas luohkás ahte lei sápmelaš, vaikko seamma luohkkás ledje máŋga sápmelačča ja son ieš lei beroštuvvan ja háliidii diehtit eambo iežas identitehta birra.

– Mun in čiegadan dan, muhto lei munnje ođas ja go givssiduvvojin vuođđoskuvllas, de in háliidan eambo fuomášumi, ja dikten dan orrut dassá go ledjen gearggus hállat dan birra. Ferten dadjat ahte internáhtaeallin Álttás lei buorre. Šattai positiiva kultuvra gaskkal duoddara ja rittu nuoraid gaskkas. Muhtimat mu dálá buoremus skihpáriin leat namalassii sápmelaččat, geat orro internáhtas ja geat kultuvrra ja iežaset láhttenvuogi bokte ožžo mu dovdat oktiigullevašvuođa maid otnábeaivvige in máhte sániiguin čilget.

OŽŽON RÁMI KRITIHKKARIIN: Hallgeir Pedersen lea almmuhan máŋga skearru maid kritihkkarat leat rámidan ja árvvoštallá váldit ruovttoluotta Sombio sohkanama.

Man dehálaš sápmelašvuohta lea dutnje?

– Dat šaddá dehálabbon ja dehálabbon. Lean dađistaga eanet rámis das. Iežan musihkkaduogáža dihte lean deaivan ollu iežan fulkkiid go lean johtán čuojaheamen ja sii leat boahtán sallut mu. Mu nieida lea issoras rámis iežas sápmelašvuođas ja čiŋada gávttiin. Mus lea maiddái jurdda váldit ruovttoluotta iežan máttarádjá, Olof Persson Sombio, nama.

Iežas máttuid ozus riegádii maiddái musihkkačájálmas Sombio, mii lea musihkkamuitalus mas Hallgeir doalvu guldaleaddji mátkái Somby sohkii. Ovddeš áigge dokumeanttain namma lea leamaš čállojuvvon Sombio.

– Lei dehálaš munnje čohkket áibbašeami juoga masa nu, maid in nagodan ieš meroštallat go ledjen nuorat, vai áddešin vássánáiggi buorebut.

Hallgeirii leamaš dehálaš beassat diehtit iežas bearraša sámi máttuid ja historjjá birra.

– Dat lea hui dehálaš. Nieidan lea hui rámis dan birra ja Somby sohkadeaivvadeamis muhtin jagi áigi, válduimet bures vuostá ja mu nieida háliida oahppat sámegiela skuvllas ja háliida čiŋadit gávttiin. Lihkus áigi lea rievdan. Mii fertiimet ovdal leat várrugasat go hálaimet iežame sámevuođa birra, son fas sáhttá dán áigge leat rámis ja čájehit iežas sápmelašvuođa positiiva vugiin.

Du áhčči sámástii, manin don it leat oahppan sámegiela?

– Dat lei suollemasgiella, man áhčči geavahii earáiguin, muhto ii fal ruovttus, lei dihtomielalaš dan hárrái ahte mii EAT galgan oahppat sámegiela. Dáruiduhttin lei maiddái garas Ákšovuonas, gos ledje sii ja mii, sii geat ledje dážat ja mii sápmelaččat. Vaikko eai sámástan minguin mánáiguin, de fihttiimet goittot sániid ja áddiimet eambo go maid váhnemat dihte.

VUOSTTAŠ GITÁRA: Hallgeir iežas vuosttaš el-gitárain maid oaččui eatnis juovlaskeaŋkan ovccijahkásažžan. Son geavahii dan VALY Session digitála konsearttas.

VÁTTIS

Finnmárkkus leat ollu sápmelaččat. Dat vuhtto go eambbosat ja eambbosat dál dustet muitalit iežaset sámevuođa birra almmolaččat. Hallgeir navdá ahte lea leamaš váttis muitalit sápmelašvuođa birra smávit guolástangilážiin miehtá Finnmárkku.

– Na, danin sii molso sohkanama go givssiduvvojedje sámevuođas geažil, ja gárte báikkálaš servodagas olggobeallái. Áhččán muitalii dan birra, mo lávii viežžat sámmáliid geahppa fatnasiin, ja dalle čužžo gánddat dearbmeravddas ja huike; Na Somby, goas du galget steavlidit, ja dalle suhtai áhčči nu garrasit ahte sugai gáddái ja huškkui buohkaid. Dáhpáhus muitala ollu heahpada birra, maid sii leat šaddan vásihit. Áhččán lávii maid ganjaldišgoahtit go gulai juoigama TV:s.

Makkár plánat dus leat ovddos guvlui, beassatgo mii gullat dus musihka, mas lea sámi inspirašuvdna?

– Eahpitkeahttá, lean ráhkadan musihka mii šuoŋainis muitala váillaheami, heahpada ja rámi birra, maid lean dovdan. Ollu dakkár musihka lean ollašuhttán Sombio prošeavtta olis. Ja mus leat stuorra plánat beassat báddet ja almmuhit dan boahtteáiggevišuvdnan. Mu mielas dat lea dehálaš muitalus, maid ferte almmuhit. Mu mielas lea áibbas ortnegis gohčoduvvot sámi jazzgitaristan, lea dušše stuorra rápmi. Buot musihkka vuolgá doppe, gos mun lean vuolgán. Sombio prošeavttas čalmmustahtán erenomážit gos lean eret.

JURDDAPROSEASSA

Birrasii 20 jagi áigi, go Hallgeir biras beasai diehtit ahte son gulai Somby-sohkii, de leat su sámeverddet ja bargoskihpárat sávvan oaidnit su gávttiin. Dávjá beassá gullat makkár gávtti berrešii válljet.

– Dat lea jurddaproseassa maid lean čađaheamen, ja ferten ieš gávnnahit makkár gávtti háliidan. Earát oaivvildit, ahte galggašin válljet seaguhusa dološ ja dálá gávttis. Lea munnje stuorra lávki coggat gávtti. Munnje ii leat álki dovdduid ektui beare nahkehit gávtti, go mu lagamus bearaš leamaš gávtteheapme nu guhká. Muhto mu váimmu ligge go oainnán iežan nieidda gávttiin ja man fiinnis son lea, loahpaha Hallgeir.

Fertiiga beare álgit

Ronny Larsen Utsi ja Sander Rasmussen Laiti ásaheigga ođđa huksenfitnodaga go goappašagat biddjuiga bággolupmui korona geažil ja NAV ruđat illá bohte.

OLLES LEAKTU: Ronny ja Sander álggaheigga ođđa fitnodaga SRU-Bygg AS olles leavttuin go leigga šaddan bággolupmui.

Goappašagat barggaiga ovdal Kárášjoga Bygger´n huksenfitnodagas, muhto go biddjuiga bággolupmui korona geažil ja lohpiduvvon ruđat NAV:s illá jovde, de eaba oaidnán eará vejolašvuođa go álggahit ođđa fitnodaga.

SÁMi magasiidna deaivvada Ronnyin (45) ja Sanderiin (21) Kárášjogas muhtun stobus, man leaba ođasmahttimin oalát, ja soai muitaleaba fitnodaga birra seammás go časkiba spihkáriid ja mihtidaddaba. Bargu ii váillo maŋŋá go álggaheigga ođđa fitnodaga miessemánu 11. beaivvi, váile guovtti mánu áigi.

Goas gárttaide bággolupmui?

– Njukčamánus, iigo dat lean njukčamánus, Sander? jearrala Ronny.

– Guovvamánu 28. beaivvi, vástida Sander ja joatká seaidnepláhta giddema.

NUORRA GRÜNDÁR: Sander Rasmussen Laiti lea bargan snihkkárin dušše guokte jagi, muhto dadjá buorrin leat iežas hoavda.

OLLU BARGU

Varas fitnodateaiggádat muitaleaba ahte ásahanbeaivvi maŋŋá, mii lei miessemánu 11. beaivvi, de ii ádjánan go njeallje beaivvi ovdal go kaleanddar dievai. Soai leaba maid šaddan biehttalit muhttin bargguid, ja vásiheaba ođđa fitnodaga lihkostuvvamin.

– Lei unnán bargu ja moai diđiime ahte olbmot ledje jearahallan veahá snihkkáriid ja moai gávnnaheimme ahte fertejetne beare geahččalit. Moai leimme gal hállan ieža gaskaneame álggahit fitnodaga, nu ahte vulggii smávva jurdagis, maid ollašuhtiime go koronaroassu lei boahtán ja šattaime bággolupmui, muitala Utsi.

BÁHCCE MÁVSSEKEAHTTÁ

Go olles Norga manai nu gohččoduvvon «lockdown:ii» ja máilbmi bisánii, go viiddes njuommueasttadandoaimmaid válde atnui, de lohpidii Ráđđehus roassoruđaid sihke fitnodateaiggádiidda ja bargiide, geat šadde permišuvdnii. Čájehuvvui goittot ahte ádjánii oalle guhkes áiggi ovdal go Stáhta doarjagat boahtigohte NAV bokte.

– Koronaruđat, dat gal válddii guhkes áiggi. Mii oaččuimet mávssu vahkku áigi, nu ahte lea mannan hui guhkes áigi, muitaleaba Sander ja Ronny.

Vaikko koronaroassu ii lean áidna ágga fitnodaga ásaheapmái, de dovddasteaba snihkár guovttos ahte lei unohas dovdu vuolgit NAV:i, go leaba nu guhká leamaš barggus.

HUŠŠA

Albmá guoktás lea leamaš nu garra hušša ahte eaba leat háhppehan ohcat makkárge doarjagiid. Soai maid diehtiba ahte huksensuorggi buoremus áigodat álgá miessemánus. Soai leaba danin šaddan seastinruđaiguin oastit dárbbašlaš reaidduid ja rusttegiid fitnodaga álggaheapmái.

– Munnos leat goappašagain moarsit, geat barget almmolaš virggiin, ja dat lea dagahan ahte sáhtiime geavahit seastinruđaid fitnodaga álggaheapmái.

Goappašagat oaidniba ahte ovttasássiid doarjaga haga ii livčče lean vejolaš álggahit fitnodaga nu jođánit.

– Ii livčče lean vejolaš, dalle livččiime gártan geavahit ruđaid ceavzimii, gokčat beaivválaš goluid. Bearaš leamaš maiddái hui positiiva álggaheapmái, muitala Ronny.

– Áhččán ja biebmoáhččán dajaiga goappašagat ahte lea buot buoremus leat iežas hoavda ja mu ovttasássi lea maid hui ilus mu bealis, muitala Sander.

DOVDDASTA UNOHASSAN: – Ii leat somá vuolgit NAV:i go leamaš nu guhká snihkkárbarggus. Dat go máksu ii boahtán, attii munnuide stuorát leavttu oažžut fitnodaga johtui, dovddasta Ronny.

OLLU JEARALDAGAT

Albmá guovttos muitaleaba ahte kárášjohkalaččat leat bures vuostáiváldán fitnodaga ja ahte leat dáhtton ollu huksenfálaldagaid.

– Ovdal go álggaheimme miessemánu 11.beaivvi de jearahedje olbmot eango sáhttán snihkket ja bargat veaháš maid. Maŋŋel go álggaheimme de leat leamaš ollu ođasmahttinbarggut ja olbmot leat jearahan bidjat ođđa gáhtuid ja hukset biilastállaid.

BÁLKKAHIT EAMBO BARGIID

Ođđa fitnodagas leat leamaš nu ollu barggut ahte Ronny ja Sander árvvoštallaba bálkáhit áigodatbargiid, vejolaččat maiddái hárjehalliid.

– Leamaš nu ollu jearaldagat ahte letne hállan bálkáhit joba ovtta áigodatbargi, muhto fertejetne maiddái árvvoštallat dili boahtte jahkái ja oidne de dustego váldit juogo hárjehalli dahje áigodatbargi. Nu go dál lea dilli de orru mannamin nu ahte válde hárjehalli, go mis lea huksenfága joatkkaskuvllas dáppe.

GEAVAHIT EAMBO RUĐA

Geavahitgo olbmot koronaroasu geažil eambo ruđa ođasmahttimii, go plánejuvvon olgoriikaluopmu ii šaddange, dan ii leat buorre diehtit, muhto huksenfitnodaga eaiggát guovttos vuohttiba ođasmahttinmovtta.

– Nugo moai dan mearkkašetne, de oažžu dadjat ahte dál lea eambo bargu go ovdal. Orru ahte olbmot geavahit eambo ruđa ođasmahttimii ja eará diŋggaide. Soaitá dan sivas go olbmot geavahit luopmoruđaid ja sis lea eambo áigi, čilge Ronny ja lasihastá vel:

– Dilli ii leat čuohcan negatiivvalaččat munnuide, vaikko eastadandoaimmaid dihte lei veahá njoazes áigi miessemánus go álggaheimme.  Dalle eai gullon olbmot nu ollu. Muhto navddán ahte olbmot fuobmájedje man unnán Finnmárkkus ledje njoammumat ja de álge boahtit jearaldagat sihke báikkálaččat, Deanus ja Guovdageainnus. Dasa lassin lei álggus unnán gálvu fitnodagain, mat vuvdet huksenávdasiid ja fertejedje diŋgot eanaš ávdnasiid, muhto dál dat leat leamaš čeahpibut váldit sisa biergasiid, muitaleaba Ronny ja Sander.

– Moai barge eanáš báikkálaččat, ean astta váldit bargguid gielddarájáid olggobealde, muhto soite boahtteáiggis sáhttit.

RUĐAT BÁHCCE MÁVSSEKEAHTTÁ: Go NAV ii nagodan máksit heahteruđa rivttes áigái, snihkkar guovttos mearrideigga ásahit fitnodaga.

LUOMUKEAHTTÁ

Albmá guovttos leaba dál geargan vásihit mo lea jođihit iežaska fitnodaga. Leaba vásihan ahte sáhttá leat hástaleaddji go bohtet jearaldagat sihke bargoáiggis ja eahkedis. Telefovdna čuodjá ohpit ja olbmot dáhttot fálaldagaid.

– Moai geahččaletne čuovvut dábálaš bargoáiggi ovccis njealji rádjai ja vuoiŋŋastit go lea friddja. Ferte beassat vuoiŋŋastit vahkkoloahpaid ja beassat leat ovttasássiin ja njeljiin mánáin, muhto luomu ean váldde dán jagi, go letne aiddo álgán ja lea buoremus áigodat. Fertejetne dinet veahá ruđa fitnodahkii vuoi besse háhkat ođđa huksenreaidduid ja iešguđet rusttegiid, muitala Ronny, gii lea fitnodaga beaivválaš jođiheaddji.

SKUVLLAS NJUOLGA BARGUI

Sanderis leamaš garra ja jođánis oahppu, go son guovtti jagi áigi gearggai snihkkenfágain ja álggii njuolga bargui. Guovtti jagi maŋŋel eaiggáduššá dál huksenfitnodaga.

– Na dan gal oažžu lohkat, muhto lea mannan bures ja lean meaddán ja oahppan dan guovtti jagis, nu ahte olmmoš oahppá čađat. Dássážii leat kundarat leamaš duhtavaččat, muitala Sander.

– Letne ožžon ollu positiiva dieđuid ja kundarat leat leamaš duhtavaččat go letne nagodan doalahit áigemeriid, loahpaha Ronny.

Váivves muitalus musihkka bokte

Áltálaš Kari Heimen (52) muitala iežas leat rámis das ahte lea sápmelaš. – Dovden iežan nu lihkolažžan go coggen iežan vuosttaš gávtti, muhto ii leat álo leamaš nu, dovddasta son.

Kari Heimen lea musihkka- ja giellaoahpaheaddji Álttá joatkkaskuvllas, lea jođiheaddji SK – Sámi komponisttain ja almmuha ođđa skearru boahtte jagi. Lávlagat leat dárogillii ja dain son muitala dáruiduhttima birra, maid su bearaš vásihan. Priváhta govva

Musihkkaskearrus, maid lea ráhkadeamen iežas Heimen-nammasaš joavkkuin, son muitala dáruiduhttima birra, maid son ja su bearaš leat vásihan, ja heahpada birra maid dovddai sámevuođa dihte.

Kari bajásšattai Álttás ja vaikko su eadni lea Deanu sápmelaš, de lei ruovttugiellan dárogiella. Danin ii smiehtan nu ollu dan birra, dahje ii imaštan ahte son lei sápmelaš.

– In muitte ahte livččen heahpanan iežan sámevuođa go bajásšadden Álttás. Mii geavaheimmet sámegahpiriid miessemánu 17. beaivvi ja min mielas dat ledje fiidnát. Easkka go vázzen njealját luohká ja fárriimet Levoŋkii (Levanger) jahkái, de vásihin ahte ii leange nu somá leat sápmelaš, muitala son.

GIELISTII IDENTITEHTA BIRRA

Kari muitala ahte son ii lean ovdal fárremage vázzán ja časkán iežas raddái ja huikán ahte lei sápmelaš. Muhto Levoŋkkas son áddii ahte lei finnmárkulaš, ja dušše dat dagahii váttisvuođaid. Lihkus manai goit bures ja son oaččui ollu skihpáriid.

– Muhtimin dattetge bođii ain sámevuohta sáhkan ja áddejin ahte ii lean ortnegis. Lávejin geahččaladdat muhtin skihpáriid, ja jerren sis maid sii dajašedje jus mun livččen sápmelaš. Ja de dadje ahte hearrá sidvnit, de eai livčče diehtán maid dadjat, ja ahte livččii lean olles roassu. De čihken ahte lean sápmelaš, muittaša son.

MÁILBMI GAHČAI ČOAHKKÁI

Kari muitá ain dovddu, maid dovddai go jurddašii mii livččii geavvan jus muhtin livččii gávnnahan su sápmelažžan. Son balai massimis buot skihpáriiddis. De oktii sii vulge Áltái luohkkámátkái galledit Kari ovddeš luohká. Mátkkis son gárttai váttis dillái, mas dovddai ahte olles eallin šaddá moallun.

– Mii galledeimmet mu ovddeš luohká Álttás. Muhtun beaivvi bođii okta oahppi Levoŋkka luohkás viega ja jearai mus ahte leigo duohta maid son lei gullan muhtun Álttá oahppis, ahte mun ledjen sápmelaš. Ja dat šattai dakkár mánnávuođa vásáhussan mas dovden ahte máilbmi gahččá čoahkkái ja buot beare bieđgana mu birra.

– Mun de biehttalin ja ballen jámás ahte sii galge oažžut diehtit dan. Bessen das eret dadjamin dainna lágiin; Mun gal in leat miige sápmelaččaid, gii dan lea dadjan? Son gielista! In jáhke iežan muitalan dien dáhpáhusa birra eatni gázzáige, inge muitte leigo suddjen dihte sin, muhto eallin joatkašuvai ja ellen buriid mánnávuođa beivviid viidáset. Ja go máhccen fas Áltái jagi maŋŋá, de in dovdan makkárge heahpada dahje ahte livččen dárbbašan čiehkat iežan sápmelašvuođa, go leimmet eambosat.

II GUODDÁN VIIDÁSET

Heahpada ja čiehkama son ii šat guoddán viidáset go máhcai fas ruoktot Áltái.

– Áhččán lea eret Hámmerfeasttas ja leimmet doppe dávjá. Mun muittán ahte doppe aŋkke ii olmmoš háliidan leat sápmelaš, go lávejedje bilkidit ahte mis lea nu ártegis suopman. Ja ahte mis gullui nu bures sámevuohta, ja dalle lávejin beare šiitit ahte in leat sápmelaš go ii lean nu vuogas. Soaitá ahte mun maid čatnen sápmelaččaid juoga mainna nu duolvasiin ja juhkan olbmuiguin, go ledje nu ollu ovdagáttut sápmelaččaid vuostá. Muhtumathan vázze gákti badjelis ja ledje veahá skivžasat, ja dalle várra gárttai dat mánáide dego steampalin.


JOHTIMIN: Kari áigu johtit Kristiansand guovllus ođđajagis njeallje vahkku Kultuvrralaš skuvlaseahka čájálmasain, man namma lea «FORNORSKA» (Dáruiduhtton). Priváhta govva

EAHPESIHKAR

Kari navdá ahte lei váttis dillái leat váikkuhan sihke mo earát láhttejedje ja maiddái ahte son ieš lei nu eahpesihkar. Son ii dovdan iežas albma sápmelažžan, go son ii lean leamaš oktavuođas dainna maid ieš gohčoda albma sámevuohtan.

– Mii leimmet dušše dážat, mii dárusteimmet ja dan moatti háve go gullen áddjá sámásteamen, de son hálai telefovnnas. Muittán ahte lávejin imaštallat ahte go su oabbá sámástii suinna, de lávii áddjá vástidit sutnje dárogillii. Dalle imaštin ahte manne lea nu ja go šadden boarráset, de áddejin mo dáruiduhttin lei čuohcan bearrašii.

SOMÁ LEAT SÁPMELAŠ

Go Kari gearggai joatkkaskuvllas ja fárrii Álttás Tonheimii, de lei su mielas veahá čaffat leat sápmelaš. Son dovddai iežas veahá earaláganin ja erenoamážin. De son duosttai čájehit iežas duohta identitehta, vaikko ledje ain ollu ovdagáttut sápmelaččaid ja finnmárkulaččaid vuostá 80-vuođđalogu gaskamuttus.

– Moai skihpáriin láviime veahá leaikkastallat ja liiggástallat sápmelaččaid birra, ja láviime muitalit ahte fertiime vázzit skuvlii ja nie, ja dan sii njille obban go eai diehtán maidige sápmelaččaid birra. Jáhkan ahte moai nagodeimme cirpmastit muhtin veardde sin ovdagáttuin dan áiggis go leimme doppe. 

OVDDASTA SÁMI VUOIGATVUOĐAÁŠŠIID

Dán áigge Kari čalmmustahttá dáidaga bokte sámi vuoigatvuođaáššiid ja su mielas lea lunddolaš ahte lea šaddan nu, go oaivvilda ahte buohkat geavahit iešguđet vugiid gaskkustit alcceseaset mávssolaš áššiid, leaš dal journalista, dáiddár dahje musihkkár.

– Vuosttaš skearrus maid almmuhin, ledje sámi elemeanttat, muhto in jáhke ovttage jurddašan, ahte dan lei sámi musihkar ráhkadan. Muhto lean čuvvon iežan geainnu ja lean maiddái leamaš eambo sámi birrasiin ja serven Kultuvrralaš skuvlaseahka buvttadeapmái ovttas Marit Hætta Øverliin. Moai jođiime miehtá muitaleamen sámevuođa birra ja čuojaheimme sámi musihka. Dalle čuojahin rumbbuid. Dan maŋŋá dovden ahte ledjen ožžon nuppi juolggi sisa albma sámi birrasii.

LIHKKU: Go Kari cokkai vuosttaš háve gávtti miessemánu 17. beaivvi, son lei nu movtta ja lihkolaš. Priváhta govva

DOVDDAI LIHKU

Olles eallima Kari lea jurddašan ahte ii hálit dáža álbmotbiktasa, ja ahte jus áigu juoidá, de áigu gávtti. Ii dattetge jáhke ahte livččii duostan dainna čiŋadit nuorran, áigi lea baicce láddan dasa dál ollesolmmožin. Ovdal son dovddai maiddái ahte eai soaitán dohkkehit sámi birrasis ahte son lei doarvái sápmelaš čiŋadit gávttiin.

– Mun dovden ahte in lean doarvái sápmelaš, go in máhttán giela. Nu ahte dáruiduhttin ii lean áidna vuohki mo stáhta lea váikkuhan mu áhkuide ja ádjáide, mu bearrašii ja munnje. Dat váikkuhii maiddái oaiviliidda, maid mun jáhkken eará sápmelaččain leat mu hárrái, ahte mun in lean doarvái sápmelaš. Nu ahte lea leamaš guhkes proseassa váldit atnui eambo ja eambo sámi dujiid ja diŋggaid nugo gápmagiid, veaskkuid, biktasiid ja silbbaid, mat mu mielas leat nu fiidnát. Liikon issorasat geavahit daid ja dál orrot áibbas lunddolaččat munnje.

– Mii geavaheimmet ovdal namahusa beallesápmelaš, muhto dat lei joavdelas. Mun lean sápmelaš ja muittán dovddu guovtte jagi áigi, go coggen vuosttaš háve gávtti miessemánu 17. beaivvi; dat lei nu fiinnis ja ledjen nu ilus ja mun dovden lihku. Vázzen buohkaiguin hálešteamen ja dadjen; Geahča man fiinnis mun lean!

– Dušše jurdda dan birra oažžu mu mojohallat. Dovden iežan nu fiinnisin ja ledjen nu ilus. Ledjen maiddái eambo rámis gávttis go masge earás. Njuorrasan go fal jurddašalange dan birra. Eadnán gal dieđus ii agibeaivvisge cokkaše gávtti, nu bures lea dáruiduhttin cieggan sutnje ja dat lea váivi. Mu nieida háliidivččii liidnegávtti ja lea maiddái guhkes proseassa mu nieiddas ja gánddas, nu ahte láven ain muittuhit sudnuide duollet dálle ahte mii leat sápmelaččat.

DÁRUIDUHTTIN

Kari eadni lea muitalan dáruiduhttima birra, ja mo dat lea čuohcan sutnje. Son muitala ahte ballá earáid smiehttat heittogit áhku ja ádjá birra, go soai válljiiga eret sámegiela ja oahpaheigga mánáidasaska dárogiela.

– Eadni balai earáid jurddašit ahte livččiiga galgan dáistalit eambo giela ovdii, muhto mun lean ovtta oaivilis etniin, ahte su váhnemat dagaiga dan maid navddiiga buoremussan iežaska mánáide. Dan soai leigga oahppan, ahte oahpu dáfus lei buoremus oahppat dušše ovtta giela, go sámegiela sii eai gul dárbbašan. Su váhnemat ledje iežaset áiggi servodaga buktagat.

– Moai letne oappáin dál dutkan ja guorahallan dan mii dan áigge dáhpáhuvai, ja mun lean dál čállán teavstta ođđa skerrui eatni birra. Dat lea váivves teaksta go lea dan birra maid son lea massán ja sus šaddá váivi go gullá lávlaga, go lea menddo maŋŋit sutnje váldit ruovttoluotta giela ja coggat gávtti.

GIELLA DEHÁLAŠ

– Lea hui váivi smiehtat ahte mii hálašeimmet sámegiela, jus ii livčče leamaš dáruiduhttin. Muhto mus leat alddán leamaš dakkár dáruiduhttinjurdagat, ahte olbmot dušše láitet ja huiket olles čoddagiin maid mii sápmelaččat leat massán ja gáibidit buhtadusa massojuvvon vuoigatvuođain. Muhto go lean čađahan dán proseassa de oainnán man dehálaš giella lea identitehtii. Ja mun sávašin ahte livččii ortnet, man olis oččošii virgeluomu bálkkáin sámegiela lohkamii moanaid mánuid, go ii leat álki oahppat sámegiela. Giella lea váldon mis eret ja berre leat ortnet man vehkiin mii oažžut dan ruovttoluotta.

ÁRTET: Kari imaštalai go áddjá vástidii iežas oabbái dárogillii, go oabbá sámástii. Priváhta govva

SKEARRU DÁRUIDUHTTIMIS

Heimena ođđa skearru lea dárogillii ja almmuhuvvo 2021. Dábálaččat Heimen-joavku čuojaha musihka, maid muhtun lea vuohkkasit čilgestan davvinorgalaš cabaret-rockan eaŋgalsgillii. Dat leage vuosttaš skearru dárogillii, ja son lea guhká jurddašan geahččalit dan.

Son čálligođii teavsttaid iežas ádjá vásáhusain álggus gitta lohppii, dan rájes go smávva sámegándan fertii internáhtii ja massii gielas. Loahpas šadde nu ollu lávlagat ahte ilbmá olles skearru, maid áššiid son dovdá mávssolažžan gaskkustit guldaleddjiide.

– Muittán go lávlot Guovdageainnus diibmá ja de válljejin lávlut juoidá mii lea mielde ođđa skearrus ja de vel ovtta luođi, de dan muittán hui issorassan ja ledjen hui balus. Jurddašin dušše ahte maid son guldaleaddjit jurddašit go mun dáruiduhtton mearrasápmelaš galgen mahkáš juoigat ja ieš maid jáhkken ahte máhtten. Muhto olbmot vuostáiválde mu duođai bures ja sin mielas lei hirbmat čaffat vaikko ieš ledje jámás ballán ovdal go lávkejin lávdái.

– Attii buori dovddu leat iežan olbmuid searvvis ja vuostáiváldot nu bures Guovdageainnus. Lea maiddái buorre beassat dovdat, ahte teavsttat deivet bures ja go olbmot bohtet mu lusa dadjat ahte sii leat vásihan dan seamma, dahje ahte sii dovdet seamma láhkai. De soitet teavsttat dagahit ahte muhtimat dustet čájehit sámevuođaset ja sámi identitehtaset, loahpaha son.

Guohtunroassu: – Soahti jurdagiid vuostá

Kárášjohkalaš Juhan Danel Gaup (34) muitala ahte dálvi ii oro oba nohkaminge ja ahte bohccot illá gávdnet guohtuma. Dat dagaha stuorra rumašlaš ja psyhkalaš noađi guođoheaddjái.

Juhan Danel Gaup lea ferten vuojihit fuođđariid dálveorohahkii máŋggaid mánuid, mátki lea 11 miilla ovddas maŋos. Son navddii dili geahpput go eallu sirdojuvvo giđđabáikái, muhto dohko joavddadettiin oinnii ahte dilli doppe lei ain vearrát. Priváhta govva

Son muitala ahte dákkár dilli ii váibat dušše rumašlaččat, muhto čuohcá maiddái psyhkalaččat ja dasa mo olmmoš jurddaša.

– Go goaskimat álge goddit rukses misiid ja stuorit bohccuid go leimmet biebmamin, de gal olmmoš dego vuollánii. Eai šat jurdagat jora iige dieđe šat ráđi movt galgá, go eat mii fidne báhčinlobi, muitala nuorra badjealmmái guhkes dálvvi garra dili birra.

Kárášjohkalaš Juhan Danel Gaup (34) muitala ahte dálvi ii oro oba nohkaminge ja ahte bohccot illá gávdnet guohtuma. Dat dagaha stuorra rumašlaš ja psyhkalaš noađi guođoheaddjái. Juhan Danel diehtá iežas ámmáha váralažžan muhto dat lea su olles eallin. Priváhta govva

Lea njukčamánnu, beaivváš báitá ja mun áiggun veahkehit Juhan Danel Gaup vuodjit fuođđarseahkaid dálveorohahkii. Ruovttušiljus jo measta geavvá bárti. Skohter mas leat reaga dievva lossa fuođđarat, álgá siigat ja ferten duvdilit skohtera julggiin.

Lihkus manai bures, muhto bákčasat mat bohte bárttis dovdojit ain čielggis go moai álggahetne 6 miilla guhkes mátkki Rivkaroggái, gos dálveorohat lea. Eallu bibmojuvvo sihke beallái ja ollásit, das gitta mo muohta lea. Jus muohta lea garas, de bohccot bibmojuvvojit ollásit ja jos bohccot gávdnet ieža guohtuma, de eai oaččo earágo beallái gárvves biepmu.

Juhan Danel ja Maret Anneli jođus ealo lusa. Priváhta govva

VÁRALAŠ SÁHTTU

Gii beare ii sáhte geasehit lossa fuođđarseahkaid ealuid lusa.

– Mu neahpi Máret Anneli G. Rikardsen (16) lea leamaš stuorra veahkkin olles áigodaga ja son lea fievrredan muoraid ja boaldámušaid reagas, muhto ii oaččo vuodjit fuođđarseahkain, dat gal lea beare váralaš ja gáibida hárjánan vuoddji. Jus juoga geavvá, de sáhttá mannat hui funet. Leat geavvan jo bárttit, go reahka lea gopmánan ja gomihan skohtera ja olbmot leat roasmmohuvvan

Juhan Danel lea vehkiinis Daniel Eikjokain ja siidaguimmiin Per Atle Miennain fievrredan fuođđarseahkkaid dálveorohahkii. Priváhta govva

BUORIT VEAHKIT

Juhan Danel lea ferten jearrat veahki fievrredit fuođđariid sihke dálve- ja giđđabáikái ja dasa lea geavahan Facebooka. Olbmot leat maid váldán oktavuođa ja árvalan vuolgit veahkkin. Buorit verddet leat álo boahtán veahkkin.

– Lihkus mus leat buorit skihpárat, geat álo veahkehit, muđui in dieđe mo livččii mannan. Máhka Roy Vidar Rikardsen lea fievrredan lástabiillain fuođđarseahkaid, nu ahte leamaš álkit lástet daid rehkii. Daniel Eikjok vujii máŋga tuvrra, de šattai min siidii veahá boddu ja áigi vuoiŋŋastit. Olbmot eai dieđe man guhká ádjána ja man ollu bargu lea ovtta fuođđarseahka fievrredeamis. Dan ferte vuos oažžut rehkii ja dasa dárbbaša veahki. Dat galgá gárrojuvvot bures gitta ja de galgá fievrreduvvot sulaid 6 miilla dálveeatnamii, nu ahte dušše dasa hurggiha jođánit beaivi. Galgá maid ollet iskat ealu, ja maiddái biebmat.

– Mu verdde Morten Ailu Hansen (olgešbealde) lea maiddái leamaš stuorra veahkkin, vuodján fuođđariid sihke dálve- ja giđđabáikái, ja lea leamaš duoddaris veahkkin hommámin, nu ahte in leat dárbbašan leat okto. Bearaš, eadni, áhčči ja oabbá leat maiddái dorjon ja veahkehan, lohká Juhan Danel (gurutbealde). Priváhta govva

ROASUT ROASUID MAŊŊEL

Vuorjji orohat, gosa Johan Danel gullá, sirdigođii ealu giđđabáikái cuoŋománu loahpageahčen. Johtin manai jođánit buorre siivun, muhto doaivva joavdat buoret ealát ala nogai jođánit.

Juhan Danel goaivu rokki muohttagii čájehan dihte man ollu ja man garas muohta lea. Priváhta govva

– Mii leimmet sávvan ahte oainnášeimmet bievllaid, muhto jođedettiin áddiimet fargga ahte dáinna muohtavaljiin ii lean doaivva. Ja go siivu vel rievddai nu ahte šattai albma ruovdecuoŋu, man alde sáhtášii vuodjit guorbmebiillain duoddaris, de gal jo áddiimet ahte šaddat rahčat nannosit. Lihkus leat ožžon muhtun oasi fuođđariin deike helikopteriin, geahpedan dihte barggu. Eatnašat leat šaddan ieža skohteriin geasehit visot ealloravdii.

Morten Ailu Hansen čohkká reagas ja bálku fuođđariid bohccuide. Priváhta govva

BARGGUS BIRRA JÁNDORA

Guohtunroasu geažil šaddet badjeolbmot bargat birra jándora. Dan leat dahkan jo guhkit áigge. Ollugat eai leat olus astan deaivat bearraša ja skihpáriid juovllaid rájes. Eai leat maid astan bosihit eaige jurdilit veháge.

Juhan Danel ohcamin oappás álddu. Govva: Morten Ailu Hansen

– Lean barggus čađat, birra jándoriid. Ferte beare veadjit ja oađđit go lea vejolaš. Muhtimin ribahan nohkastit skohtera alde, nu váiban lea oaivi ja cápmáhallan gorut, go dáinna lágiin bargá. Muhto dát lea min eallinvuohki, min eallin. Ii leat mihkkige eará maid sáhtášin bargat. Jus oaivi ja gorut bávččastit, de leat eallit midjiide dehálepmosat. Dain galgá buorre dilli mo dal jo leaš, go dákkár goavvidálvi lea..

– Diehttelasat jurdagat jorret go lea áigi jurddašit, ahte mo dát galgá mannat. Nagodit go mii biebmat ealu, oažžutgo go mii veahki? Muhto eanaš áigge lean dušše gearggus bargat iežan barggu. Dát lea váralaš ámmát. Jus oaivi ii leat rivttes sajis de sáhttá jođánit bártidit ja guhkkin duoddaris lea váralaš roasmmohuvvat.


Dálki sáhttá jođánit rievdat badjeolbmo barggus. Privahta govva

TRAGEDIIJAT JA TRAUMAT ČUHCET

Go badjeolbmot leat barggus, sáhttet geavvat bárttit ja lihkohisvuođat ja muhtimin duođalaččatge. Vuorjji orohat lea vásihan máŋga ilgadis lihkohisvuođa iežas orohagas. Maiddái eará orohagain leat vásihan lihkohisvuođaid, mat leat čuohcan sidjiide.

Son dovddasta ahte dakkár dáhpáhusat čuhcet garrasit. Maŋimuš dáhpáhus lei gieskat go su eatni vilbealli duššai boazobarggus iežas geasseorohagas.

– Lean ieš vuodján bávttis vulos ja vuorjašuvan vel otnábeaivvi bákčasiin maŋŋel lihkohisvuođa, mii dáhpáhuvai 2012. Mus duššai maid vilbealli bartabuollimis seamma jagi, son lei mu buoremus skibir ja leimme bajásšaddan ovttas eallobargguin. Dakka maŋŋel lihkohisvuođa lei váttis leat okto váris. Jurdagat vurje ja jáhkán ahte eambosat smihttet ja fuolastuvvet go lihkohisvuođat dáhpáhuvvet lagaš olbmuide.

– Guohtonroasus mii vuodjit iežamet áibbas guorusin ja jáhkán máŋgasiid rahčat sihke rumašlaččat ja psyhkalaččat, go lea nu garra dilli sihke rupmašii ja millii. Go olmmoš nu unnán beassá deaivat bearraša ja skihpáriid ja dasa lassin fuolastuvvá, muhto ii dieđe eará go ahte dát lea min eallin; bohccuid galgá stellet ahte birgejit.

Miesit leat hui vártnuheamit ja bissot álddu lahka, muhto goaskin lea čeahpes ja jođánis bivdi ja goddá ollu misiid vaikko olbmot livčče láhkosis. Priváhta govva

GOASKIMIID GODDIMAT LIIGGÁSIN

Go guottet álgá miessemánus, de lea hui dábálaš ahte goaskimat girddašišgohtet birrat birra ealu bajábealde. Jus fal ožžot liibba, de spedjet nu ollu go vejolaš ja dávjá gottestit logineare miesi oanehaš bottas.

– Mii leimmet vuodjimin fuođđariid ealo lusa go áicájin ahte goaskimat godde misiid. Vaikko mii leat ieža ealo biebmame de spedjet. De gal luoitilin čippeliid ala skohtera báldii heaŋggooivviid. Ferten rehálaččat muitalit ahte gatnjalat bahkkejedje ja ahte dovden iežan áibbas guorusin. De gal dovden vuosttaš háve dálvvis ahte dárbbahan váldit vehá bottu ja fitnat márkanis eará doaimmaid bargamin ja bosihit skihpáriin. Olmmoš dárbbaša diekkár bottuid ja skihpáriid.

– Háliidan giitit buohkaid, geat leat leamaš veahkkin boazobargguin, lean hui giitevaš dainna, loahpaha son.

– Váikkuha psykososiála eallimii

Psykologa spesialista ja dutki Snefrid Møllersen dadjá ahte buot olbmuin lea dihto rádji gierdevašvuođas ja go boahtá roassu, eai leat šat liigenávccat maid sáhttá geavahit. Nu lea dilis maid boazodoallu vásiha dál.

Psykologaspesialista ja dutki Snefrid Møllersen, gii lea leamaš prošeaktajođiheaddjin dutkanprošeavttas mii gieđahallá boazodoalu árgabeaivvi, muitala SÁMi magasiidnii ahte buot olbmuiguin lea rádji man ollu girdet ja go boahtá roassu, de eai leat šat liigenávccat maid geavahit.

– Čađahuvvon dutkanprošeavttas leat čohkken dieđuid Norgga badjeolbmuid eallin- ja bargoeavttuid birra. Lea leamaš lagas ovttasbargu dutkiid ja badjeolbmuid gaskka. Mii leat čohkken máhtu, mii ealáhusas alddes lea. Mii leat maid váldán sin dárbbuid ja hástalusaid duođas. 

Spesialista ja dutki Snefrid Møllersen muitala ahte ollislaš dilli váikkuha badjeolbmuid dearvvašvuhtii. Priváhta govva

PSYKOSOSIÁLA OKTAVUOĐAT

Viidáset son muitala ahte prošeakta ii njulgestaga guoskkat psyhkalaš dearvvašvuođa, muhto psykososiála beliid. Dat leat rumašlaš vahágat ja vuorjašumit, ruhtadilli ja ollu áššit main čoahkkana ollislaš govva das maid oaivvildit váikkuhit eallinkvalitehtii ja dan bokte sin psykososiála eallima.

– Dássážii leat dutkanbohtosat čájehan stuorra mearkkašumi badjeolbmuid oktavuođaiguin servodahkii ja servodaga váikkuhusain badjeolbmuide. Lea ollu sáhka dan birra mo šaddet vásihit ilgadis vealaheami ja cielaheami, dan dihte go leat badjeolbmot dahje gullet ealáhussii. Mávssolaš oassi lea maiddái sin oktavuohta eiseválddiide, hálddašanorgánaide, gos eai dovdda olahit gosage. Leat massán luohttámuša almmolaš vuogádahkii, mii galggašii leat ovttasbargoguoibmin heiveheamen ja beavttálmahttimin doaimma.

OLGGULDAS VÁIKKUHUSAT

Dán jagi leat leamaš ollu olgguldas váikkuhusat ealáhussii, earret eará koronaroassu ja goahtunroassu. Vuos eat goittot dieđe mo dat leat váikkuhan boazosápmelaččaid psyhkalaš dearvvašvuhtii, muhto dutki juogada muhtin jurdagiid dan birra.

– Buot olbmuin lea mearri man ollu gierdá. Jus lea juoga noađđi, mii bistá guhkit áigge, dahje máhccá čađat ruovttoluotta, čuohcá dát noađđi sihke psyhkalaš ja fysalaš dearvvašvuhtii. Jus seammás leat máŋga noađi oktanaga, stuorru dearvvašvuođa vahágiid riska čielgasit. Boazodoalus bohtet ja mannet noađit ovttat láhkai. Guohtunroassu lea leamaš noađđin eanaš áigge.

– Ja de lea sáhka ruhtadilis, buvttadeamis ja elliid dilis, maid buohkat áddejit. Nuppi dáfus lea maid sáhka badjeolbmo bargosaji birra, ahte sin gierdannávccat eai leat seamma dásis, go jus bargodilli livččii earálágan. 

DOVDET AHTE EAI OAČČO DOARJAGA

Viidáset dutki oaivvilda ahte roasu áigge šaddet badjeolbmot guovttegeardánis rossui, go eai dovdda iežaset oažžut makkárge doarjaga servodagas go sii rahčet. Son dadjá sin vásihit boasttuáddejumiid ja soitet vel bealkkahallat ja hehppehuvvot.

– Mii olbmot leat dakkárat ahte mii gierdat eambo, jus oažžut doarjaga iežamet birrasis. Nu ahte lea áddemis ahte roassu čuohcá garrasit boazodollui, gos sáhttet dovdat iežaset hui oktonassan gaskkohagaid. Go eanandoalus lei roassu goikkádaga geažil, de bođii doarjja medias, sosiálamedias ja eará eiseválddiin. Mii fertet maid muitit ahte go váhnemat dovdet dákkár noađi, de dat čuohcá mánáide maid; sii gullet ja oidnet mii daddjo ja čállo boazodoalu birra.

– Mii fertet maid vuhtiiváldit ahte badjeolbmot dávjá dovdet ahte eai guldaluvvo ja ahte sii duššindahkojuvvojit, vaikko sis lea buot buoremus máhttu iežaset ealáhusas. Jus mii buohtastahttit eará vuođđoealáhusain, de orru dego olbmuin lea eará áddejupmi dan hárrái man muddui ealáhusa galget guldalit go leat váttisvuođat. In dieđe leago nu ahte vuogádaga bajit osiin váilu gelbbolašvuohta, vai leago váilevaš luohttevašvuohta ealáhussii, muhto mu mielas lea dat hui ártet ja dagaha ahte boazodoallit eai leat ovddimužžan bivdit veahki, go leat hárjánan hejot váldojuvvot vuostá, son loahpaha.

Ceavzin dihte ferte vuovdit

Maj-Lis Klingan gii eaiggáda Suolovuomi duottarstobu lohká iežas fertet vuovdit sihke eatnama ja muhtin visttiid ceavzin dihte koronaroasus.

Suolovuopmi Fjellstue AS lea čáppa guovllus, ja das lea sullii 20 kilomehtera Mázii ja 50 kilomehtera Áltái. Priváhta govva

Maj-Lis Klingan lea jođihan Suolovuopmi Fjellstue AS 2009 rájes, maŋŋel go vieljain válddiiga dan badjelasaska váhnen guoktá Aslaug ja Asbjørn Klingan maŋis, geat leigga jođihan duottarstobu 1961 rájes. Duottarstohpu huksejuvvui 1843, ja Maj-Lis lea divodan ja geavahan ollu návccaid ja ruđa dasa. Dál lohká iežas goittot fertet vuovdit eatnamiid ja muhtin visttiid vuoi ceavzá koronaroasus, go buot tiŋgojumit leat jávkan guhkes áigái ovddos guvlui.

Maj-Lis Klingan ja su beana olggobealde Suolovuomi duottarstobu. Priváhta govva

Suolovuomi duottarstohpu lea sullii 50 kilomehtera Álttás Guovdageainnu guvlui ja das lea 20 kilomehtera lagamus gillái, Mázii. Jus vuoját Álttá ja Guovdageainnu gaskka, de it sáhte leat oainnekeahttá duottarstobu rukses visttiid geaidnoguoras. Máŋgasat bisánastet das njálgga káfe ja wienerláibbi dihte.

LOSSAT OKTOEAIGGÁDIN

Maj-Lis osttii vieljas oasi fitnodagas 2017. Son oaidná ahte duottarstobus lea dán áigge ollu unnit tienas go dalle go su váhnen guovttos jođiheigga duottarstobu stáhta ovddas.

– Sis lei poasta ja dálkečuovvun ja sudnos lei bistevaš tienas juohke mánus. Ja go de boahtá dákkár roassu go dál, de dat čuohcá garrasit go doaibma lea priváhta. Dat oažžu gal maid mu smiehttat eará láhkai. Ja vaikko leamaš hui heajos dilli dan rájes go roassu álggii, de lea dat dattetge bággen jurddašallat eará láhkai, hutkáivuođain.

Dmytro Savchuk rohkki čájeha beaivvi mállásiid mojunjálmmiin. Priváhta govva

MASSII GUOIMMI JA OVTTASBARGI

Ii leat gollan go vihtta jagi das go Dmytro Savchuk heavvanii ja Maj-Lis bázii okto olles duottarstobuin. Vaikko máŋgii lea jurddašan galggašiigo giddet báikki, de ii leat nagodan dan dahkat.

– Lean máŋgii smiehttan galggašingo giddet. Lean guođđán barggu, mas lei buorre bálká ja lea losit leat okto. Diehttelasat lea álkit dákkár doaimmas leat guovttá. Lean dattetge leamaš dáppe nu guhká, lean bajásšaddan dáppe, nu ahte ii, in nagot beare heaitit ja guođđit visot. Dovddan ahte mus lea ovddasvástádus fuolahit das mii lea dáppe. Jáhkán alddán leat ollu dieđut báikki historjjá birra, nu ahte galggašin rievtti mielde čohkkedit čállit ovdal go mun jávkkan, go dalle jávket maiddái dieđut.

Suolovuopmi duottarstohpu ja barttat dan birra. Priváhta govva

GALGGAŠII VUORUHIT 

Fitnodateaiggát muitala ahte son máksá birrasii 50.000 kruvnnu opmodatvearu. Muhtumiid mielas dat ii soaitte leat nu ollu, muhto go leat eará divadat lassin, dáhkádusat ja doaibmagolut, de ii leat vejolašvuohta ovddidit doaimma.  

– Mus leat máŋga bartta, maid galggašin divodit nu ahte sáhtášin láigohit daid. Logi barttas leat guokte ođasmahttojuvvon ja milloseappot bijašin ruđa divvut loahpa barttain maiddái, vai sáhtášin láigohit daid, dan sadjái go máksit opmodatvearu dain.

– Dál lean aiddo vuovdán ovtta bartta, go ledjen plánen divodit duottarstobu. Lean lasihan isolašuvnna guovtti seaidnái ja molson muhtin glásaid, muhto jurdda lei divvut jo albma láhkai, go visti álgá boarásmuvvat ja geavaha hui ollu elrávnnji ja heajos logistihka doibmii. Dan galggašii ođasmahttit dálá dássái. Muhto de bođii dát roassu ja tienas bartavuovdimis ferte mannat dán jagi ceavzimii.

 LASSITIENAS BIRGEMII

Maj-Lis oinnii ahte ferte fas bargagoahtit liigebarggu, vai nagoda máksit goluid.

– Fertejin dahkat dan dál. Mun bargen 60 proseantta virggis diibmá, ja dál ferten fas bargagoahtit. Liigebargu ferte heivet doibmii dáppe, nu ahte de šaddá idjabargu. Ja go munhan álggán leat eallilan nisu, de šaddá lossadin bargat sihke dáppe ja doppe.

Cavzo Safari jođus turisttaiguin. Priváhta govva

DEGO GÁHKKOBIHTTÁ

Klingan oaidná dehálažžan ovttasbargat eará fitnodagaiguin roassoáiggis ja govvida daid gáhkkobihttán.

– Mus lea ovttasbargu Álttá fitnodagain, mii vuojiha turistajoavkkuid beatnagiiguin deike juohke vahku dálvit. Joavkkut idjadit ja boradit dáppe. Ja de bohtet cruise-turisttat deike busse mielde, leat skohtermátkkit, Cavzo Safari turisttat ja kurssat. Ja vaikko buot dat jávkkai, de lea hirbmat dehálaš ahte leat ovttasbargoguoimmit. Jus muhtun jávká, de lea dego gáhkkobihttá. Mii leat smávva fitnodagat ja ovttas addit buori fálaldaga. Jus bihttá jávká, de geahnohuvvá fálaldat. Danin sávan ahte buot Finnmárkku mátkeealáhusat cevzet.

Mo navddát mannat dán jagi? Dál besset smávva joavkkut johtit ja turisttat besset Norgii?

– Lávejit ollu sihkkelturisttat ja turisttat geat mátkkoštit Davvinjárgii, muhto sii eai dáidde johtit dán jagi. Šaddá de miellagiddevažžan oaidnit mii geavvá. Dáža turisttat leat diŋgon muhtin smávit tiŋgojumiid, muhto muđui lea dán jagi kaleanddar áibbas guorus.

Duottarstobus dearvvahit du álo buriin mielain ja sávvet buresboahtin. Sáhtát maiddái deavddestit iežat CirkleK káffekohpa. Jus asttat, de soaittát smáhkestit ruovttus láibojuvvon herskuid, mat leat vuovdimassii. Priváhta govva

BUORRE DOARJJA GIELDDAS

Maj-Lis fuobmái áibbas soaittáhagas makkár doaimmaid gielda lea bidjan johtui, veahkehan dihte smávva fitnodagaid roassoáiggis.

– Dieđátgo, ahte fuobmájin áibbas soaittáhagas mannan vahkkus, ahte sáhtán ohcat beassat leat mávssekeahttá opmodatvearu dán jagi. Dat lea gal hui buorre doarjja gielddas. Leahan gollu mainna olusat rahčet, erenomážit dán áiggis.

Duottarstobu siste gávdnojit máŋga boares diŋgga main Maj-Lis lea váldán fuola go dain lea historjjálašmearkkašupmi ja su mielas dehálaš seailluhit dan. Priváhta govva

HISTORJJÁLAŠ MEARKKAŠUPMI

Maj-Lis Klinganii lea dehálaš čalmmustahttit duottarstobu historjjálaš mearkkašumi guovllus. Son jáhkká maid dehálažžan doallat doaimma rábas dálvet maiddái, vai olbmuin lea báiki gosa besset vuolgit.

– Dáppe lea dávjá heajos dálki. Olbmot darvánit biillaiguin ja nohkkojit boaldámušain. Dáppe leamaš maiddái dearvvašvuhtii čadnon dáhpáhusat, váibmosivat gos leat šaddan vuordit buohccibiilla. Mun oaččun goittot leat hui lihkolaš go mus lea dat oahppu mii lea, go buohkain ii leat. Ja go olugat eai leat ožžon makkárge doarjaga stáhtas, de sii rahčet. Lean ohcan ja sávan iežan oažžut, go ledjen geargan diŋgot gálvvuid diŋgojumiid vuođul ovdal go roassu bođii, loahpaha Maj-Lis Klingan.

Suohkana heahteveahkki

Ollu mátkeealáhusat ja turistafitnodagat gillájit ráđđehusa koronaeastadandoaimmaid dihte. Ollu fitnodagain šaddet váttisvuođat luopmoruđaid ja rehkegiin máksimiin.

Guovdageainnu suohkana ovdánahttinjođiheaddji Nils Runar Hætta dadjá dušše soames suohkaniid olles Norggas fállat opmodatvearu sihkasteami fitnodagaide. Priváhta govva

Njukčamánu 16. beaivvi Guovdageainnu suohkana sátnejođiheaddji Hans Isak Olsen lohpidii Altapostenis, ahte suohkan sihkasta fitnodagaid opmodatvearu. Dat lea okta suohkana heahtedoaimmain roasu áigge.

Leago ovdagoddi čuovvulan lohpádusa ja makkár eará doaimmaid Guovdageainnu suohkan lea dahkan veahkehan dihte ealáhusaid?

– Suohkanstivra lea juolludan 500.000 kruvnnu, mii galgá geavahuvvot suohkana fitnodagaide, mat gillájit koronaroasu geažil. Roassopáhkka addá vejolašvuođa oažžut eret opmodatvearu dán jagi, muitala Guovdageainnu suohkana ovdánahttinjođiheaddji Nils Runar Hætta.

Ožžot go sii máksot ruovttoluotta dán jagi opmodatvearu?

– Jua, sii sáhttet ohcat dan.

Leago mihkkige maid háliidat dadjat ealáhussii, erenomážit sidjiide geat barget turismmain ja mátkeealáhusain, go lea sáhka roasu birra?

– Mii diehtit ahte dát lea garra áigodat ollu fitnodagaide, erenomážit mátkeealáhusfitnodagaide, mat ijas masse measta buot diŋgojumiid, ja vel áigodagas, maid mii vásihit hui mávssolažžan ealáhussii, dadjá Nils Runar Hætta SÁMi magasiidnii.

Rámida Stáhta

Averdi rehketdoallofitnodaga beaivválašjođiheaddji Ingvald Laiti rámida Stáhta, go lea leamaš nu jođán álggahit veahkkedoaimmaid, muhto váillaha ain beaiveruht

RÁMIS STÁHTAS: Averdi Karasjok AS rehketdoallofitnodaga beaivválašjođiheaddji Ingvald Laiti dadjá min galgat leat rámis das go orrut Norggas.

ČÁLLÁN JA GOVVEN: NILS EGIL GAUP

JORGALAN: ANNE RASMUS

 Vaikko álggus lea leamaš veahá jaskat go buohkat vurde ahte bidjet johtui veahkkedoaimmaid, mat eai leat velge áibbas gárvásat, de váillaha Laiti ain beaiveruđaid ortnega persovnnalaš ealáhusaide boahttet sadjái.

 – Buhtadusortnet bistevaš goluide rievdá vahkkus vahkkui, ja maŋimustá dán vahkus njiejai iežasoassi 10.000 ruvnnus 5000 ruvdnui. Nu ahte leat šaddan veahá vuordit ahte mo dat ovdána, dadjá Laiti.

OLLU JEARALDAGAT ROASUS

Rehketdoallofitnodaga beaivválašjođiheaddji lohká sidjiide boahtán ollu gažaldagat koronadili birra, muhto lohká Kárášjoga dan dáfus erenomáš dilis, go eai leat nu ollu fitnodagat. Muhto roassu čuohcá erenoamážit turistaealáhussii ja grundárfitnodagaide, mat njulgestaga vardet dál.

 – Sis lea roassu ja dan vásihit erenomážit mátkeealáhusat; hoteallaealáhusat main leat stuorra bistevaš golut ja mat eai oaččo buhtaduvvot bálkágoluid ja earát geat leat dahkan stuorra investeremiid, čilge Laiti, gii maiddái oaidná vejolažžan ahte muhtin fitnodagat šaddet vuollánit.

OVDAMUNIT JA DUPPALROASSU

Vaikko muhtin fitnodagat ožžot Sámedikki doarjjaortnegiin veahki, de eai leat sis goittot earágo muhtin ovdamunit.

– Sis leat muhtin ovdamunit, muhto dat lea dan sivas go dat leat smávva fitnodagat, eaige leat stuorra golut. Lea hui dábálaš ahte ovdamearkka dihte duodjefitnodagat dinejit dušše dan mađe ahte birgejit. Muđui dat ožžot doaibmadoarjaga oktii jagis. Nu ahte sámi fitnodagain eai leat eambo ovdamunit go eará fitnodagain, čilge son.

Naba boazodoalloealáhus, lehpetgo sis gullan maidige?

– Sii leat vásihan duppalroasu, guođohanroasu ja koronaroasu ja dasa lassin fertejit váris leat čađat, nu ahte sis ii leat áigi báberbargguide dán áigodagas.

Mo lea eiseválddiid diehtojuohkin leamaš guovllu ealáhussii?

– Mu mielas lea ráđđehus hálddašan dili hui bures. Mun lean rámis ahte leat nu jođánit ožžon sadjái doaimmaid ja vaikko buot ii dáidde áibbas vuoiggalaš buohkaide, de galgat mii mu mielas goittot leat rámis go orrut Norggas, loahpaha Ingvald Laiti.

Sámi ealáhusaid roassu

Koronaroassu lea čuohcán garrasit ealáhusaide. Iešguđet doaimmat leat biddjon johtui ja Sápmi ealáhusgárddi jođiheaddji Solveig Ballo duođašta iežaset bargan ollu ealáhusaid ovdii ja ahte sii barget visot maid sáhttet, vai veahkehit sin váttes áiggis.

RÁMIDA BUOHKAID: Sápmi ealáhusgárddi jođiheaddji, deatnulaš Solveig Ballo, lea beanta hirpmahuvvan man ráfálaččat ealáhus birgehallá roasus. Govva: Marie Louise Somby/Árvu

ČÁLLÁN JA GOVVEN: NILS EGIL GAUP

JORGALAN: ANNE RASMUS

Sámi magasiidna deaivvada Sápmi ealáhusgárddi jođiheaddjin Solveig Balloin telefovnnas, nugo lea šaddan dábálažžan dáid koronaáiggiid. Sápmi ealáhusgárddis leat kantuvrrat viđa gielddas ja sii rávvejit, bagadit ja fállet gealboloktema sihke aiddo álgán grundáriidda ja maiddái bures sajáiduvvan fitnodagaide. Fálaldat lea leamaš buorre veahkkeneavvu máŋgga fitnodahkii.

OLLU OASSEVÁLDIT

Sápmi ealáhusgárdi lea lágidan soames webinára (web-seminára) neahta bokte dan rájes go roassu šattai. Oktiibuot leat lágidan golbma deaivvadeami ealáhusgárddi váikkuhanguovllu,  Deanu, Unjárgga, Kárášjoga, Porsáŋggu ja Guovdageainnu fitnodagaide.

Solveig Ballo muitala ahte webinárat leat leamaš bivnnuhat ja ahte fitnodagat leat čájehan stuorra beroštumi deaivvademiide.

– Leamaš hui stuorra beroštupmi ja ollu oasseváldit; lagabui 70:s leat searvan. Dasa lassin lea mis leamaš web-seminára min ulbmilfitnodagaide ja okta oktasaš, nu ahte oktiibuot leat badjel 100:s searvan. Fitnodagaid mielas lea mis leamaš hui ávkkálaš diehtojuohkin dáid webinárain, muitala Ballo.

ROASSU ČUOHCAN

Jođiheaddji lohká sin oaidnit ahte erenomážit kultuvrralaš ja hutkás ealáhusain lea stuorra roassu.

– Mii oaidnit ahte guovllu mátkeealáhusat gillájit, erenomážit Guovdageainnus ja Kárášjogas leat gillán, go masse beassášturismma. Dat čuohcá sakka idjadanfálaldagaide, vásáhusfálaldagaide ja gávpeealáhussii, čilge son.

Jođiheaddji ii geahččal čiegadit dange vejolašvuođa ahte muhtin fitnodagat sáhttet gillát nu garrasit ahte soitet šaddat giddet uvssaid ja heaittihit fitnodaga.

– Mii eat sáhte dadjat ahte dat ii boađe geavvat, erenomážit jus roassu bistá guhkit áiggi, dovddasta Solveig Ballo, gii goittot lohpida sin bargat buot maid sáhttet, vai eastadit dan.

FITNODAGAT OHCALIT

Fitnodagat ohcaledje deaivvademiid koronadili birra ja danin Sápmi Ealáhusgárdi lea daid lágidan.

– Jus háliidit oaidnit maid buriid roassu lea buktán, de leat fitnodagat ferten geahčadit ođđa vugiid ovttasbargat earáiguin, go lea sáhka buktagiid ja fálaldagaid birra. Muhto nugo dadjen de gillájit ollu fitnodagat dál, dadjá son.

GUDNI JA RÁPMI GUVLUI

Seammás rámida jođiheaddji guovllu ealáhusaid roassoáiggis. Son lea beanta hirpmahuvvan man ráfálaččat dat leat hálddašan dili.

– Mus lea stuorra gudni sidjiide ja vuohkái mo sii leat válljen hálddašit dili, rámida Solveig.

EALÁHUSGÁRDDIT DEHÁLAČČAT

Vaikko Sápmi ealáhusgárdi lea riikka nuoramus ealáhusgárdi, mii lea doaibman easkka badjelaš golbma jagi, de oidnet sii jearru lassánan sin fálaldagaide. Sii oidnet maid hui čielgasit man dehálaš fálaldat lea dákkár dilis.

– Mis jearahit eanet fitnodatkurssaid ja muđuige váldet ealáhusas eambo oktavuođa minguin. Mun navddán ahte sii oidnet mis árvvu dákkár áiggis, miihan leat dás sin várás ja geahččalit veahkehit sin, dadjá son.

Hollywood Sámis

Frozen II dahje Jikŋon II filbmabargit leat viežžan inspirašuvnna Sámis.

Disney bohccot

Bohccuid govva Walt Disney Animation studioid seainnis Hollywoodas lea mu favorihttagovva. Ledjen gieskat bovdejuvvon Los Angelesii Frozen II vuosttas čájáhussii. 

Dán mátkkis fitnen maiddái Disney Animation studioin. Disney bohccot leat measta dego min bohccot davvin. Animašuvnna bohccuin orru buorre guohtun Hollywoodas, go leat nu buori vuoimmis ja go dain buohkain leat nana buorit námmečoarvvit. Iige leat obba imašge, Frozen II filbmajoavkuhan juo moadde jagi das ovdal álggii johtit Sámis oahpásnuvvamin min lundui ja kultuvrii. 

Hollywood boahtá Sápmái

Badjel golbma jagi leat mun ja máŋga eará kreatiiva sápmelačča bargan ovttas Disney filbmajoavkkuin. Ovtta čába geassebeaivve 2016:s, go ledjen luossabivddus Stuorrajogas Lágesvuonas, de ožžon jearaldaga Walt Disney Animation studioin leat sidjiide veahkkin ráhkadit Frozen II filmma. Stuorrajotguolbanis fiinna geassebeaivvádahkan čohkkáhalaime dollagáttis isidiinnán Nils Jovnnain ja hálešteimme ahte galgágo duođai veahkehit filbmanásttiid, geat vuite Oscar bálkkašumi vuosttas Frozen filmmas? Mearrideimme veahkehit sin. 

Ovttas filbmajoavkkuin finaimet gallestallamin min čeahpes sámiid, niiberávddiid, duojáriid, dáiddáriid, juigiid, boazodolliid ja finaimet maiddái Sámedikki galledeamen. 

Bohccuid luhtte

Čavčča 2016 finaimet Toppen gárddi luhtte, lahka Čáhppiljoga, geahččamin gárddástallamiid. Ledjen bures ráhkkanahttán Amerihká gussiid. Sii gudneárvvolaččat vuhtii válde mu siidaguimmiid geat measta birra jándora barge, merkejedje misiid, rátke ja njuovadedje. 

Rešissevra Jennifer Lee, story-bagadalli Marc Smith ja buvttadeaddji Peter del Vecho 2016 čavčča Toppen gárddi luhtte. © 2019 Jelena Porsanger. 

Filbmajoavku oinnii ealu jorramin stuorragárddis ja imaštalai, manne bohccot jorret birrat-birra. Čilgejin ahte go eallu lea ráfehuhtton, de jorggista ja bohccot jorret álo vuostebeaivái. “Maninson nu?” – jerre guossit. De muitalin ahte dat gullá bohcco lundui. Min bohccot davvin jorret vuostebeaivái, muhto muitaluvvo ahte eatnanspáppa máttabealde bohccot jorret nuppi guvlui. “Iigoson dat boađe das go bohccot leat min njálmmálaš árbevieru mielde Beaivváža bokte boahtán sámiide.” – logan mun. Lean áiddo bussemátkkis máinnastan sidjiide beaivvášnieidda ja beaivebártniid birra sámi muitalanárbevierus nuortan ja oarjin. Nuorta-Sámis bohccuin lea čanastat beaivvážii, go Beaivvášnieidda áhčči lea badjealmmái. 

Peter del Vecho ja Jelena Toppen gárddi luhtte 2016 čavčča. © 2019 Jelena Porsanger.

Frozen II filbmabargit gehčče mo bohccot lihkadit, ruhttet ja livvadit. Bagadallen sin čuovvut mielde mo miesit čuovvulit áldduid, go hárjánmeahttun čalbmái lea diehttelasat váttis dan fuomášit. Ja de jerre sii, manne muhtin áldu ohkoladdá. “Áldu lea ohcaleamen iežas miesi, – čilgen mun, – Muhto áldu ja miessi gal fas gávnnadeaba.” Bohccot leat dahkan stuorra váikkuhusa Frozen II jovkui. Filmmas oaidnitge sihke Sven hearggi ja olles ealu.

Sámi eanadat, čakčaivnnit ja árbevirolaš borramuš

Lei jalahas dan beaivve go jođiimet Kárášjogas Porsáŋggu vutnii ja ruoktot. Čakčabeaivváža čuovga lei liegga oránša ja šerresfiskes ivnnis. Čába čakčaivnnit ledje duoddaris ja legiin, šattuin ja bávttiin. Filbmajoavku imaštalai ahte máŋggalágán čakčaivnnit ledje juohke sajis muorain, dakŋasiin, geđggiin, suinniin ja miestagiin. 

Elsa máinnasvuovddis “ENCHANTED FOREST”. © 2019 Disney.

Muhtin eará beaivve leimmet váccašeamen Kárášjogas. Musea luhtte oinniimet čakčahorpmá silkesiepmanulluid girddašeamen ja šelgomin eahketbeaivvadagas. “This is magic!” – logai filmma váldorešissevra Jennifer Lee ja govvegođii girddašeaddji horpmáulluid. Lean maŋŋá jurddašan man kreatiiva Disney joavku lea. Sii nagodit fuomášit erenoamáš čábavuođa áibbas dábálaš šattus, horpmás!

Peter del Vecho ja Jessica Julius munno guossis čakčat 2018. © 2019 Jelena Porsanger.

Mannan čavčča fitne muhtin filbmabargit munno guossis Kárášjogas. Ledjen dalle áiddo boahtán gárddástallamiin ruoktot, bukten varas bohccobierggu ja visot maid márfuma várás dárbbaša. Guossoheimme Hollywood gussiide varas čielggi ja márffiid. Jearaime galggaimego luvvet bierggu čielgedávttis eret. Imaštalaime go munno Amerihká guossit háliidedje borrat čielggi “justa nu go dii sápmelaččat borrabehtet”. Ja nu mii njaskkuimet dan čielgedávtti. Lei somá oaidnit ahte munno Amerihká guossit atnet sámi árbevieru stuorra árvvus.

Wrap?

Los Angelesis moai beasaime geahččat filmma ovttas singuin geat ledje mielde filmma ráhkadeamis. Hollywoodas oainnat lea dáhpi čájehit filmma vuos siskkáldasat, ovdalgo luoitá filmma máilbmái. Dalle buvttadeaddjit bovdejit stuorra festii. Hollywoodas dan gohčodit “wrap party”, das go wrap (govččas) mearkkaša ahte filbma lea gárvvis. Muitaluvvo ahte wrap lea oanádus sániin “biegga, filbmarulla ja almmuheapmi” (wind, reel and print), muhto ii leat áibbas sihkar doallágo dát muitalus deaivása. Wrap party árbevierru lea cieggan máilmmi stuorámus filbmabuvttadanbirrasii Amerihkás juo 1920-logu rájes.

Gii sáhtii jáhkkit ahte Frozen II filmma buvttadeamis ledje mielde birrasii duhát olbmo! Stuorra kinosála lea spaggadievvá. Ovdal filmma čájeheami buvttadeaddjit ja rešissevra muitaledje lávddi alde ahte sis lei miella čájehit ovtta oanehis filmmaža das go sii fidne johtimin Sámis. Stuorra kinosála sevnnjodii. Fáhkkestaga gullogođii oahpes luohti. Stuorra kinolerretii iđii Per Tor Turi juoigamin. Disney filbmajoavku govvii su go lei guossis Skádja studios Magnus Vuolab luhtte 2016:s. Per Tor lea okta čeahpimus juigiin, ja sutnje lei stuorra gudni juoigat Disney jovkui. Ja vel muittán ahte go de Per Tor rohttestii Elvisa luođi, de orui dego studio rohpi lei loktaneamen áibmui. Ná garrasit ledje Disney olbmot doškon gieđaid! 

Disney filbmajoavku lea guossis Skádja Studios čakčat 2016. © 2019 Jelena Porsanger.

Wrap party dollojuvvui stuorra konferánsaguovddážis, mii lei čiŋahuvvon Frozen II niehkomáilbmin. Doppe ledje sevdnjesalit bávttit mat šelgejedje mystihkalaš alit čuovggas. Duoppil dáppil ledje ceggejuvvon čikŋamuorat, mat ledje beanta dego Sámis čakčat: rukses, oránša, gollečakčaivnniiguin. Čakčamuoraid vuolde mii čohkkáhalaimet, herskostalaimet ja servvoštalaimet animašuvdnadahkkiiguin, neavttáriiguin, hábmejeddjiiguin. Erenoamáš somá lei munnje oaidnit stuorra čađačuovgi bára, mii lei ollásit dahkkon albma jieŋas ja lei moaddelogi mehtera guhkku. Diet jiekŋabára heivii vuohkkasit sihke Frozen konseptii ja maiddái mu gieskat gorrojuvvon gáktái.

Disney filbmajoavku lea guossis Skádja Studios čakčat 2016. © 2019 Jelena Porsanger.

Filbmarešissevra Jennifer lei bivnnut dain doaluin, ja vuostáiválddii lihkkosávaldagaid filmma vuosttaš čájáhusa geažil. Sutnje goit orui leamen gelddolaš diehtit maid sápmelaččat dadjet filmma birra. “Leigo du mielas ortnegis, – jearai son mus, – ahte bohccot filmmas lávlot oktii njálmmiid?” “Lea ollu maid min bohccot muđui ge barget ovttas čoran ja eallun, – vástidin mun mojunjálmmiin, – Buorre go hutkkaidet ahte filmmas bohccot sáhttet lávlut maid ovttas!”

Ovttasbarggu álggu rájes munno Nils Jovnnain sávaldat filbmajovkui lei ahte sii atnet árvvus munno dieđuid ja dan maid sii leat oahppan Sámis. Dál, golbma jagi maŋŋá, letne duhtavaččat ovttasbarggu bohtosiin.

Eai vuollán vel Nussir-áššis

Gonagas stáhtaráđis lea dohkkehan Nussir ASA ruvkedoaibmakonsešuvnna Nussiris ja Gumpenjunis, Riehpovuonas. Sámediggi ja boazodoallit barget ruvkke vuostá ain.

JEARAHALLAN: GLR– Mii go galgat váldit ovddasvástádusa čorget máilmmi ruskkaid? Nussir ruvkedoaibma molle min orohaga ja min boahtteáiggi

CELKKII FIETTAR ORORHAGA OVDAOLMMOŠ NILS UTSI SÁMEDIKKI SÁRDNESTUOLUS.

Su siidaguoibmi lea maid heađástuvvan.

– Mii leimmet gal dieđusge sávvan ahte váldet vuhtii min ja Sámedikki váidaga. Muhto seammás diehtit ahte Ráđđehusas lea vuostebiegga boazodoalloáššiide. Mii balaimet juo ahte manná dan guvlui, lohká Fiettar orohaga nubbijođiheaddji Nils Mathis Sara.

Govven: Silje Karine Muotka

Dáhttut áššáskuhttit stáda

Fiettar orohagas lea sihke geasseorohat, guottetbáiki ja johtolat guovllus, gosa Nussir ASA dál beassá ráđđehusa sivdnádusain álggahit ruvkedoaimmaid. Sii eai dáhto vuollánit, go oidnet doaimma nu stuora vahágin ahte ballet máŋgasiid šaddat heaitit, go ii leat šat ealáhat.

– Eat mii heaitte oktage dan beaivvi go roggagohtet, muhto áiggi mielde de han boađus ealáhusas šaddá nu heitot, ahte ferte vuollánit. Justa gii ja gallis darvánit dan rossui, dan eat dieđe vel odne. Mii massit olu eatnamiid ruvkedoaimmaide dál, ja boahtteáiggis sihkkarit viiddidit doaimmaid vel, go sii leat gávdnan vel viidábut minerálaid. Mii dáhttut dál áššáskuhttit stáda ja vuojehit ášši buot golmma Norgga riekteásahusas ja doalvut vel ášši olggobeallái Norgga jus dárbu, lohká Sara.

Nussir ASA, govven: Ánne Biret Anti

Sávvá doarjaga Sámedikkis

Son sávvá dál ahte Sámediggi, Boazodoalu ovddidanfoanda (BOF) ja eará orgánat ja organisašuvnnat leat gergosat doarjut sin riekteáššis, sihke áššeovddideames ja ruđalaččat. 

– Dát oainnat boahtá guoskat eambbo orohagaide maid. Justa dál lea Fiettar orohat masa guoská, muhto go eiseválddit leat vuos dohkkehan dán ášši, de han gal váldigohtet eatnamiid gokko hal de lea dáhttu. Mii diehtit ahte dát ášši máksá miljovnnaid ja mii sávvat dasa gávdnat ruđa, lohká son.

Su mielas lea bahča go stáda sáhttá rivvet boazodoalu vuoigatvuođaid dainna ákkain ahte Ráđđehus oaidná Nussira barggu dehálažžan dálkkádatbarggus. Maiddái Sámediggi mii gieđahalai ráđđehusa mearrádusa hilgut váidagiid Nussir áššis, lohká ášši bahčan. Sámediggi lei okta dain, geat váide Ealáhus- ja guolástusdepartemeantta mearrádusa addit doaibmakonsešuvnna Nussir ASA:i. Dál lea Gonagas stáhtaráđis hilgon váidagiid ja dohkkehan ruvkedoaimma konsešuvnna. 

– Ledjen sávvan ráđđehusa dohkkehit Sámedikki ja earáid váidagiid, go ruvkedoaimmas leat duođalaš váikkuhusat, lohká sámediggeráđi Silje Karine Muotka. 

Gearggus doarjut

Sámediggi maiddái dáhttu viidáset caggat Nussir ASA ja lea maiddái gearggus doarjut boazosápmelaččaid riektevuogádagas. Ovdal maŋimuš dievasčoahkkima, de Sámediggi lea guovtti dievasčoahkkinmearrádusa bokte stuorra eanetloguin čájehan čielga negatiivvalaš oainnu Nussir ruvkeprošektii. Sámediggi čujuha váilevaš čielggadusaide birrasa ja guolástusa ektui ja ahte eai leat leamaš duohta konsultašuvnnat eiseválddiid ja guovllu boazodolliid gaskka. 

– Mannan vahkus Ráđđehus čilgii ahte sis leat doaimmat, mat galget sihkkarastit boazodoalu boahtteáiggi, muhto dan maid eai nagot albma láhkai vástidit lea ahte doibmetgo duođaid dát doaimmat maid leat plánen. Eai ge nagot vástidit čuohcá go dát boazodoalu ja mearrasámiid ekonomiijai. Ii ráđđehus máhte dáhkidit ahte boazodoallit eai šatta heaitit ealáhusas ruvkedoaimmaid geažil. Leat álbmotrievttálaš gažaldagat mat eai leat vástiduvvon dás, lohká son. 

Sámediggeráđi Silje Karine Muotka lohká Sámedikki gearggusin veahkehit Fiettar orohaga. GOVVA: Ánne Biret Anti  

2009 rájes álggii Nussir ASA bargat dan ovdii, ahte oččošedje doaibmakonsešuvnna Fálesnuoris. Vaikko ráđđehus lea hilgon doaibmakonsešuvnna váidagiid, de lohká Muotka ahte ii Nussir ASA:s galgga šaddat nu álki ahte sáhttet dastán bargagoahtit.

– Dál váilu miljárdda ruvnno ásaheapmái ja dál váilu vel ovttaoaivilvuohta boazodoaluin. Jus eai šatta ovtta oaivilii boazodoaluin, de ferte stáda eksproprieret guovlluid ja dalle fertejit fas ođđasit álggahit proseassa, konsultašuvnnaiguin ja nu ain viidáset. Nu ahte lea ain olu mii galgá čađahuvvot Nussir ASA beales. Ii leat Sámedikki sivva dat. Láhkaaddi dat lea mearridan movt dákkár ášši galgá jođihuvvot, ja dan áššejođiheami dáhttut mii čuovvut, lohká Muotka. 

Duorastaga gieđahalai Sámediggi ášši. Dievasčoahkkin dáhttu ráđi ain vuosttildit Nussir ASA ruvkedoaimmaid.

Juoigalas oahpaheaddji váillaha kulturskuvlafálaldaga mánáide

Sámi musihkkár ja oahpaheaddji Jan Ole Hermansen váillaha buoret movttiidahttima musihkain ja sávašii ruhtajuolludeami kulturskuvlafálaldahkii iežas ruovttugillái Mázii.

Namma: Jan Ole Klemet Hermansen 

Ahki: 51

Guovlu: Máze

Ámmát: Oahpaheaddji / Musihkkár

Duogáš: Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu mastergrád

Jan Ole Hermansen beroštumi musihkkii álggii jo mánáidskuvllas ja son oaččui priváhta gitáračuojahanoahpaheaddji 12-jahkásažžan. Das rájes lea liikon musihkain bargat, vaikko fal dušše suohttasa dihte

.– Mun álgen mánnán jo juoigat ja liikojin musihkkii. Ja orui nu jalla somá oahppat gitárain čuojahit ja mus lei oahpaheaddjin Issát Sámmol Hætta, mu eanu, čilge Hermansen.

OAHPES LÁVDI: Jan Oles lea nana musihkkaduogáš ja Sámi Grand Prix -lávdi lea sutnje hui oahpis. Son lea leamaš mielde SGP:s oktiibuot 10 háve. Priváhta govva

VÁILLAHA BUORET FÁLALDAGA

Son bargá beaivválaččat oahpaheaddjin, ja bargui gullá maid musihkkaoahpahus. Son dattetge oaidná ahte skuvlla musihkkafálaldat ii leat doarvái mánáide. 

Hermansen sávašii eambo fálaldagaid astuáiggis, go oaidná dasa stuorra dárbbu, ja atná dan dehálažžan ođđa musihkkáriid movttiidahttimis. Su mielde Sámis eai leat goassige doarvái musihkkárat.

– Guovdageainnus lea kulturskuvla ja doaibmá hui bures. Dáppe galggašii eahkediid beassat deaivvadit, gos beasašii earet eará ásahit musihkkajoavkku, čilge son.

MOLSU GAHPIRA

Dán oktavuođas nahkehage son iežas politihkkárgahpira oaivái ja lohpida áŋgiruššat kulturskuvlafálaldaga ovdii iežas ruovttugillái Mázii. Dan son dovddasta iežas váibmoáššin.

– Mun sávašin ahte juolluduvvo eambo ruhta kulturskuvllaide, mat áŋgiruššet sámi musihkain ja juoigamiin. Beasašii lágidit deaivvademiid eahkediid, iige dušše skuvlla oktavuođas. Ovdamearkka dihte lágidit musihkkabargobájiid, go dat lea juoga maid mun váillahan. Ja mun áinnas álggášin oahpaheaddjin, dovddasta son. 

VIIMMAT IEŽAS SKEARRU

Hermansen, gii lea bargan musihkain badjel 40 jagi, lea maiddái okta sámi musihkkáriin. Son oaččui gieskat Sámedikkis doarjaga buvttadit skearru, mii almmuhuvvo boahtte jagi.

Dál beassá viimmat álmmuhit iežas vuosttaš skearru, masa áigu báddet árbevirolaš luđiid ja musihka. Skearru buvttada Kautomusic AS, man Jan Ole Hermansena viellja Per William Hermansen eaiggáduššá. Soai leaba bargagoahtán jo buvttademiin, muhto eaba leat vel sihkkarat goas skearru almmuhuvvo.

– Dát skearru lea hui erenomáš. Mun válddán mielde dološ báddemiid, main ieš lean juoigan 4-5-jahkásažžan. Dáid báddemiin bohtet oasážat mielde muhtin luđiide. Dat lea juoga maid lean álo háliidan ollašuhttit ja dál viimmat bođii dasa vejolašvuohta, go báddejumit leat digitaliserejuvvon, rámida son.

OKTASAŠ SUOHTAS

Musihkkár ráhkada ieš buot lávlagiid ja nuohtaid. Dávjá oažžu eamidisttis Kari Lisbethis veahá veahkki sániide.

– Dávjá letne Kariin čohkkán skábmaeahkediid ja hutkan vuogas sániid lávlagiidda. Dat lea munno oktasaš suohtas ja letne dahkan dan ollu, muitala son. 

OKTII VUOITÁN

Jan Oles lea nana musihkkaduogáš ja Sámi Grand Prix lávdi lea sutnje hui oahpis. Son lea leamaš mielde SGP:s oktiibuot 10 háve, guhttii lea oasálastán lávlunoassái. Njeallji háve lea boahtán nuppi sadjái, oktii goalmmádin ja oktii guđádin.

OKTII VUOITÁN: Son lea searvan njeallje háve Sámi Grand Prix -juoiganoassái. 2011 son vuittii iežas nieidda, Inga Karita, luđiin. Priváhta govva 

Juoiganoassái son lea searvan njelljii ja vuittii 2011 nieiddas, Inga Karita, luđiin. Muđui lea boahtan njealjádin, viđádin ja guđádin. 

Dasa lassin son lea ráhkadan vuoitoluođi «Niga», man Ante Niillas Eira juoiggai 1991. 

Son muitala iežas ráhkadan vel birrasii vihtta lávlaga maid earát leat lávlon SGP-gilvvus.

Dasa lassin vuittii son gieskat juoigangilvvu, man NRK Sápmi lágidii ovttas Sámedikkiin, man ulbmilin lei čalmmustahttit luođi ja sámegiela. Prošeakta lei oassin dán jagi giellavahkku ja gilvvus lei vuoitun 20.000 ruvnno ruhtavuoitu.

VUITTII: Hermansen vuittii gieskat juoigangilvvu, maid NRK Sápmi lágidii ovttas Sámedikkiin. Ulbmilin lei čalmmustahttit luođi ja sámegiela. Prošeakta gulai dán jagi giellavahkkui ja gilvvus lei vuoitun 20.000 ruvnno. Priváhta govva

Hermansen lei okta 12 juoigis, geat besse loahppagilvui. Jury ja guldaleddjiid jienat dat mearridedje gilvvu vuoiti.

– Stuorámus olahus musihkalaččat lea leamaš SGP vuoitu 2011:s, dovddasta son.

GELDDOLAŠ MASTEROAHPPU

Hermansen lea bargan oahpahussuorggis maŋimuš 18 jagi, guhtta jagi Máze skuvlla rektorin. Diibmá celkkii eret rektora virggi ja lea bargan oahpaheaddjin buot fágain. Gieskat son gearggai maiddái matematihka árbevirolaš máhtu masterbargguin. 

– Dat šattai nu gelddolažžan dalle go lohken matematihkka guovtti jagi áigi. Mu mielas lei nu miellagiddevaš oaidnit dan árbevirolaš máhttu. Nu go mo ovdamearkka dihte lávu sáhttá adnit matematihkkafágas, olgun, praktihkalaččat. 

Goas don šaddet gründárin/fitnodateaiggádin ja manin?

– Dat lea nu guhkes áigi ahte in oba muitege. Brønnøysund registaris čuožžu ahte lean ásahan fitnodaga 2010:s. Go álggii boahtit musihkas veahá sisaboahtu, de lei álkit fuolahit rehketdoalu eaŋkilolbmofitnodagain. 

Mii lea du stuorámus niehku ja leatgo čuovvulan dan?

– Mu stuorámus niehku eallimis lea leamaš šaddat áhččin ja dan mun lean olahan. Muđui sávašin beassat oahpahit mánáide ja nuoraide musihka astoáiggis Mázes, go dat fálaldat mis váilu ja dasa livčče stuorra dárbu.

Mii lea leamaš stuorámus hástalus das rájes go álget?

– In justa dál fuobmá makkárge stuorra hástalusaid. In leat oba jurddašange dan birra.

Leatgo ožžon makkárge doarjaga?

– Viimmat ožžon doarjaga Sámedikkis, go goalmmát háve ohcen. Guktii árat leat hilgon mu ohcamiid iešguđet sivaid geažil. Dál lean ožžon juolluduvvot 140.000 ruvnnu.

Birgetgo iežat fitnodagain?

– Fitnodatdoaibma lea gal dušše astuáiggedoaibma, mas ii leat dat stuorra dienas vuos.

Mo rávvešit eará álggaheaddji gründáriid?

– Dat lea beare álgit.

Gos don oainnat iežat viđa jagi geahčen.

– Mun lávllun nu guhká go eallin ja dearvvuohta lea.