Ráhkada dokumentára dáiddára Britta Marakatt-Labba birra

«Poehtalaš ja čuohci govvidus» sámi dáiddáris Britta
Marakatt-Labba lea
boađeboađii

Dronnet Sonja dearvvaha sámi dáiddára Britta Marakatt-Labba čájáhusa «Historier» almmolaš rahpamis. Golbma buolvva sámi dáiddárat Dronnet Sonja Dáiddastálljas jagi 2019.   Foto: Heiko Junge / NTB

Ruoŧa dokumentára «Historjá» lea filbmadahkki Thomas Jackson ráhkadan, dieđihan ruoŧa filbmainstituhtta, mii lea juolludan buvttadandoarjaga. Marakatt-Labba dáidda válddahallá máinnašumi mielde sámi kultuvrra, odne ja historjalaččat, ja sámiid boazoealáhusa – mii dán áiggi áitojuvvo globála dálkkádatroasu dihte.

Dokumentára lea dáiddára monumentála dáidaga «Historjá» gáibmi, mii lea 24 mehtera guhku tekstiilafriisa, huksejuvvon muitalussan mas leat elemeanttat sámi myhtalaš máilmmis ja maiddai sámi historjjás ja árgabeaivvi eallimis. 

Dat lea earret eará čájehuvvo Dronnet Sonja Dáiddastálljas 2019-čájáhusas mii loktii golbma buolvva sámi dáiddáriid. Britta Marakatt-Labba (rie.1951) gulai Máze-jovkui mas ledje gávcci miellahtu. Dat ásahuvvui 1978:s, ja ođasmahtte doahpaga sámi dáidda.

Jackson ovddit filbma lei «Den indre skogen» (2019), mas vuolggasadji lei movt vuovdi álo lea doaibma stoahkanšilljun dáidagii, mytologiijii ja miellagovahallamiidda, dego speajal olbmo siskkimuš eallimis – ja jearrá mii dáhpáhuvvá go meahcci jávká. Filbma čuvvodii dáiddáriid ja aktivisttaid geat geahččaledje ealáskahttit oktavuođa gaskal olbmo ja meahci – ja muhtimat sis ledje ge Marakatt-Labba, oktan Lars Lerin ja Eirik Havnes.

NTB

Vuittii Golleseahkka-bálkkašumi: – Mii sávvat dát movttiidahttá eambbogiid gaskkustit sámi kultuvrra

Marja Mortensson Trio oaččui duorastaga Golleseahkka
-bálkkašumi; dán jagi johttibuvtta, go leat gaskku-
stan lullisámi kultuvrra muitalusaiguin ja musihkain.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Vuoruhit sámegiela

Vulle juovlagihpa almmuhuvvo golmma sámegillii, dárogiela lassin. Govven: Story House Egmont ČÁLLÁN: NTB Lea goalmmát háve ahte Egmont almmuha Disney-buktaga golmma sámegillii. Árat lea Jikŋon-mánáidgirji jorgaluvvon sámegillii ja maiddái Vulle-historjá gos mátkoštedje Áltái. Almmuhusat leat čađahuvvon ovttasbargguin Trøndelága fylkkagirjerádjosiin, mii lea bargan mánáidgirjjiid jorgalemiin sámegielaide čieža jagi, mas leamaš boađusin 130 girjealmmuhusa. Dál lea juovlanummara …

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Muotka nammadan guokte ođđa ráđđeaddi

Sámediggepresideanta Silje Karine Muotka (NSR) lea nammadan sámediggeráđđái guokte golmma politihkalaš ráđđe-
addis. Eirik Larsen (NSR) ja John Mathis Utsi (JSL) leaba juo álgán virggiide, ja maŋemus ráđđeaddi Guovddášbellodaga
bealis ii leat vel nammaduvvon.

Sámediggepresideanta Silje Karine Muotka (NSR) lea nammadan sámediggeráđđái guokte golmma politihkalaš ráđđeaddis. Eirik Larsen (NSR) ja John Mathis Utsi (JSL). Govven: Vaino Rensberg/Sámediggi.

Ovttasbargoguoimmit NSR, Johttisápmelaččaid listu ja Guovddášbellodat leat ovtta oaivilis nannet Sámedikki beaivválaš politihkalaš barggu. 

– Mis leat stuora ambišuvnnat ja olu bargu vuordime. Áigodagas áigut lágidišgoahtit vihtta dievasčoahkkima jahkásaččat, mii mearkkaša ahte galgat buktit eambbo áššiid Sámedikki dievasčoahkkimii. Boazodoallolága lávdegoddi áigu buktit iežas rávvagiid. Mis leat máŋga stuora ja gáibideaddji láhkaproseassa jođus. Sámelága giellanjuolggadusat, ođđa minerálaláhka ja joatkit Sámevuoigatvuođalávdegotti 2 barggu lea oassi stuorebuš áššiin. Dasa lassin galgá Duohtavuođa- ja seanadankommišuvdna gárvet sin raportta. Buot áššit gáibidit politihkalaš doaibmanávccaid, lohká sámediggepresideanta Silje Karine Muotka (NSR) preassadieđáhusas.

– Goalmmát ja maŋemus ráđđeaddi ii leat vuos gearggus, muhto sáhtán almmostahttit ahte áiggun nammadit nissonolbmo politihkalaš ráđđeaddin, dadjá Muotka.  

Eirik Larsen joatká politihkalaš ráđđeaddin, dán vuoro Silje Karine Muotka sámediggeráđi ovddas. Dat mearkkaša ahte Eirik Larsen ohcá luvvejuvvot iežas doaimmas sámediggeáirrasin. 

– Lean hui ilus go lean nammaduvvon politihkalaš ráđđeaddin. Mis leat olu stuora áššit mat vurdet, ja mun illudan veahkehit sámediggepresideantta ja sámediggeráđi sihke stuorebuš ja unnit áššiin, dadjá Eirik Larsen (NSR).

Johttisápmelaččaid listtu John Mathis Utsi lea Sámediggeráđi ođđa ráđđeaddi. Utsi lea boazodoalli ja lea kárášjohkalaš.

– Illudan dan miellagiddevaš ja dehálaš bargui mii vuordá. Boazoeaiggádin de lea dieđusge boazodoallu juoga mas beroštan ja mainna áŋgirušan, muhto beroštan hirbmosit sámi áššiin obbalaččat, nu go gielas, kultuvrras, luođis ja dálkkádagas, dadjá John Mathis Utsi (JSL).

Utsi lea Johttisápmelaččaid listtu vuosttaš várrelahttu Sámedikkis, ja ohcá luvvejuvvot iežas doaimmas várreáirrasin. 

Almmuhit giellaovdánahttinprošeavtta sámi mánáid várás

Sámediggeráđđi almmuha prošeavtta Les for meg / Lågå munji / Loga munnje / Lohkh munnjien Bådådjos, Stormen girjerádjosis, golggotmánu 27. beaivvi Giellavahku. Prošeakta galggašii rávesolbmuid movttiidahttit lohkat jitnosit, lávlut, riibmet, juoigat ja hállat mánáin.

Prošeavtta Les for meg / Lågå munji / Loga munnje / Lohkh munnjien Bådådjos. Govva: Sámedikki

Sámediggeráđđi bovde váhnemiid ja earáid geat deaivvadit sámi mánáiguin árgabeaivvis čuovvut seminára digitálalaččat dahje Stormen girjerádjosis. Prográmma lea almmuhuvvon Sámedikki neahttasiidui ja Facebooksiidui. Buot dearvvašvuođastašuvnnaid ja girjerádjosiid bargit leat erenoamážit bovdejuvvon searvat seminárii ja doibmii.

Loga munnje! -doaimma ulbmil lea nannet sámegielaid ja beroštumi sámi girjjálašvuhtii, ja láhčit dili lohkanhállui. Árra giellamovttiidahttin lea dehálaš vai mánná šaddá čeahppi lohkat, liikogoahtá girjjiide ja vai sátneriggodat šaddá buorre. 

Sáhttá dadjat ahte go mánnái lohká jitnosit, de dat ráhkkanahttá máná eallimii. Ovttasráđiid dearvvašvuođastašuvnnaiguin ja girjerádjosiiguin juhkkojuvvojit girjjit ja diehtojuohkinneavvut giellaovdánahttima birra mánáide ja sin váhnemiidda.

Sámediggeráđđi Henrik Olsen (NSR). Govva: Sámediggi

– Dutkan čájeha ahte lohkan ruovttus lea vealtameahttun dehálaš mánáid giellaovdáneapmái ja lohkangálggaide. Go mánná čohkká rávesolbmuin gii lohká girjjiid, de mánná oahpásnuvvá dasa mat bustávat ja sánit leat, ja dasto šaddá mánnái álkibun ieš lohkat. Dat sáhttá áiggi mielde buoridit sámegiela geavaheami ja beroštumi sámi girjjálašvuhtii maŋŋel, dadjá sámediggeráđđi Henrik Olsen (NSR).

Doarjja sámi vistesuodjalusprošeavttaide jahkái 2022 – geahčes man buorren sáhttá šaddat!

– Lea erenoamáš somá oaidnit movt boares ja billahuvvan vistti, doarjagiin ja nana duodjemáhtuin, sáhttá divodit ja atnigoahtit fas, leaš dál sáhka ođđasit atnimis dahje visttiin maidda álggahuvvo ođđa doaibma, dadjá sámediggeráđđi Hans Ole Eira (Gb).

Marj Inger -viesus Olmmáivákkis, Gáivuonas, lea ođđa doaibma dál maŋŋel go lea divoduvvon, ja adno mearrasámi dáidaga ja historjjá gaskkusteapmái. 

Ráfáidahttojuvvon sámi visttit leat dehálaš oassi sámi kulturárbbis. Birrasii 900 ráfáidahttojuvvon sámi vistti leat dássážii registrerejuvvon viiddis geográfalaš guovllus, Rørosa rájes Várjjagii. Visttit duođaštit sámi ássama ja eallima, ealáhusaid ja giehtaduodjeteknihkaid. Go visttiid eaiggádat leat áimmahuššan visttiideaset áiggiid čađa, de gávdnojit ain odne olu iešguđetlágan sámi visttit. Dás oainnat ovdamearkkaid das man stuora erohusa Sámedikki doarjagiin sáhttá dahkat vistái man ferte divodit.

Ovdamearkan lea Sáttiidvuomi skovlá Dielddanuori suohkanis. Dás oainnat govaid skuvllas ovdal ja maŋŋel divodeami.

Sámediggi hálddašaneiseváldin juohká jahkásaččat ohcanvuđot doarjjaortnega bokte doarjagiid ráfáidahttojuvvon sámi visttiide maid priváhta olbmot eaiggáduššet. Jagi 2021 juolludii birrasii gávcci miljovnna ruvnno dán ulbmilii. Ruhta lea juhkkojuvvon oktiibuot 31 iešguđet prošektii Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus.

–  Boarráset visttiid fuolaheapmi lea maiddái birrasa dáfus dehálaš. Lea čielggas ahte birasperspektiivvas lea visti mii juo lea ceaggut buoret go gaikkodit ja hukset ođđasa. Sihke oanehit ja guhkit áigái addá boares visttiid geavaheapmi ja divodeapmi árvoháhkama, mii maiddái guorrasa ON guoddevašvuođa mihttomearrái ahte unnidit dálkkádatgássaid luoitima, dadjá Eira 

Dát ruhtadoarjagat leat veahkehan visteeaiggádiid divodit visttiid antikváralaš prinsihpaid vuođul ja sihkkarastit ahte dat eai billahuva. Lea maid dehálaš ahte visttiid eaiggádat fidnejit divodanbargui duojáriid geat dovdet árbevirolaš teknihkaid.

– Sámediggi háliida nannet vistegáhttema ja doarjut ráfáidahttojuvvon visttiid eaiggádiid. Danin mii sávvat oažžut olu ođđa ohcamiid jahkái 2022, dadjá Eira.

Skuvlejit oahpaheddjiid

Sámediggi, Suoma Románasearvi ja Nuoraid Akatemia skuvlejit
oahpaheddjiid sáme- ja románanuoraiguin deaivvadeapmái.

UNNÁN DIEHTU: Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti ságajođiheaddji Tauno Ljetoff mielas skuvllain oahpahuvvo ilá unnán sápmelaččaid birra. Govva: Suoma Sámediggi

ČÁLLÁN: ELLE MÁRET LABBA 

Nuoraidskuvllaid ja nuppi dási oahppolágádusaid oahpaheddjiide oaivvilduvvon dievasmahttinskuvlenprošeakta Kultuvrraid skuvla álgá golggotmánus ja joatkašuvvá jagi 2022 lohppii. Ulbmilin lea oahpaheddjiid válbmen sáme- ja románanuoraiguin deaivvadeapmái. 

UNNÁN DIEHTU 

Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti ságajođiheaddji Tauno Ljetoff muitala Kultuvrraid skuvla prošeavtta boahtit duođalaš dárbui. 

– Mishan lea dál čielggaduvvon diehtu das, ahte oahppamateriálat eai jur sisttisdoala sámedieđu. Oahpaheaddjeskuvlejumisge sámiid guoski áššit eai gieđahallo, čilge son. 

Oahpahus- ja kulturministeriija sámeoahpahusa ovddidanbargojoavku luohpadii raportta oahpahusministarii cuoŋománus 2021. Dat ráhkadahtii maiddái sierračielggadusa vuođđooahpahusa suoma- ja ruoŧagielat oahppamateriálaid sámedieđus. 

– Sávan, ahte sámiid guoski diehtu skuvlaoahpahusas álgá dál lassánit ja maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámemánát ja nuorat ožžot doarjaga identitehtii, deattuha Ljetoff. 

DOARJU KULTURIDENTITEHTA HUKSEMA 

Kultuvrraid skuvla lea čakčat álgi mávssuhis dievasmahttinskuvlenráidu, mii lea oaivvilduvvon nuoraidskuvllaid ja nuppi dási oahppolágádusaid oahpaheddjiide. Suoma vuođđooahpahusa ja logahatoahpahusa oahppoplána vuođustusain gávnnahuvvo, ahte oahpahus galgá doarjut ohppiid iežaset kulturidentitehta huksema. 

D i e v a s m a h t t i n s k u v l e m i s oassálastit ožžot válbmejumi sáme- ja románanuoraiguin deaivvadeapmái ja maiddái nuoraid kultuvrralaš identitehta doarjumii. 

Kultuvrraid skuvla riegádii dárbbus lasihit dieđu ja geahpedit stereotypiijaid. Maŋimuš jagiid lea leamaš olu sáhka sáme- ja románatemáid vátnivuođas oahppogirjjiin. Ovdagáttut šaddet dávjá justa diehtemeahttunvuođas. Lassiskuvlemii lea stuorra dárbu, dasgo dál temá gieđahallamii leat fállun menddo unnán vuogit. 

Ipmárdus sáme- ja romána-kultuvrraid sierravuođaid ektui ii ohppojuvvo dálá oahppogirjjiin, iige oahpaheaddji vealttakeahttá dovdda sáme-ja románakultuvrraid sierravuođaid nu bures, ahte basttášii doarjut vehádatnuora, gii lea huksegoahtime iežas kulturidentitehta. 

DÁRBU VULGGII DIHTOSIS-PROŠEAVTTAS 

Sámedikki Nuoraidráđđi ja Nuoraid Akatemia ordniiga jagiin 2020-21 oktasaš prošeavtta man ulbmilin lei lasihit váldoálbmogii gullevaš mánáid ja nuoraid diđolašvuođa sápmelaččaid ja sámekultuvrra birra. Prošeavtta 

oktavuođas leat ollašuhtton badjel 160 skuvlagalledeami birra Suoma. Skuvlagalledeaddjin leat doaibman badjel 18-jahkásašsámenuorat. Galledanbáikegoddin leat leamaš Helsset, Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Roavvenjárga, Soađegilli ja daid lagašguovllut. 

PROŠEAKTA JOATKAŠUVVÁ: Nuoraid Akatemia prošeaktajođiheaddji Ulla Saalasti muitala ahte Kultuvrraid skuvla-prošeakta joatkašuvvá maiddái boahtte giđa deaivvademiid bokte Oulus ja Helssegis. Govven: Emma Veini 

– Dát prošeakta ollašuvai nu bures ahte mii ovttas Sámedikki Nuoraidráđiin gávnnaheimmet viiddidit dákkár skuvlejumi maiddái oahpaheddjiide. Mii álgit álggos piloteret Kultuvrraid skuvlla guvttiin skuvlenráidduin dán čavčča ja leat seammas plánen ahte dat joatkašuvvá viđain ráidduin giđa bealde. Vuosttaš skuvlemat leat neahttas Teams ja Howspace bokte, muhto jus fal vejolaš, mii doallat giđđat deaivvademiid Helssegis ja Oulus, muitala Nuoraid Akatemiaprošeaktajođiheaddji Ulla Saalasti. 

ULBMILIN GEAHPEDIT RASISMA 

– Mii sámenuorat vásihit rasisma ja vaššiságáid neahtas. Mii gullát stereotypiijaid ahte sápmelaš lea oanehaš ja sus leat čáhppes vuovttat. Dahje ahte mahkáš mis ii leat ealli kultuvra dahje miihan leat buohkat suopmelaččat. Dákkár ságat váikkuhit nuoraid identitehtii ja leage dehálaš ahte skuvllain máhttet váldit vuhtii eará kultuvrraid, identitehtaid ja gielaid, lohká Sámedikki Nuoraidráđi ságajođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio ja lasihastá vel; 

– Dálá oahppogirjjiin eai oahpat maidege sápmelaččaid birra. Dán skuvlejumi bokte mii sáme- ja románanuorat beassat ieža muitalit mii lea midjiide dárbbašlaš. 

ATNÁ DEHÁLAŽŽAN: Nuoraidráđi ságajođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio atná dehálažžan ahte sáme- ja románanuorat ieža besset hukset Kultuvrraid 
skuvlla sisdoalu. Govva: Nuoraidráđđi/Elli-Marja Hetta 

Skuvlejeaddjin doibmet sáme- ja románaáššiid áššedovdit ja guovddáš sisdoaluid leat sáme- ja románanuorat plánen. Skuvlemat ollašuhttojit ovttas Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegottiin ja Suoma Románasearvvi Rs:in, ja daid lea Oahpahusráđđehus ruhtadan. 

SEAMMALÁGAN HÁSTALUSAT 

Suomas orrot sullii 10 000 -12 000 romána, geat leat boahtán Supmii 1500-logus Ruoŧa ja Ruošša bokte. 1900-logubeallemuttu rádjái stáhta geahččalii jávkkadit románaid giela ja kultuvra integrerenpolitihka vehkiin. Suoma románasearvi vuođđuduvvui jagis 1967. Searvvi ulbmilin lea ovddidit románaid sosiálalaš dili bargo-, ásodat- ja skuvlenvejolašvuođaid ektui. Románat leat suopmelaš gielalaš ja kultuvrralaš minoritehta. 

Suoma románasearvvi prošeaktabargi Dimitri Lindgren muitala ahte sii vásihit olu rasisma, vealaheami ja ovdagáttuid. 

SÁVVÁ RIEVDADUSA: Dimitri Lindgren Suoma Románasearvvis sávvá ahte ovdagáttut románaid birra boahtteáiggis rievddaše. Govva: priváhta 

– Mun jáhkán mis leat olu seammalágán hástalusat nu mo sápmelaččainge. Skuvllas oahpahit hui unnán min birra ja dan dihte olbmuid ovdagáttut dušše lassánit. Kultuvrraid skuvla skuvlenprošeavtta oktavuođas mii beassat juogadit min vásáhusaid ja buktit románakultuvrra viidábut diđolašvuhtii. Go mii nagodit rievdadit ovtta olbmo ovdagáttuid, de leat mii juo beassan ovtta lavkki ovddos guvlui, dadjá Lindgren. 

Addet 300 000 kruvnnu filbmalávvui gos sáhttá geahččat 360-gráda filmmaid

Sámediggeráđđi lea juolludan 300 000 kruvnnu Internašunála Sámi Filbmainstituhttii (ISFI) Guovdageainnus stuorra filbmalávu huksemii mas leat teknihkalaš rusttegat ja gos galgá sáhttit čájehit 360-gráda filmmaid.

Govvejeaddji: Hans Pieski

SFI prošeavtta namma lea Árran 360° ja plána mielde almmuhuvvo prošeakta riikkaidgaskasaččat boahtte jagi mas čájehit sihke sámi ja eará guovlluid álgoálbmotfilmmaid. ISFI lea dáinna prošeavttain álggahan ovttasbarggu máŋggain álgoálbmotfilbmadahkkiin geat leat sihke Sámis, Kanadas, Aotearoas, Austrálias ja USAs eret.

Dan stuora ođđaáigásaš filbmalávvui galget biddjojuvvot virtuála reality-sonat, ja fállojuvvojit maiddái nu gohčoduvvon reality-applikašuvnnat mat galget duođabun dahkat digitála objeavttaid. Geahččis lea alddis vejolašvuohta lihkadit govas, ja maiddái válljet mot háliida geahččat filmma; maŋos guvlui, ovddas guvlui, olgeš dahje gurut guvlui dahje bajás ja vulos guvlui. Reality-applikašuvnnat geavahit maiddái dahkujierpmi nannemii ja geahčči sáhttá ieš lonuhit geahččanguovllu ja áiggi.

Prošeakta Árran 360° máksá 10 miljovnna kruvnnu ja dás lea oassin sihke árbevirolaš ja ođasmahtti gávnnadeamit. Eamiálbmogiid historjját ja ságastallamat leat dehálaš oasit dahje elemeanttat go huksejit filbmalávu ja ISFI lea dál bargame fuomášuhttit ođđa vuogi virtuála muitalusaid gaskkustemiin.

–  Dát lea sihke miellagiddevaš ja ođđajurddašeaddji prošeakta. Vejolašvuohta čájehit 360-gráda filmmaid lea boahtteáigi, maiddái sámi- ja álgoálbmotfilbmadahkkiide. 360-gráda filmmain beassá duođai vásihit ahte máilbmi lea jorbbas ja maiddái geahččin vásihit leat jorbadasa lihkadeaddji guovddážis, dadjá sámediggeráđđi Henrik Olsen (NSR).

Olsen liiko dan jurdagii ahte fuomášit ođđa teknologalaš ovttasbargoprošeavttaid dahkan dihtii filbmamuitalusaid vel miellagiddevaččabun, ja go áŋgiruššet 360-gráda kámera teknologiijain.

–  Dát lea ođđajurddašeapmi, ja mii illudit čájehit min historjjáid govda viiddis viŋkiliin. Várit, duoddarat, mearra, eallit ja olbmot čájehuvvojit govda viiddis viŋkilis, ja dat čájehuvvojit riikkaidgaskasaččat ođđaáigásaš filbmalávus, dadjá Olsen.addo Sámi mátkeealáhusat doarjjaortnegis.