Mediabearráigeahčču áigu nannet sámi mediafálaldaga: Evttohit rievdadusaid

Mediabearráigeahčču evttoha ahte doarjja sámi áviissaide šaddá neutrála geavahanvuođu ektui ja láktit sierra doarjaga davvisámi áššiid buvttadeapmái doarjjaortnegii.

Mediebearráigeahčču evttoha ahte sámi áviissaid doarjjaortnet šaddá luovveneutrála ja lasihit doarjaga ollásit 5,2 miljovnna ruvnnuin.  Šearbmagovva

– Mihtti lea nannet mediemáŋggabealátvuođa ja journalistihka njulgejuvvon sámi álbmogii, cealká Mediebearráigeahču direktevra, Mari Velsand.

– Mihttu lea nannet mediamáŋggabealatvuođa ja journalistihka sámi álbmogii, cealká Mediabearráigeahču direktevra, Mari Velsand.

Sámi áviissaid doarjjaortnega rievdadusaid evttohusat lea fárus mediadoarjaga čielggadeamis man Mediabearráigeahčču lea ráhkadan Kulturdepartemeantta gohččuma vuođul. Čielggadeapmi galgá leat oassin vuođus go Stuoradiggi galgá mearridit njealje jagáš stivrensignálaid dan njuolgga mediadoarjaga ovddas áigodahkii 2023 – 2026.

EVTTOHIT RIEVDADUSAID

Mediabearráigeahčču evttoha ahte doarjjaortnet šaddá geavahanvuođu neutrála.  

Oassin čielggadeamis lea Mediabearráigeahčču árvvoštallan dálá doarjjaortnegiid. Sámi ortnega árvvoštallan čájeha ahte dat sihke deaivá bures ja mihttomearit olahuvvojit.

Mediabearráigeahčču árvvoštallá ahte dat geat leat ožžon doarjaga, leat mielde láhčime dili demokráhtalaš digaštallamii, oaivilhábmemii ja giellaovdáneapmái sámi servodagas. Lihkká evttohuvvojit muhtin rievdadusat.

– Dál sáhttet dušše báberáviissat oažžut doarjaga, ja dainna lágiin ii speadjalastte ortnet dan digitála mediaovdáneami. Mii evttohit dan dihte ahte doarjja šaddá neutrála geavahanvuođu ektui, cealká Mari Velsand, Mediabearráigeahču direktevra.   

EVTTOHIT JUOGADIT

Mediabearráigeahčču evt-

toha maiddai ahte sámi media buvttadandoarjja juogaduvvo gaskkal guovtti kategoriija vuostáiváldiid – okta kategoriija hárve frekveanta mediaid váste (vahkkoáviissat ja moatti beaivve áviissat) ja okta kategoriija dávjá frekveanta mediaid váste (beaiveáviissat). 

– Rievdadus sihkkarastá ahte mediat mat almmuhit ollu ja dássedit redakšunealla sisdoalu ožžot eanemus doarjaga. Dákkár juogus addá maiddai buoret máhtu plánet ovddasguvlui beaiveáviissaide go ođđa moatti beaivve áviissat eai boađe seammá doarjjakategoriija sisa, dadjá Velsand.  

Mediabearráigeahčču áigu láktit journalisttalaš sisdoalu davvisámegiela ortnegii.  

Bivdet leat oasttekeahttá

Ruošša eamiálbmotjoavkkut dáhttot ahte Elon Musk ii
oastte báhttermetállaid Nornickel fitnodagas.

Tesla el-biila ja duogábealde oidno Nornickels nuoskkideaddji rusttet gávpogis Nikel Guoládatnjárggas.  

Čállán ja govven: Thomas Nilsen

Tesla lea máilmmi njunnošis el-biila buvttadeamis, ja Nornickel lea ges vearrámus birasvahágahtti. Dát ii leat riekta, čuoččuha Aborigen Forum, fierpmádat sorjjasmeahttun fágačehpiin, aktivisttain ja ruošša eamiálbmotjoavkkuin geat oidnet ahte sin ruovttubáikkiid lea nuoskkideapmi billistan.  

Fitnodat mii gieskat dagahii internašunála bajilčállagiid go dagahedje birasroasu Taimyr-njárggas go golggahedje 20 000 tonna diesela etnui rašši árktalaš ekovuogádagas, mii vásiha lassi noađi dál. 

ÁVŽŽUHA LEAT OASTTEKEAHTTÁ  

Reivves Tesla hálddašeaddji direktevrii Elon Musk fitnodagas, ávžžuha Aborigen Forum su ahte eai oastte nihkkela, veaikki ja eará Nornickel buktagiid ovdal go fitnodat lea čađahan obbalaš ja sorjjasmeahttun árvvoštallama birasvahágiin máid buvttadeapmi lea dagahan.  

Dán vahku sáhtii The Barents Observer muitalit ahte muorain goldnet lasttat go áibmu lea garrasit nuoskkiduvvon máŋggaid njealjehaskilomehterii stuora guovllus láhka Nornickel rusttega Monchegorskas Guoládatnjárggas.  

Reivves čilge Aboriginal-Forum birasnuoskkideami “dábálaš dáhpáhussan” mii čujuha oljogolggaheapmái etnui Taimyr-njárggas birasroassun mii lea dáhpáhuvvame, “muhto ii fal dušše ovtta dáhpáhussan.” 

– Eamiálbmoga guovllut mat fitnodahkii lea várrejuvvon industriealla buvttadeapmái, lea dál oaidnit dego geađgemeahcit, ja árbevirolaš eallin doppe ii leat šat vejolaš, čuožžu reivves man Musk oažžu.

Vuovdi goldnan nuoskkideami dihte láhka Monchegorsk Guoládatnjárggas. 

Murmánska guovllu eamiálbmot lea sámit, ja fas Nentsy, Nganasan, Entsy, Dolgan ja Evenki ásset Taimyr-njárggasSibirjjás.

STUORÁMUS  

Nornickel lea máilmmi stuorimus nihkkelbuvttadeaddji go sis leat ruvkket ja metállurgalaš rusttegat Taimyr-njárggas ja Murmánska guovllus, ja lea maiddái beassan logi buoremus veaikebuvttadeaddji searvái máilmmi dásis. Sii buvttadit maiddái kobolta. Buot golbma minerála leat dehálaš oasit dálá elektrihkalaš fievrruid lassáneaddji báhtterbuvttadeamis. 

Tesla Elon Musk dáhtui gieskat ruvkefitnodaga buvttadit eambbo nihkkela. 

– Tesla addá didjiide jiehtanas stuorra guhkesáiggešiehtadusa jus roggabehtet nihkkela beaktilis ja birassiivos vuogi mielde, celkkii son sávaldagas ruvkefitnodagaide, nu movt Bloomberg lea siteren su.

Lea sullii 75 kilo nihkkel gaskamearálaš Tesla Model S báhtterpáhkas. Metálla dahká báhtteriid energiijajeahkkin, nu ahte fievrrut sáhttet vuodjit viidásit ovtta láddemiin. Tesla vuvddii 367 500 biilla diibmá ja buvttadeapmi lassána ođđa fabrihkain Kiinnás, Duiskkas ja Texasis.

Nadezhda-rusttet Norilsk báikkis. 

Eará biilabuvttadeaddjit, nu movt VW, BMW, Hyundai ja earát, hohpohallet sihkkarastit vuođđoávdnasiid báhtterbiillaide mat galget lohkkot daid miljovnnaid ođđa fievrruide jahkásaččat.

VÁTTIS GULLOT

Dmitry Berezhkov lea okta dain fágačehpiin geat barget Aborigen-Forum-fierpmádagas Ruoššas. Son cealká The Barents Observerii ahte lea váttis eamiálbmogii oažžut sáni saji.

– Ii leat dušše váttis, muhto šattai veadjemeahttumin daid maŋemus jagiid, muitala son.

”Ruošša hukse ođđa industriija Árktisis hirbmat jođánit, ja eamiálbmot ii váldo vuhtii obanassiige.”

Berezhkov gohčoda ruošša eiseválddiid internašunála cealkámušaid ahte váldet vuhtii eamiálbmogiid «propagandan», ja erenoamážit Árktalaš ráđis gos Kreml, su oaivila mielde, ollásit stivre ruošša almmolaš eamiálbmotovddasteddjiid jienaid.  

Moskva váldá badjelasas Árktalaš ráđi stivrema guovtti jahkái jagi 2021.

– Duohta dilis eai váldde vuhtii eamiálbmogiid vuoigatvuođaid eatnan alde, muitala Dmitry ja son sávvá ahte Elon Musk reive sáhttá veahkkin.

Dmitry Berezhkov

– Ii oktage dieđe gos Tesla viežžá báhttermetállaid, go fitnodat ii muital geat sin buvttadeaddjit leat. Muhto mii oaidnit Musk jearaldaga nihkkelbuvttadeddjiide, vejolašvuohtan ahte vuhtiiváldet eamiálbmogiid árbevirolaš eatnamiid mat billahuvvet dainna industriijain, cealká Dmitrij Berezhkov.

Aborigen Forum bivdá báhtterbiilabuvttadeddjiid ahte eai oastte Nornickel metállaid ovdal go fitnodat ráhkada ja implementere plána movt nuoskkiduvvon eatnamat Taimyr-njárggas ja Murmánska guovllus galget dikšojuvvot ruovttoluotta.  

– Nornickel berre maiddai «ođasmahttit iežaset njuolggadusaid movt ovttasbargat eamiálbmogiiguin, go ráhkadit ođđa njuolggadusaid vuođđuduvvon ON julggaštussii eamiálbmotvuoigatvuođaid birra», čállá fierpmádat.

The Barents Observer lea ovdal juo čállán ahte Nornickel ovttasbargá duiska kemikálabuvttadeddjiin BASF ásahit fabrihka Supmii ráhkadit báhtterkomponeanttaid biilabuvttadeddjiide Eurohpás. Nornickel galgá lágidit nihkkela ja kobolta.

Ruvkebargit metállaid ozus báhtterbiillaide: Áitet sámi boazodoalu

Tuomas Siilasjoki ja Minna Näkkäläjärvi muitaleaba ahte hirpmahuvaiga go johtti borenrusttet muhtin beaivvi ilmmai almmi vuostá. Ii oktage lean sudnos jearran lobi ohcat minerálaid sin siidda sistte, boazodoalloguovllus Davvi-Suomas. Sámi bearrašat dáppe Tarvantovaara duoddaris ballet ahte máilmmi metálladárbu lassánahttit ruoná ekonomiija stajida sin eamiálbmot eallinvuogi.

Tuomas Siilasjoki ja Minna Näkkäläjärvi hirpmahuvaiga go fuomášeigga ahte orohagas ledje geahččalanbohkamat.  

Čállán ja govven: Thomas Nilsen/Barents Observer

Duoddaris eai oidno ollu šattut, muhto bohccuide leat dát dehálaš guohtumat geasset ja čakčat. Dáppe lea doarvái bieggá nu ahte ii mana nu ollu áigi divrriin bálgat, muhto baicca guohtut. Dát erenoamáš eanadat Suoma davveoarjji “gieđas”, lea okta Eurohpá maŋemus stuora mehciin. Lagamus biilageaidnu lea máŋggaid diimmuid vázzima duohken. Go gorgŋe alážii mii lea 600 mehtera bajábeale meara sáhttá oaidnit Guovdageainnu suohkana Norgga bealde go geahččá davás ja giláža Gárasavvona Ruoŧa bealde ráji go geahččá lulás.

Ergona siidda bohccot Giehtaruohttasa boazodoalloovttastusas gárddis go misiid galgá mearkut.

Dát leat leamaš sámi boazobargiid ruoktu don doloža rájes, muhto lea baicce dat mii lea sámmál- ja jeagelgokčojuvvon geađgešlájaid vuolde mii dál boktá globála fuomášumi. Suoma geologalaš iskkadeapmi lea suokkardallan ja gávdnan nihkkela, veaikki, vanadiuma ja kobolta, mat lea ollu dárbbašuvvon minerálat elektrihkalaš vuojánbáhtteriid buvttadeamis. Internationala energiijabyrå (IEA) dilálašvuođaraporttas vurdojuvvojit elektrihkalaš vuojániid lohkku šaddat nu ollu go 116 miljovnna jagi 2030. Dat lea mihá eanet go elektrihkalaš biillaid árvvoštallojuvvon vuovdinlohku jagi 2020, mii árvvoštallo leat 1,7 miljovnna globálalaččat.

Elbiilaládden Hullu Poro hoteallas Levis, Davvi-Suomas. 

Báhtterbuvttadeaddjit mat vuvdet biillabuvttadeddjiide nu movt VW, Nissan, Hyundai ja Tesla leat dál juo doapmame sihkkarastit nu ollu vuođđoávdnasiid go vejolaš. Metállahattit gorgŋot issorasat, juoga mii dahká ruvkefitnodagaid ain áŋgireabbon gávdnat ođđa rogganguovlluid. Fievrosuorggi elektrifiseren ja ođasmuvvi energiijabuvttadeapmi lea čoavdda dasa ahte goazastit globála dálkkádatroasu. 

Muhto das lea haddi: Ruvken. Stuora ruvken. Dan oktavuođas čájehuvvo ahte háliidit Davvi-Skandinavia váldit.

SOAHTI ÁLGÁN

Minna Näkkäläjärvi soahti gádjut su oasi Sámis lea áiddo álgán.

Minna Näkkäläjärvi háliida boahtteáiggi ruvkedoaimmaid haga bohccuid guohtoneatnamiin ja johttingeainnuid rastá Eanodaga gielddas. Son lea cealkán ruvkedoaimmaid vuosttá, ja čohkken duháhiid mielde vuolláičállagiid dušše moatti vahkus.   

– Ii lea vejolaš ahte boazodoallu ja ruvken galgá sáhttit doaibmat seammá guovllus. Guohtumat ja johtingeainnut rievddadit jagis jahkái čadnon movt luonddudilli lea, čilge son ja muitala movt dálkkádatrievdamat dagahit dili vel eambbo eahpediehttevažžan.  

Geasset ii njieja beaivváš máŋgga vahkkui sámegilážis Salvasjávrri gáttis, birrasiid 230 kilomehtera poláragierddu davábealde. Dáppe leat Minna, Tuomas ja siiddaolbmot čoahkkanan misiid mearkut. Bohccot eai liiko báhkaide, ja go temperatuvrrat leat badjel 20°C, de mearridit boazobargit vuordit maŋŋit eahkedii ovdal go dolvot ealu mearkungárdái.

Mearkumis leat buohkat fárrolaga. Rávisolbmot ja nuorat, vuorrasat ja maiddai unnimus mánát oassálastet. Joni (11) hárjehalai njorostallat čoskkaid dan botta go earát ain ođđe. 

– Lean šaddame čeahpit, dadjá Joni (11) go hárjehallá njoarostit čoskkaid. 

– Mun lean šaddagoahtime suohpangiehtan, mojohallá son ja ferte gierdevaččat vuorddašit ahte álddut ja miesit galget ollet gárdái.

– Dát ii leat dušše muhtin bargu, bohccot leat min kultuvra ja min eallinvuohki, lasiha Minna.

“Jus massit guohton-eatnamiid ruvkkiide, de massit buot.”

Sámi árbevierut sáhttet maiddai jávkat jus boazodoallu jávká. Sámi álbmot davimusas Skandinávias lea EO áidna eamiálbmot.

Miessi oažžu mielkki merkenbotta.

Go merke miesi beallji eaiggáda mearkkain, dahká maŋŋel vejolažžan dovdat gean bohccot dat leat. Dat orro leame ilgat, muhto nu ii leat. Geahčadit ja darvehit misiid go njoarosta, váldá máŋga diimmu, ja muhtin nuorra heakkat váibet go jorret gárdde siste. De gal lea buorre oažžut bohccomielkki bohttalis. Jahkásaš miessemearkun lea dehálaš sirdit máhtu buolvvas bulvii.

Jahkásaš miessemearkun lea dehálaš sirdit máhtu ovtta buolvvas nuppi bulvii.   

SÁVVÁ GULAHALLAMA

Leat mannan njealje jagi dan rájes go borenrusttet ja meahccevuoján bohte viežžat geađgeiskosiid Suoma geologalaš iskkademiid (GTK) gohččuma mielde. Eambbo go 3300 mehtera guovddášiskosat sullii 20 borenbáikkiin, ja vel lassin aeromagnehtálaš iskkadeamit 245 njealjádaskilomehter stuora Hietakero-guovllus Tarvantovaara ja Giehtaruohttasa duottarguovlluin, čájehit ahte gávdne veaikki, kobolta ja nihkkela, čállo GTK-raporttas jagi 2018. 

Guovvamánu 2020 dagai Nederlándda Akkerman Exploration suoma ossodat dieđihanreservašuvnna. Reservašuvdna dohkkehuvvui suoma sihkkarvuođa- ja kemikáliijabyrå bokte cuoŋománu.

Jan H. Akkerman, Akkerman Finland OY hálddašeaddji direktevra, cealká ahte lea dárbu doaimmahit eanet árra ohcandutkosiid ja ahte ii leat vuos dahkkon mearrádus ahte galgá go ohcat ohcanlobi.

Dán hui árra dilis geahččalandilis lea váttis defineret sáhttá go boazodoallu ja ruvken doaibmat bálddalaga Hietakeros, cealká Akkerman.

Son čilge ahte lea dárbu eambbo máhtu dan hárrái ahte lea go minerálagávdnosat máid sáhttá roggat ja movt ruvken ja minerálabargu váikkuha birrasa.

Minna Näkkäläjärvi ja Tuomas Siilasjoki cealkiba ahte ruvken sáhttá mielddisbuktit ahte eanut ja jogat nuoskkiduvvojit.
“Dál mii beroštit ipmirdit báikkálaš servodaga oainnuid ja vuorjašumiid, ja vejolašberoštumi ovttasbargat dahje oassálastit”.

Jan Akkerman sávvá gulahallama báikkálaš berošteddjiiguin bures boahtin ja deattuha ahte mearrádus galgá go ohcat iskanlobi dahje ii dahkko maŋŋil go buohkain lea leamaš vejolašvuohta buktit oaiviliid ja ovddidit vejolaš váidagiid.

II LEAT DÁHKÁDUS

Minnai ii leat dáhkidus ahte ruvken ii álggahuvvo dialoga haga makkárge jeđđehus. Son cealká ieš ahte eahpesihkarvuođas lea negatiiva váikkuhus.

– Ii oktage leat goassege mis jearran ovdal go álggahedje geologalaš iskkademiid váriin. Jus ruvken dohkkehuvvo, de mis ii leat vuoigatvuohta váidit, suoma lága mielde. Nuorat buolva, mu mánát, álget jurddahallat lea go boazodoalus boahtteáigi dahje ii, galggašii go baicca vuollánit ja válljet eará birgejumi, muitala son.

Minna Näkkäläjärvi čohkohallá bearraša guođohanbartta olggobealde ja vuorjašuvvá sámi guovllu ja eallinvuogi boahtteáiggi dihte.  

Naba máilmmi dárbu metállaide mat leat mearrideaddjin beassat sirdit ruoná ekonomiijii?

Son jurdagiid siste geahččá almmiravdda guvlui ovdal go cealká njuolga.

– In dieđe guhte metállaid gávdne, muhto in jáhke máilbmi lea hávskit báiki min sámi boazodoallokultuvrra haga. Jus guohtoneatnamiid massit ruvkedoaimmaide, de massit buot, cealká son čielgasit.  

ČIELGA JÁPMINÁITTA

Tuomas lasiha ahte duottar mii lea geasuheaddjin ruvkedollui, lea sin geasse- ja čakčaorohat. 

– Mis eai leat eará báikkit gosa johttit. Buot eará guovllut leat eará boazodolliid, čilge son. 

Sápmelaččat ohppet juo mánnán movt njoarostit bohccuid.

Hietakero-guovllus mii leat várrejuvvon Akkerman Finland OY ruvkedoaimmaide lea 70 proseanta Ergoniid siidda. Muđui Eanodaga gielddas, Suoma Giehtaruohtas, lea juogaduvvon eará siiddaid gaska.

Minna ja Tuomas oaivvildeaba ahte ruvken lea čielga jápmináitta sámi boazodollui.

Go ruvkenreserváhta birra besse gullat, álggahii Minna neahttabáikki mii čoaggá namaid gáibádussii mii gáibida bistevaš gildosa ruvkedoaimmaid hárrái Eanodaga gielddas. Guokte vahku maŋŋil ledje 6000 olbmo vuolláičállán. 

– Mis ii leat eará vejolašvuohta go geahččalit váikkuhit Helssega politihkkáriid, boktit fuomášumi. Dat soaitá leat ávkkutmeahttun, muhto de goit lean juobe geahččalan ge, dadjá son. 

Vuolláičállagat galget geigejuvvot suoma ráđđehussii.

OIDNET VÁIKKUHUSAID

Minna čilge movt sámi álbmot juo lea oaidnán billisteaddji váikkuhusaid “ovdánahttin”-prošeavttain sámieatnamiin; doabbarat, vuovdečuollamat ja jávkadahttin. 

– Sámeálbmogin eat sáhte guoddit dan noađi go ruvkefitnodagat báhkkejit deike ja billistit min eatnamiid, ja fas guđđet min deike, guorba, mirkkohuvvon ja goldnan mehciide, deattuha son.

Suopma ii leat nu movt Norga ratifiseren ILO-soahpamuša eamiálbmogiid vuoigatvuođain. Jus dat fal vuolláičállošii, dat addá sámiide stuorit mielváikkuheami árbevirolaš kultuvrras ja guovlluin.

DUOĐAŠTA DÁRBBU

Lappi universitehtas Roavvenjárggas lea professor Jukka Similä gii lea luondduriggodagaid ja árktalaš birasgáhttema fágačeahppi. Son duođašta ahte ruvkedoaimmaid viiddideami hohpohallan lea čadnon báhttermetállaid alla dárbui. 

Jukka Similä lea juridihkalaš dutkanprofessor Lappi Universitehtas Roavvenjárggas. Son dutká luondduriggodatvuoigatvuođa, birasgáhttema ja árktalaš politihka.  

Suoma ráđđehus lea hirbmat mielas ja eiseválddit liikojit ovddidit ruvkeindustriija miehtá Suomas, erenoamážit dáppe Lappis ja Nuorta-Suomas, muitala Similä.

Son ii gal vuordde ahte galget rahpasit hirbmat ollu ođđa ruvkedoaimmat daid lagamus jagiid, muhto čujuha Sakatti-gávdnosii Soađegili davvelis oktan dain eanemus kontroversiealla áššin birasvuolggasajis.

– Minerálagávdnosat leat muhtun muddui Viiankiaapa luonddugáhttenguovllu siskkobealde. Gávnnus lea nu rikkis ahte plánejit mannat guovllu sisa tunealla bokte mas álgu lea gáhttejuvvon guovllu olggobealde, muhto dál vuos. Lea váttis dahkat váikkuhusárvvoštallama go eat dovdda detáljaid ruvkefitnodaga plánain, čilge son. 

Professor oaivvilda gal ahte plánain lea potensiála šaddat hirbmat stuora internationála birasriidun.

BUORRE POTENSIÁLA

Sakatti Mining Oy lea Anglo American suoma nieidafitnodat.

Fitnodat árvvoštallá gávdnosa, mii lea čuđiid mehteriid eatnama vuolde, ahte dat lea “hui buorre ohcanpotensiála boahtteáiggi metállain”. Das lea báhttermetállat nu movt nihkkel, kobolta, veaiki, muhto maiddai platina, palladium, golli ja silba. Sakatti Mining deattuha man dehálaš lea gáhttet luonddu, ja cealká “go dahkko riekta, sáhttet gáhttenguovllu váikkuhusat šaddat unnibun”.

Dál lea fitnodagas áigumuššan bohkat iskosiid ja geahččalit mearridit gávdnosa potensiála.

Boliden Kevitsa Soađegili lahka lea lulábealde sámi guovddášguovllu. Dáid verráhiid duohken lea okta daid stuorimus beaiveruvkkiin Suomas. Váldobuktagat leat nihkkel- ja veaikekonsentráhta ja lassin dasa maiddai oalle ollu platina, palladium, golli ja kobolta.  

Muhtin kilomehteriid davvelis lea Ruoŧa stuora ruvkefitnodat Boliden mii doaimmaha Kevista-ruvkki, okta dain stuorimus beaiveruvkkiin Suomas, gos rogget sihke nihkkela ja veaikki. Olggobealde Váhčira doaimmaha Boliden maiddai Ruoŧa stuorimus veaikeruvkke beaiveruvken.

Ergona-siidda boazodoallit jáhkket ahte sin rahčan ii leat dušše sin birra. Go suovvá ovtta ruvkefitnodaga roggat, de dat bidjá bargovuogi ollu earáide čuovvulit. Sullasaš riiddut gaskal boazodoalu ja ruvkefitnodagaid leat maiddai Davvi-Norggas ja Ruoŧas. Ruvken lasiha noađi mii juo gávdno bieggafápmorusttegiid huksemis, vuovdečuollamis, mátkeealáhusas, ruovdemáđiilánain ja geaidnohuksemis.

GÁRŽON JA HÁGGEJUVVON

Pirita Näkkäläjärvi, sámediggelahttu ja ovddeš váldodoaimmaheaddji YLE sámegielat ođđasiin, cealká ahte guovlu mii lea rabas sámi árbevirolaš eallivuohkái lea gáržon ja hággejuvvon eará hápmásaš areála geavahan gáibádusaid dihte. 

– Go boazodoallit leat čađat áitojuvvon gilvaleaddji areálageavaheami dihte, de sis ii leat eará báiki gosa johtit ealuin, dadjá son ja čilge ahte Suomas leat 54 guođohanovttastusa gos bohccot fertejit bissut rájiid siskkobealde.  

Jukka Similä lea juridihkalaš dutkanprofessor Lappi Universitehtas Roavvenjárggas. Son dutká luondduriggodatvuoigatvuođa, birasgáhttema ja árktalaš politihka.  

Ruovttueatnamat leat Eanodaga, Anára, Ohcejoga gielddat ja Lappi boazodoalloovttastus Soađegilis.

– Diehtu viiddis prošeavttain, nu movt dat ruvkeplánat, addet dábálaččat dieđuid soaittáhagas eamiálbmogiid vuoigatvuođadolliide guovllus, ovdamearkka dihte áviissaid bokte. «Hietakeroreserváhta» birra ii leat boazodoalloovttastus iige Suoma sámediggi ožžon makkárge almmolaš dieđu, muitala son. 

Diehtu viiddis prošeavttain, nu movt dat ruvkeplánat, addet dábálaččat dieđuid soaittáhaga eamiálbmogiid vuoigatvuođadolliide guovllus, ovdamearkka dihte áviissaid bokte.

BALLU AHTE EAI VUHTIIVÁLDDE

Sámediggi lea váidán ruvkereservašuvnna, muhto Pirita ballá ahte vuosttaldeapmi ii váldo vuhtii. 

– Váidagat eai dáidde mearkkašit maidege, go Alimusriekti mearridii 2013:s ahte boazodolliin, boazodoalloovttastusas ja Sámedikkis ruvkelága mielde ii leat vuoigatvuohta váidit reservašuvnnaid sámi guovlluin. Dát vuoigatvuohta lea várrejuvvon gilvaleaddji fitnodagaide, čilge son.

Báhtterbuvttadeapmi, vuosttažettiin elektrihkalaš fievrruid váste, lea dál 60 proseanta dan 125 000 tonnain jahkásaš kobolta roggamis miehtá máilmmi. Olmmošvuoigatvuođaid organisašuvnnat leat bidjame garraset deattu báhtterbuvttadeddjiide garvit kongolesalaš koboltaruvkemii gos mánát šaddet bargat ruvkkiin. Ja dan dihte lea ođđa gávdnosiid ovdánahttin váimmolaš bures boahtin dustet dan dála váilli mii boahtá das go dárbu stuorru aht stuorru báhtterjođihuvvon fievrruid oktavuođas.

Sámediggeráđđi sirdá 17,5 miljon ruvnno sámi álbmogii buorrin

Rehketdoallu čájeha ahte ollu surggiin leat báhcán ruđat 2021:s, ja daid geavaha sámediggeráđđi dál eará láhkai. Sámediggeráđđi Runar Myrnes Balto (NSR) dadjá ahte sii leat dál sirdán ruđa poasttaide main ruđat johtilit sáhttet boahtit ávkin sámi álbmogii.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Otná boraspirepolitihkka lea jur jávkadeame boazodoalloealáhusa

Otná nationála boraspirepolitihkka lea jur jávkadeame boazodoalloealáhusa muhtin guovlluin riikkas. Nu čállá sámediggeráđđi Hans Ole Eira (Gb) dán
kronihkas. muhtin guovlluin riikkas. Nu čállá sámediggeráđđi Hans Ole Eira (Gb) dán kronihkas.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Suoma Stáhtaráđđi lea dál ásahan sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna: Nuortalaččain buorre jáhkku

Nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff dadjá sis lea nana jáhkku kommišuvnna bargui.

NANA JÁHKKU: Nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff lea duhtavaš go nuortalaččain lea iežas komissára duohtavuohta -ja soabadankommišuvnnas. Govva: Sámediggi

ČÁLLÁN: ELLE MÁRET LABBA

Stáhtaminister ráđđehusprográmma mielde bargu kommišuvnna vuođđudeami várás lea jotkojuvvon dálá ráđđehusáigodagas. Válmmastallanbargu sámiid duohtavuohta -ja soabadankommišuvnna várás álggahuvvui Sámedikki álgaga olis jagis 2017.

Duohtavuohta- ja soabadankommišuvdnainstitušuvnna ruohttasat ollejit gitta 1970-lohkui. Riikkaidgaskasaččat duohtavuohtakommišuvdnan gohčoduvvojit proseassat, main gieđahallat historjjás dáhpáhuvvan kollektiivvalaš boasttuvuođaid. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnat leat ollašuhtton sullii 40 riikkas.

Sápmelaččaid sajádat eamiálbmogin lea dorvvastuvvon Suoma vuođđolágas. Vuođđolága 17 § 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset.

OAIDNÁ DEHÁLAŽŽAN: – Kommišuvdna bargun lea buktit luohttámuša sápmelaččaid ja stáhta gaskii, oaivvilda stáhtaministtar Sanna Marin. Govva: Stáhtaráđđi/Valtioneuvosto.

Stáhtaráđi kansliija ja riekteministeriija válmmastalaiga ovttasráđiid Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin jagi 2019 doaimmahuvvon šiehtadallamiin bargogohččosa (mandáhta) Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankommišuvdnii. Ráđđehusa eahketskuvllas 13.11.2019 gieđahallojuvvui kommišuvdnii válmmastallojuvvon bargogohčus ja gehččojuvvui, ahte áššis sáhttá ovdánit komissáraid nammadanprosessii. Maiddái Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin dohkkeheigga mandáhta loahppajagi 2019. 

BUORRE JÁHKKU

Nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff dadjá sis lea nana jáhkku kommišuvnna bargui.

– Sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvdna boahtá dahkat dehálaš ja seammás lossa barggu. Kommišuvnna barggu duohken álggedettiin lea jo máŋgga jagi fuolalaš ráhkkananbargu, sámiid ja stáhta gaskasaš ipmárdusa ja luohttámuša lasiheapmin. Sávvat kommišuvnna bargui menestumi ja doarvái resurssaid lihkostuvvamii, dadjá Veikko Feodoroff.

ČIELGA DÁRBU

Marin muitala ahte su mielas lea dehálaš geahččat čađačuovgi vugiin dan, mii Suoma historjjás lea dáhpáhuvvan ja mo sámiid vuostá leat láhtten ja mo ain láhttejit. Marin oaivvilda, ahte ferte ovttas geahččat buot váttisge gažaldagaid. Danin son oaidná stuorra dárbbu kommišuvdnii ja ahte sápmelaččat leat dán barggus mielde.

– Sávan menestumi sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadallankommišuvdnii dan dehálaš barggus. Oktasaš mihttomearrin lea, ahte kommišuvnna barggu mielde dialoga ja luohttámuš sámiid ja stáhta gaskkas buorrána. Dušše ipmirdemiin maid sápmelaččat leat vásihan, sáhttit eakti vugiin gávdnat čovdosiid boahttevuhtii,  celkkii stáhtaministtar Sanna Marin Stáhtaráđi dieđihandilálašvuođas 28.10.2021.

Kommišuvdna boahtá barggustis čállit raportta, mii sisttisdoallá doaibmabidjoevttohusaid. Raporta luobahuvvo Stáhtaráđđái, Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2023 rádjái.

Viidáset muitala Feodoroff ahte sidjiide nuortalaččaide vásáhusat leat leamaš erenomáš garrasat. Son muitala ahte doppe leat olu áššit mat bohtet ovdán ja rahpet sin siskkáldas háviid. 

– Mun sávange ahte mii boahtit oažžut psykososiálalaš doarjaga ja dearvvašvuođa vuođđobálvalusaid iežamet gillii. Lea dehálaš ahte veahkki joatkašuvvá maiddái kommišuvnna barggu maŋŋel. Mis lea nana jáhkku kommišuvnna barggu ja bohtosiid ektui, loahpaha Feodoroff.

SÁVVÁ KONKREHTA DOAIMMAID

Suoma Sámedikke sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso dadjá barggu leat mearkkašahtti sámiid olggušteami ja stáhta assimilerenpolitihka čuovvumušaid čielggadeapmái. 

– Sámiid eamiálbmotrivttiid dovddasteapmi ja ollašuhttin roahkkasaddá Suomas ain. Anan hui dehálažžan, ahte proseassa čađaheamis bohtet konkrehta doaimmat, mat albma láhkai ovddidit sámiid sajádaga Suoma servodagas. Bargonoađđi lea stuoris, iige dat boađe leat álki, muitalii Juuso sáhkavuorustis Stáhtaráđi dieđihandilálašvuođas golggotmánu 

loahpas.

SÁVVÁ KONKREHTA DOAIMMAID: Suoma Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso sávvá konkrehtalaš bohtosiid kommišuvnna barggus. 
Govva: Sámediggi

– Lean duđavaš, ahte ovddit stáhtaministtar lei ráđđehusbáji áigge gárvvis álggahit sámiid duohtavuohta -ja soabadanproseassa Suomas. Maiddái dálá stáhtaministtar Sanna Marin ja su ráđđehus leaba čájehan midjiide, ahte sii leat čatnasan dán prosessii. Sávan ahte suopmelaš servodat boahtá maiddái čatnasit dása nu ahte sápmelaččat besset eallit sápmelažžan olggušteami haga, eaige dárbbašivčče šat ráhčat giela ja kultuvrra ovdii.

IEHČANAS JA SORJJASMEAHTTUN

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea doaimmainis iehčanas ja sorjjasmeahttun. 

Kommišuvnnas leat vihtta komissára. Mandáhta mielde guokte komissára leat válljejuvvon Stáhtaráđi ovdanbuktojumis, guokte Sámedikki ovdanbuktojumis ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima ovdanbuktojumis. Duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna doaibmaeavttuid olis komissáraide dahkkojuvvojit ovttaveardásaš eavttut oassálastit áhpasit kommišuvnna bargui. 

Lahtut:

Heikki J. Hyvärinen, nákkosgirjedutki, riektediehtaga kandidáhtta 

Irja Jefremoff, hálddahusdiehtagiid master

Kari Mäkinen, earkebisma emeritus, teologiija doavttir

Hannele Pokka,bargoeallinprofessor, riektediehtaga doavttir

Miina Seurujärvi, filosofiija master

Stáhtaráđi kansliija ásaha čuovvun-joavkku duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna doarjjan. Čuovvunjovkui bovdejuvvojit ovddasteaddjit Sámedikkis, Nuortalaččaid siidačoahkkimis, riikkabeivviidbellodagain, evangelalaš-luteralašgirkus ja ortodoksalaš girkus. Čuovvunjoavkku ságadoallin bargá stáhtaministara stáhtačálli. Čuovvunjoavkku bargá dassážii, go duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna bargu nohká.

Ráhkada dokumentára dáiddára Britta Marakatt-Labba birra

«Poehtalaš ja čuohci govvidus» sámi dáiddáris Britta
Marakatt-Labba lea
boađeboađii

Dronnet Sonja dearvvaha sámi dáiddára Britta Marakatt-Labba čájáhusa «Historier» almmolaš rahpamis. Golbma buolvva sámi dáiddárat Dronnet Sonja Dáiddastálljas jagi 2019.   Foto: Heiko Junge / NTB

Ruoŧa dokumentára «Historjá» lea filbmadahkki Thomas Jackson ráhkadan, dieđihan ruoŧa filbmainstituhtta, mii lea juolludan buvttadandoarjaga. Marakatt-Labba dáidda válddahallá máinnašumi mielde sámi kultuvrra, odne ja historjalaččat, ja sámiid boazoealáhusa – mii dán áiggi áitojuvvo globála dálkkádatroasu dihte.

Dokumentára lea dáiddára monumentála dáidaga «Historjá» gáibmi, mii lea 24 mehtera guhku tekstiilafriisa, huksejuvvon muitalussan mas leat elemeanttat sámi myhtalaš máilmmis ja maiddai sámi historjjás ja árgabeaivvi eallimis. 

Dat lea earret eará čájehuvvo Dronnet Sonja Dáiddastálljas 2019-čájáhusas mii loktii golbma buolvva sámi dáiddáriid. Britta Marakatt-Labba (rie.1951) gulai Máze-jovkui mas ledje gávcci miellahtu. Dat ásahuvvui 1978:s, ja ođasmahtte doahpaga sámi dáidda.

Jackson ovddit filbma lei «Den indre skogen» (2019), mas vuolggasadji lei movt vuovdi álo lea doaibma stoahkanšilljun dáidagii, mytologiijii ja miellagovahallamiidda, dego speajal olbmo siskkimuš eallimis – ja jearrá mii dáhpáhuvvá go meahcci jávká. Filbma čuvvodii dáiddáriid ja aktivisttaid geat geahččaledje ealáskahttit oktavuođa gaskal olbmo ja meahci – ja muhtimat sis ledje ge Marakatt-Labba, oktan Lars Lerin ja Eirik Havnes.

NTB

Vuittii Golleseahkka-bálkkašumi: – Mii sávvat dát movttiidahttá eambbogiid gaskkustit sámi kultuvrra

Marja Mortensson Trio oaččui duorastaga Golleseahkka
-bálkkašumi; dán jagi johttibuvtta, go leat gaskku-
stan lullisámi kultuvrra muitalusaiguin ja musihkain.

Marja Mortensson Trio leat Jakop Janssønn (gurut bealde), Marja Mortensson ja Daniel Herskedal . Preassegovva: Frode Fjellheim

Trio, geas leat Marja Mortensson vuelie ja jietna, Daniel Herskedal tuba ja Jakop Janssønn rumbbut, lea Kultuvrralaš skuvlaseahkain johtan skuvlajagi 2021 konseartačájálmasain«Mojhtestasse – Minnegaven»

– Dát bálkkašupmi čalmmustahttá ahte min bargu lea dehálaš. Mii sávvat dát sáhttá movttiidahttit eambbogiid gaskkustit sámi kultuvrra, cealká Jakop Janssønn go vuostáiválddii árvosaš bálkkašumi trio ovddas.  

Jury oaivvildii ahte «Marja Mortenssons fátmmasteaddji ja árvvas gaskkusteami bokte šaddá lullisámi hirstoja lahká ja darvána muitoskeaŋkan juohke áidna oahppá. Skeaŋka man jáhkkimis bissu sin luhtte guhká».

Golleseahkka geigejuvvo ovttasráđiid fylkasuohkaniid ja DKS njuolggosuohkaniid, ja Norsk Tipping. Bálkkašupmi geigejuvvui vuosttaš geardde 2007 ja maŋemus geardde 2014. Bálkkašupmi čuožžila DKS našunála ortnega 20 jagi ávvudeami oassin.

Kultuvrralaš skuvlaseahka ávvukonferánssas duorastaga Tou Scenes Stavangeris manai maiddai Golleseahkka-bálkkašupmi Lost and Found Productions Victoria Røising, Nikoline Spjelkavik ja Per Magnus Barlaug; dán jagi heivehuvvon buvttadeapmi, mii lea «Oh baby baby goes viral». Sii heivehedje jagi 2020 fysalaš lávdedáiddabuvttadeami, seksa ja pubertehta birra, digitála ja interaktiiva veršuvdnan.

– Lea nu ihána somá vuoitit dán bálkkašumi. Vel suohttaseabbo lea vuoitit buvttadeami ovddas, man ovddas mii leat ferten veahá nágget, dajai Røising go válddii vuostá bálkkašumi.  

NTB

Vuoruhit sámegiela

Vulle juovlagihpa almmuhuvvo golmma sámegillii, dárogiela lassin. Govven: Story House Egmont ČÁLLÁN: NTB Lea goalmmát háve ahte Egmont almmuha Disney-buktaga golmma sámegillii. Árat lea Jikŋon-mánáidgirji jorgaluvvon sámegillii ja maiddái Vulle-historjá gos mátkoštedje Áltái. Almmuhusat leat čađahuvvon ovttasbargguin Trøndelága fylkkagirjerádjosiin, mii lea bargan mánáidgirjjiid jorgalemiin sámegielaide čieža jagi, mas leamaš boađusin 130 girjealmmuhusa. Dál lea juovlanummara …

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko