GÁVDNÁ RÁFI: Hallgeir Pedersen gávdná hutkáivuođa mearragáttis ja jaskatvuođas. Buot govat: Nils Egil Gaup

Hallgeir Pedersen lea bajásšaddan Finnmárkku rittus, Ákšovuonas, ovttas nuorat oappáinis Kariniin ja etniin ja áhčiin. Son beroštišgođii árrat gitára čuojaheames ja gohčoduvvo dávjá «Norgga gitára bebop-gonagassan» dahje Ákšovuona fantoman.

Son lea almmuhan golbma jazz-skearru, mat leat ožžon buori kritihka ja rámi. Son oaččui maiddái Stubø-bálkkašumi 2007 ja lei vuosttaš gii oaččui Randi Hultin muitobálkkašumi 2002.

Muhto jus jearat olbmuin, de eai dáidde beare máŋgasat dovdat Hallgeir Pedersena nama.

Ruoŧa magasiidna Orkesterjournalen čálii 2004:

“Guhkkin davvin, Davvi-Norggas, Finnmárkkus lea unna giláš; Ákšovuotna. Doppe orru 30-jahkásaš gitarista Hallgeir Pedersen. Son gullá kvalitehta ektui máilmmi elihttii iežas čuojahemiin. Nu oktageardán dat lea.”

REAŠKKAS JA DUOĐALAŠVUOHTA

Finnmárkkus lei čakča ja moai Hallgeirain váccašeimme muhtun eahkeda Ákšovuonas čakčaseavdnjadin. Hálešteimme veaháš mange birra, nugo jo lávejit oahppásat go deaivvadit. Gilli, gos ovdal lei ealas ja ollu nuorat, lei jaskkodan ja guorusvuohta skádjá eanaš sajiid. Hálešteimme nuorravuođaáiggi, koartaspealu birra luohkkálanjas, ja reaškkas ja duođalašvuohta  johtiba giehtalagaid.

Hálešteimme maiddái su áhčči rohke birra ja eatni birra gii lei muittohuvvan, muhto de geahčastii son munnje ja dajai: Dihtetgo ahte gulan Sombyid sohkii? Dál lea golihan 10 jagi dien vázzintuvrras ja odne deaivvadetne fas.

II HÁLLAN

Son muitala ahte ruovttus ii hállon sápmelašvuođa birra. Áhčči diđii ollu dološ sámi cukcasiid ja muitalusaid, muhto muitalusat ledje čadnon báikái.

– Áhččán lei guovttegielat, sámegielat ja dárogielat, muhto mu čeazit hálle vel kvenagiela. Sii geavahedje sámegiela maiddái čiegus giellan go eai háliidan ahte mii mánát galggaimet áddet man birra sii hálle. Áhččán sámástii maiddái iežas sámeverddiiguin, earet eará Elle Márjá Eira ádjáin, Nils Eirain.

Dan beaivve go beasai diehtit ahte sii ledje sápmelaččat, čájehii su áhčči Hallgeirii boares Krag Jørgensen bissu ja dajai: Dá lei du ádjá bissu.

– Bissus ledje bukstavat APS ja mun imaštallen ahte maid dat mearkkašii? De son vástidii erdon jienain dego mun livččen galgan áddet; Na! Aslak Pedersen Somby dieđusge! De čielgagođii buot maid ledjen imaštallan, muhto seammás bohciidedje ođđa gažaldagat, nugo ahte manin min sohkanamma lei Pedersen iige Somby.

FERTII DÁŽALUVVAT

Hjalmar-áhčči muitalii Hallgeirii ahte sii fertejedje šaddat norgalažžan, go manahedje boazoealu, vai sáhtte jođihit eanandoalu.

– Mu máttarmáttaráddjá lei mázelaš boazosápmelaš, muhto manahii stuorra boazoealu bávttis vulos muohtauđđasa geažil Stiertnás. Maŋŋel go massii olles ealu šattai son geafes almmájin beaivvát ala ja go ledje maiddái oassin Guovdageainnu stuimmiid, válljejedje sii geahččalit ásaduvvat Stjernsundet nammasaš báikái ja eallit bivdduin ja guolástemiin. Dat lei váttis ja dan sivas fertii bearaš maŋŋel logineare jagi molsut sohkanama Sombys Pedersenii oažžun dihte eanadoalu ja eatnamiid. Sii geahččaledje dalle čiegadit iežaset kultuvrra ja identitehta dáruiduhttima geažil. Sii eai ožžon lobi hállat sámegiela internáhtaskuvllas.

HÁLIIDII DIEHTIT EAMBO

Hallgeir váccii musihkkasuorggi Holstbakkena joatkkaskuvllas, Álttás, muhto ii goassige muitalan iežas luohkás ahte lei sápmelaš, vaikko seamma luohkkás ledje máŋga sápmelačča ja son ieš lei beroštuvvan ja háliidii diehtit eambo iežas identitehta birra.

– Mun in čiegadan dan, muhto lei munnje ođas ja go givssiduvvojin vuođđoskuvllas, de in háliidan eambo fuomášumi, ja dikten dan orrut dassá go ledjen gearggus hállat dan birra. Ferten dadjat ahte internáhtaeallin Álttás lei buorre. Šattai positiiva kultuvra gaskkal duoddara ja rittu nuoraid gaskkas. Muhtimat mu dálá buoremus skihpáriin leat namalassii sápmelaččat, geat orro internáhtas ja geat kultuvrra ja iežaset láhttenvuogi bokte ožžo mu dovdat oktiigullevašvuođa maid otnábeaivvige in máhte sániiguin čilget.

Man dehálaš sápmelašvuohta lea dutnje?

– Dat šaddá dehálabbon ja dehálabbon. Lean dađistaga eanet rámis das. Iežan musihkkaduogáža dihte lean deaivan ollu iežan fulkkiid go lean johtán čuojaheamen ja sii leat boahtán sallut mu. Mu nieida lea issoras rámis iežas sápmelašvuođas ja čiŋada gávttiin. Mus lea maiddái jurdda váldit ruovttoluotta iežan máttarádjá, Olof Persson Sombio, nama.

Iežas máttuid ozus riegádii maiddái musihkkačájálmas Sombio, mii lea musihkkamuitalus mas Hallgeir doalvu guldaleaddji mátkái Somby sohkii. Ovddeš áigge dokumeanttain namma lea leamaš čállojuvvon Sombio.

– Lei dehálaš munnje čohkket áibbašeami juoga masa nu, maid in nagodan ieš meroštallat go ledjen nuorat, vai áddešin vássánáiggi buorebut.

Hallgeirii leamaš dehálaš beassat diehtit iežas bearraša sámi máttuid ja historjjá birra.

– Dat lea hui dehálaš. Nieidan lea hui rámis dan birra ja Somby sohkadeaivvadeamis muhtin jagi áigi, válduimet bures vuostá ja mu nieida háliida oahppat sámegiela skuvllas ja háliida čiŋadit gávttiin. Lihkus áigi lea rievdan. Mii fertiimet ovdal leat várrugasat go hálaimet iežame sámevuođa birra, son fas sáhttá dán áigge leat rámis ja čájehit iežas sápmelašvuođa positiiva vugiin.

Du áhčči sámástii, manin don it leat oahppan sámegiela?

– Dat lei suollemasgiella, man áhčči geavahii earáiguin, muhto ii fal ruovttus, lei dihtomielalaš dan hárrái ahte mii EAT galgan oahppat sámegiela. Dáruiduhttin lei maiddái garas Ákšovuonas, gos ledje sii ja mii, sii geat ledje dážat ja mii sápmelaččat. Vaikko eai sámástan minguin mánáiguin, de fihttiimet goittot sániid ja áddiimet eambo go maid váhnemat dihte.

VÁTTIS

Finnmárkkus leat ollu sápmelaččat. Dat vuhtto go eambbosat ja eambbosat dál dustet muitalit iežaset sámevuođa birra almmolaččat. Hallgeir navdá ahte lea leamaš váttis muitalit sápmelašvuođa birra smávit guolástangilážiin miehtá Finnmárkku.

– Na, danin sii molso sohkanama go givssiduvvojedje sámevuođas geažil, ja gárte báikkálaš servodagas olggobeallái. Áhččán muitalii dan birra, mo lávii viežžat sámmáliid geahppa fatnasiin, ja dalle čužžo gánddat dearbmeravddas ja huike; Na Somby, goas du galget steavlidit, ja dalle suhtai áhčči nu garrasit ahte sugai gáddái ja huškkui buohkaid. Dáhpáhus muitala ollu heahpada birra, maid sii leat šaddan vásihit. Áhččán lávii maid ganjaldišgoahtit go gulai juoigama TV:s.

Makkár plánat dus leat ovddos guvlui, beassatgo mii gullat dus musihka, mas lea sámi inspirašuvdna?

– Eahpitkeahttá, lean ráhkadan musihka mii šuoŋainis muitala váillaheami, heahpada ja rámi birra, maid lean dovdan. Ollu dakkár musihka lean ollašuhttán Sombio prošeavtta olis. Ja mus leat stuorra plánat beassat báddet ja almmuhit dan boahtteáiggevišuvdnan. Mu mielas dat lea dehálaš muitalus, maid ferte almmuhit. Mu mielas lea áibbas ortnegis gohčoduvvot sámi jazzgitaristan, lea dušše stuorra rápmi. Buot musihkka vuolgá doppe, gos mun lean vuolgán. Sombio prošeavttas čalmmustahtán erenomážit gos lean eret.

JURDDAPROSEASSA

Birrasii 20 jagi áigi, go Hallgeir biras beasai diehtit ahte son gulai Somby-sohkii, de leat su sámeverddet ja bargoskihpárat sávvan oaidnit su gávttiin. Dávjá beassá gullat makkár gávtti berrešii válljet.

– Dat lea jurddaproseassa maid lean čađaheamen, ja ferten ieš gávnnahit makkár gávtti háliidan. Earát oaivvildit, ahte galggašin válljet seaguhusa dološ ja dálá gávttis. Lea munnje stuorra lávki coggat gávtti. Munnje ii leat álki dovdduid ektui beare nahkehit gávtti, go mu lagamus bearaš leamaš gávtteheapme nu guhká. Muhto mu váimmu ligge go oainnán iežan nieidda gávttiin ja man fiinnis son lea, loahpaha Hallgeir.