Guhppemiin dikšu olbmuid

Nilut Ole Heikka ja Gárena Máhte Ánne Mágredá Biret Ánne, dahje dárogillii Berit Anne Hætta Reinås lea fysioterapevta ja son lea
spesialiseren mánáid dikšumii. Miessemánu rájes son lea fállan
guhppendivššu Guovdageaidnulaččaide.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Fertii bálkáhit eambo olbmuid

Isan-fitnodat Guovdageainnus fertii bálkáhit golbma ođđa olbmo, go barggut lassánedje Covid-19 geažil. Beaivválaš jođiheaddji John Isak Sara dadjá ahte livččii sáhttán válljet giddet uvssaid, muhto fertii váldit servodatovddasvástádusa ja doallat fitnodaga rabas iežas kundariidda.

BARGIT: Gurut bealde, John Isak Sara (Isan), Oksana Baziv, Ailo Kemi, Linda Amundsen, Tor Ante Seppola ja Stian. Nils Jovnna Hætta ja Nils Kristian Hætta leaba maiddái Isana bargit, muhto eaba leat govas.

John Isak Sara, gean eatnašat dovdet Isánin, ja gean fitnodagas lea maid seammá namma, lea iežas eallinbarggu huksen 34 jagi áigge. Dán áigge sus leat eambo bargit go goassige ovdal.

VIRGÁDII EAMBOSIID

Dan botta go olu eará fitnodagat šadde bidjat eret bargiid ja maiddái giddet uvssaid oalát, de lea Isan virgádan eambo bargiid, aiddo fal korona geažil.

– Min bargoveahka lea sturron golmmain bargiin ja leat oktiibuot ovccis dál oktan bassiin. Mii válddiimet servodatovddasvástádusa ja balaimet cuiggohallat kundariidda ja eiseválddiide, jus geahpedat doaimmaid ja giddet buvdda virusa geažil. Máŋga skohterfitnodaga válljejedje giddet dan áigodagas. Muhto mii leimmet guovdu guohtunroasu go ledje hirbmat heajos guohtumat mannan dálvvi, nu ahte olbmot šadde vuojihišgoahtit bohccuide fuođđariid meahccái ja dat lovttii vuojániid erenomáš ollu. Dat fertejedje divuhuvvot ja fuolahuvvot ollu dávjjit dan áigodagas. 

– Mii balaimet de ahte jus unnidit bargoveaga ja giddet, de lei dat sáhttit dagahit boazojápmima duoddaris. Dalle livččiimet gártan dakkár dillái ahte kundarat ja eiseválddit eai livčče leamaš nu duhtavaččat. Vearrámus dilis livčče min vel sivahallan jus bohccot livčče jápmán. Mii gávnnaheimmet ahte mii beare gierddahallat, go mis lei doarvái bargu dan sivas go divvunbarggut lassánišgohte fuođđarvuodjima geažil. Dan geažil fertiimet virgádit guokte mekanihkkára ja ovtta bargi hálddahussii.

Dis lea stuorra márkanoassi Guovdageainnus, man stuoris?

– Maŋimuš rehketstuhka mielde juovlamánus čájehii ahte mis lei 81% ja leamaš gaskal 70-80% mánga jagi jo.

VIIDDIDA JA OĐASMAHTTÁ: Vaikko John Isak Sara lahkona ealáhatagi, de lea son jurddašan viiddidit ja ođasmahttit fitnodaga.

Go nie ollu bargit leat, de fertejit bálkágolut oalle badjin?

– Jua, mis lea gaskal 200-300 duhát dušše mánnosaš bálkágolut ja lea čielggas ahte fertejit doarvái doaimmat doalahit dietnasa ja sisaboađu maid. 

Dis lea boahtte jagi 35 jagi ávvudeapmi, maid jurddašat dan birra?

– Lea muhtin lágan olahus dat. Deavddan ieš 67 jagi ođđajagi gávccát beaivvi, nu ahte ávvudeapmi gilvala mu ealáhatagiin, mii maiddái lahkona, dadjá son mojunjálmmiid.

Na maid de áiggot bargat, go joavddat ealáhatahkái?

– Áiggun joatkit dáinna, go in leat bargat mainnage earáin ja balan geahpedit, go don dieđát mo lea vuorraset olbmuin, sáhttet boarásmuvvat ja muittohuvvat. Lea hui fiinna hárjehallan vuoigŋašiidda jođihit fitnodaga. In dattetge bargga šat seamma ollu go ovdal, go háliidan vuoruhit eambo iežan astoáiggi. Liikon bohccuiguin bargat, bivdit ealggaid ja guolástit duottarjávrriin.

34 jagi lea guhkes áigi, mo dat álggii?

– Álggahin Suzuki ja Arctic Cat -mearkkain 1986, go mii oruimet Báktehárjjis ja mis lei várreoassevuorká olgovisttis. Divohat lei áittis ja bálkáheimmet mekanihkkáriid, mun ja Anni Sara, geainna ledjen náitalan. Dalle vuvddiime daid vuosttaš njealjejuvllagiid mat jovde Norgii, Suzuki 250 ja ieš guđet Arctic Cataid. Nie hommáimet beannot jagi ovdal go fárriimet Shell visttái, doppe gos Pit Stop dál lea, ja divuimet doppe birrasii jagi ovdal go láigoheimmet Essos.

ÁVVISAÁŠŠI: John Isak čájeha vuosttaš ođasášši áviissas iežas skohterfitnodaga birra. 

– 1990 huksiimet ealáhusvistti mii mis lea dán áigge ja 1991 rájes álggiimet maiddái vuovdit Lynx-mearkka. 2000 vuođđalogus álggiimet vuovdit Ski-doo, BRP mii šattai bivnnut olles máilmmis. Dat lei nu bivnnut ahte dan botta go vuvddiimet 100 BRP, de vuvddiimet dušše moadde Arctic Cat. De gávnnaheimmet ahte lei seamma buorre heaitit nuppiin ja beare vuoruhit BRP, muitala John Isak.

– Vuosttaš jagiid mus lei oahpaheaddjevirgi Guovdageainnu skuvllas, muhto 1990 rájes bargagohten ollásit iežan fitnodagain, muitala Isan, geas lea allaskuvlaoahppu ja lea čohkkán 19 jagi skuvlastuolus.

Leago dus plánat viiddidit?

– Jua, boahtteáiggis jus oaččun nuorat searaid mielde, de gal fertet viiddidit ja ođasmahttit maiddái vistti, go dat álgá 30 jagi maŋŋel leat gearggus ođasmahttimii.

Ii go leat ártet viiddidišgoahtit ja ođasmahttit vistti go lahkonat ealáhatagi?

 – Ii mu mielas gal, go lea mu eallinbargu, inge leat nu beroštuvvan agis. Mun rehkenasttán ahte bohtet ođđa návccat mu maŋŋel, geat háliidit váldit badjelasaset doaimma ja joatkit dainna.

– Ja olmmošhan oahppá juoidá ođđa juohke beaivvi. Mu ovttasássi Oksana Baziv, gii bargá márkanfievrridemiin, berošta das ahte mii bargat birasustitlaččat ja danin geavahit mii beare dan mii lea dárbbašlaš, go lea sáhka báberbargguin. Mii geahččalit bargat luondduustitlaš jurddašanmálliin fitnodagas, gokko beare lea vejolaš, čilge Isan loahpas. 

Baján čeargu skábman

Amoc ja Ailu Valle single, Horagállis, almmustuvvá gaskaija 30.12. Rap-musihka ustibiidda šaddá fiinna ođđajagiávvudeapmi sámegielat rap-násttiid searvvis. Horagállis mearkkaša davvisámegillii bajána ipmila. – Anáraččaid bassi Äijih suolu lea jahkelogiid áigge gutnehuhttojuvvon tur-
istačuozáhahkan. Bihttá speadjalastá Äijih buđđosan suhtu, artisttat muitaleaba. Anárjávrri Äijih suolu lea čakčat giddejuvvon turisttain ja beassá leat dál ráfis.

”Horagállis” Music video shoot. (c) Ville-Riiko Fofonoff.

Artisttain lea boahtimin boahtte jagi album, mii lea máilmmi vuosttamus olles skearru guhkkosašmusihkalaš duodji guovtti sámegillii, anaráš- ja davvisámegillii. Horagállis lea skearru vuosttassingle.

-Horagállisa refreaŋŋa lea duođaštus das, ahte anárašgiella ja davvisámegiella čudjet bures oktii, Ailu lohká.

”Horagállis” Music video shoot. (c) Ville-Riiko Fofonoff.

-Refreaŋŋa ii leat dušše guokte rappara vurrolágaid, muhto baicce ovttalaš muitalus, joatká Amoc.

Bihtá vearssat leat persovnnalabbot, go maid guldaleaddjit leat dáid artisttain hárjánan gullat.

Bihtá lea buvttadan riikkaidgaskasaččatge beaggán buvttadeaddji Juan Muteniac, guhte lea dovddus ee. amerihkálaš Army of the Pharaohsiin ja suopmelaš Asain dahkkon ovttasbarggus. Olggosaddindoaibmá ođđa sápmelaš buvttadanfitnodat Uksi Productions. Bihtá musihkkavideo almmustahttojuvvo seamma beaivve Amoc YouTube -kanálas ja artisttaid somekonttuin. Musihkkavideo lea govven ja čuohppan nuortalaš Ville-Riiko Fofonoff. Bihtá olggošgova lea ráhkadan Robin Francett.

Amoc dahjege Mikkâl Morottaja lea 35-jahkásaš anáraš rap-artista, doaimmaheaddji ja mediasuorggi ámmátolmmoš. Son lea ráhkadan rap-musihka anárašgillii badjel 20 jagi ja su vuosttas album Amok-kaččâm almmustahttojuvvui jagis 2007. Ailu Valle lea 35-jahkásaš rap-artista Anáris, guhte rappe davvisáme-, suoma- ja eaŋgasgillii. Son lea almmustahttán golbma soloalbuma davvisámegillii, ”Dušši dušše duššat” (2012), ”7” (2015) ja ”Viidon sieiddit” (2019). Valle oaččui Mánáidkultuvrra Stáhtabálkkašumi jagis 2019, man mieđihii Taike, ja Jagi buoremus bihtáčálli bálkkašumi, man mieđihii Sámi Music Awards ja Norgga TONO jagis 2020.

Covid-19 báhtareaddjit

Jorunn Hætta ja Juhanaš Juhana Bávlos Biera leigga Spánias go covid-19 leavai njukčamánu álggos. De dálveturisttaid ávžžuhedje vuolgit ruovtturiikkaide. Olgoriikadepartemeanta ja dáhkádusfitnodagat dáhtto turisttaid jođáneamos lági mielde vuolgit, bidje liigegirdiid vai olbmot besse mátkái. Olu olbmot ledje balus ja panihkas.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Gávpotsápmelaš – Tor Gunnar Nystad

Deaivvan Tor Gunnar Nystada, geas lea njálbme-/njunnesuodji badjelis. Son lea 53 jagi, ja lea Kárášjogas eret. Son lea orron Oslos 21 jagi, ja lea dovddus sámepolitihkkár Ragnhild Nystada unnavieljaš. Lea maiddái ieš politihkken ollu jagiid.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Jođiha sámeoappáid podda

Anna-Marja Persson gudnejahttá nissoniid iežas «Samesystrar»-poddain. Su eadnerohkki lea leamaš ráiddu inspirašuvdnan ja vuolggasadjin. – Eadni oahpahii, ahte vaikko lean nissonolmmoš, de sáhtán dahkat buot, dadjá son

MEARKKAŠA OLLU: Anna-Marja orru Romssas ja bargá Sámeráđi prošeaktajođiheaddjin, maid ieš gohčoda niehkobargun. «Samesystrar» lea dattetge mearkkasišgoahtán eanet ja eanet sutnje. Priváhta govva

ČÁLLÁN: LARS-OLA MARAKATT

Čavčča rájes leat beassan čuovvut Anna-Marjja podda «Samesystrar», gos son lokte nissonolbmuid jearaldagaid. Ádjánii dattetge guhká ovdal oskkildii álggahit dan. 

– Mun lean guhká jurddašan dan, muhto lean leamaš nu balus. Mun ohcen guoimmi álggus, muhto viimmat mearridin ieš álggahit. Ledjen álggus jurddašan dušše váldit bajás tabu-áššiid, muhto go ledjen vuodjimin biillain ihkku okto sullii jagi áigi, de fáhkkestaga fuobmájin ahte dán mun galggan baicce dahkat, muitala Anna-Marja Persson. 

OĐĐA GUOSSI JUOHKE OASIS

Samesystar-ráiddus leat dán rádjái ilbman čieža oasi. Juohke prográmmas lea ođđa guossi. Dán vahku almmuhuvvo gávccát oassi, mas Karen-Ann Hurri lea guossi. Son lea Gárasavvonis eret ja muitala vásáhusaidis birra. Earet eará go son ii beassan boazomeahccái danin go son lei nieida. Su vieljat vuoruhuvvojedje. Soai ságasteaba dan birra ja guoskkaheaba maid ollu eará dehálaš jearaldagaid.

GUOSSIS: Mannan vahku almmuhuvvui gávccát oassi, mas Karen-Ann Hurri lei guossin. Son lea Gárasavvonis eret ja muitala vásáhusaidis birra, earet eará go ii beassan boazomeahccái danin go lei nieida. Priváhta govva

– Juste nu dat lea. Bártnit vuoruhuvvojit boazodoalus. Mun háliidan ságastit dan birra ja boktit jurdaga ahte galgá go nu leat, dadjá Anna-Marja Persson. 

Ieš son lea bajásšaddan etniinis smávva gilážis, man namma lea Hosjöbotten, Tåssåsen čearus Jämtlánddas. Son muitala ahte su eadni lei gievrras nisu, muhto borasdávda válddii su juo 54-jahkásaččan. Eadni oinnii ahte bártnit vuorohuvvojedje ja danin son doarjjui nissoniid. 

«Samesystrar» lea mearkkašan eanet go Anna-Marja Persson álggus lei jáhkkitge. Son muitala ahte lea oahppan ollu olbmuid birra, gaskavuođaid birra ja ovdánan ieš persovnnalaččat. Ságat leat leamaš sihke duon ja dán birra ja álgojurdaga mielde galggai leat diibmobeallesaš prográmma, maid ii leat nagodan doalahit. Anne-Marja muitala ahte sus lea leamaš nu ollu man birra ságasta. 

Son namuha earet eará dan go Randi Marainen muitalii mo lea leamaš massit iežas bártni guoktá. 

DUOSTÁ OVDDIDIT

Seammás Anna-Marja lea maid duostan geavahišgoahtit fas eatnigielas. 

– Mun ledjen nu máŋgii dadjan ahte mun in sámás, ahte mun viimmat ieš maid jáhkken dasa. Ylva Pavval de inspirerii mu duostat álgit sámástit. Mun de fuobmájin ahte mun máhtten obba ollu, vaikko in lean sámástan golbmanuppelohkái jahkái. 

háliida gudnejahttit :  Anna-Marja háliida gudnejahttit su eadni. Govven: Josef Seagate

Anna-Marja orru Romssas ja bargá Sámeráđi prošeaktajođiheaddjin, maid ieš gohčoda niehkobargun. «Samesystrar» lea dattetge mearkkasišgoahtán eanet ja eanet sutnje. Son liiko bargui, muhto ii leat journalista.

– Dát podda lea buohkaide ja maiddái dievddut guldalit. Lea buorre vuohki gullat mo nissonat vásihit áššiid, ja dat nanne dásseárvvu. Dat lea hui suohtas ja addá nu ollu go guldaleaddjit duođai buktet movtta, dadjá Anna-Marja Persson. 

” Su vuolggasaddji poddii lea su eadni. Son háliida gudnejahttit su.

EAMBO GO VURDDII

1 100 guldaleami leat leamaš ovtta pod-oasis. Dat lea sakka eanet go son lei vuordán. Anna-Marja muitala ahte ulbmilin lea dál joatkit ja dahkat oktiibuot 25 oasi. Maŋŋel dan son ii dieđe. Sus eai leat goit šat váttisvuođat gávdnat gussiid, go lohká ollugiid váldán oktavuođa ja háliidit leat mielde. 

– In dieđe gean válljet. Geahččalan rehálaččat ja rahpasit oažžut olbmuid muitalit iežaset árgabeaivvi birra, muhto háliidan ieš maid juohkit iežan vásáhusaid. Háliidivččen maid ságastit eanet tabuáššiid birra, dadjá Anna-Maria Persson loahpas

Imašlaš mátkkošteaddjit juovllaid áigge

Miehtá máilmmi leamaš ja leat ain iešguđetge álbmogiin vierut, maid čađahit áigejorggáldatáigge, jagi loahpas. Dáppe davviguovlluin maid leat vierut gávdnon. Dážain ja sápmelaččain leamaš gáddu imašlaš mátkkošteddjiin juovllaid áigge, erenomážit juovlaija. Juovlaidja basuhuvvo girkoárbevierus buot eanemusat olles jagis. Álbmotáddejumis leamaš baicce juovlaidja buot váraleamos.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko