Goassige ii leat beare maŋŋit álgit

Randi Jørgine Jensen lea eret Čietnjalluovttas, Gáivuonas, gos son lea bargan fágaoahpaheaddjin joatkkaskuvllas ja PP-bálvalusa erenomášpedagogan. Čieža jagi áigi álggii njuohtat ja lohká ahte goassige ii leat beare maŋŋit álgit.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Ráhkista ráhkadit juoidá ekslusiiva

Hilde Marie Lund niehku leai šaddat duojárin. Ovdal go álggii duodjeohppui, son mátkkoštii USA:i oahppat First Nations -álgoálbmogis iešguđet lágan vugiid dikšut náhki ja duddjot náhkis. Go son máhcai fas Sápmái, de válddii vuos fága-reivve duojis ja álggahii de iežas fitnodaga. Dán áigge son ráhkada iežas hábmen ekslusiiva náhkkebuktagiid ja dujiid.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Oaččui diehtit ahte lei sápmelaš go konfirmerejuvvui

Ákšovuotnalaš Hallgeir Pedersen (47) muitala iežas jurddašan ahte soaitá leat sápmelaš. Go aiddo ovdalaš go beasai rihpaide beasai gullat ahte gullá Somby-sohkii, de dovddai buot áššiid gahččamin sadjái.

GÁVDNÁ RÁFI: Hallgeir Pedersen gávdná hutkáivuođa mearragáttis ja jaskatvuođas. Buot govat: Nils Egil Gaup

Hallgeir Pedersen lea bajásšaddan Finnmárkku rittus, Ákšovuonas, ovttas nuorat oappáinis Kariniin ja etniin ja áhčiin. Son beroštišgođii árrat gitára čuojaheames ja gohčoduvvo dávjá «Norgga gitára bebop-gonagassan» dahje Ákšovuona fantoman.

Son lea almmuhan golbma jazz-skearru, mat leat ožžon buori kritihka ja rámi. Son oaččui maiddái Stubø-bálkkašumi 2007 ja lei vuosttaš gii oaččui Randi Hultin muitobálkkašumi 2002.

Muhto jus jearat olbmuin, de eai dáidde beare máŋgasat dovdat Hallgeir Pedersena nama.

Ruoŧa magasiidna Orkesterjournalen čálii 2004:

“Guhkkin davvin, Davvi-Norggas, Finnmárkkus lea unna giláš; Ákšovuotna. Doppe orru 30-jahkásaš gitarista Hallgeir Pedersen. Son gullá kvalitehta ektui máilmmi elihttii iežas čuojahemiin. Nu oktageardán dat lea.”

REAŠKKAS JA DUOĐALAŠVUOHTA

Finnmárkkus lei čakča ja moai Hallgeirain váccašeimme muhtun eahkeda Ákšovuonas čakčaseavdnjadin. Hálešteimme veaháš mange birra, nugo jo lávejit oahppásat go deaivvadit. Gilli, gos ovdal lei ealas ja ollu nuorat, lei jaskkodan ja guorusvuohta skádjá eanaš sajiid. Hálešteimme nuorravuođaáiggi, koartaspealu birra luohkkálanjas, ja reaškkas ja duođalašvuohta  johtiba giehtalagaid.

Hálešteimme maiddái su áhčči rohke birra ja eatni birra gii lei muittohuvvan, muhto de geahčastii son munnje ja dajai: Dihtetgo ahte gulan Sombyid sohkii? Dál lea golihan 10 jagi dien vázzintuvrras ja odne deaivvadetne fas.

II HÁLLAN

Son muitala ahte ruovttus ii hállon sápmelašvuođa birra. Áhčči diđii ollu dološ sámi cukcasiid ja muitalusaid, muhto muitalusat ledje čadnon báikái.

– Áhččán lei guovttegielat, sámegielat ja dárogielat, muhto mu čeazit hálle vel kvenagiela. Sii geavahedje sámegiela maiddái čiegus giellan go eai háliidan ahte mii mánát galggaimet áddet man birra sii hálle. Áhččán sámástii maiddái iežas sámeverddiiguin, earet eará Elle Márjá Eira ádjáin, Nils Eirain.

Dan beaivve go beasai diehtit ahte sii ledje sápmelaččat, čájehii su áhčči Hallgeirii boares Krag Jørgensen bissu ja dajai: Dá lei du ádjá bissu.

– Bissus ledje bukstavat APS ja mun imaštallen ahte maid dat mearkkašii? De son vástidii erdon jienain dego mun livččen galgan áddet; Na! Aslak Pedersen Somby dieđusge! De čielgagođii buot maid ledjen imaštallan, muhto seammás bohciidedje ođđa gažaldagat, nugo ahte manin min sohkanamma lei Pedersen iige Somby.

FERTII DÁŽALUVVAT

Hjalmar-áhčči muitalii Hallgeirii ahte sii fertejedje šaddat norgalažžan, go manahedje boazoealu, vai sáhtte jođihit eanandoalu.

– Mu máttarmáttaráddjá lei mázelaš boazosápmelaš, muhto manahii stuorra boazoealu bávttis vulos muohtauđđasa geažil Stiertnás. Maŋŋel go massii olles ealu šattai son geafes almmájin beaivvát ala ja go ledje maiddái oassin Guovdageainnu stuimmiid, válljejedje sii geahččalit ásaduvvat Stjernsundet nammasaš báikái ja eallit bivdduin ja guolástemiin. Dat lei váttis ja dan sivas fertii bearaš maŋŋel logineare jagi molsut sohkanama Sombys Pedersenii oažžun dihte eanadoalu ja eatnamiid. Sii geahččaledje dalle čiegadit iežaset kultuvrra ja identitehta dáruiduhttima geažil. Sii eai ožžon lobi hállat sámegiela internáhtaskuvllas.

HÁLIIDII DIEHTIT EAMBO

Hallgeir váccii musihkkasuorggi Holstbakkena joatkkaskuvllas, Álttás, muhto ii goassige muitalan iežas luohkás ahte lei sápmelaš, vaikko seamma luohkkás ledje máŋga sápmelačča ja son ieš lei beroštuvvan ja háliidii diehtit eambo iežas identitehta birra.

– Mun in čiegadan dan, muhto lei munnje ođas ja go givssiduvvojin vuođđoskuvllas, de in háliidan eambo fuomášumi, ja dikten dan orrut dassá go ledjen gearggus hállat dan birra. Ferten dadjat ahte internáhtaeallin Álttás lei buorre. Šattai positiiva kultuvra gaskkal duoddara ja rittu nuoraid gaskkas. Muhtimat mu dálá buoremus skihpáriin leat namalassii sápmelaččat, geat orro internáhtas ja geat kultuvrra ja iežaset láhttenvuogi bokte ožžo mu dovdat oktiigullevašvuođa maid otnábeaivvige in máhte sániiguin čilget.

OŽŽON RÁMI KRITIHKKARIIN: Hallgeir Pedersen lea almmuhan máŋga skearru maid kritihkkarat leat rámidan ja árvvoštallá váldit ruovttoluotta Sombio sohkanama.

Man dehálaš sápmelašvuohta lea dutnje?

– Dat šaddá dehálabbon ja dehálabbon. Lean dađistaga eanet rámis das. Iežan musihkkaduogáža dihte lean deaivan ollu iežan fulkkiid go lean johtán čuojaheamen ja sii leat boahtán sallut mu. Mu nieida lea issoras rámis iežas sápmelašvuođas ja čiŋada gávttiin. Mus lea maiddái jurdda váldit ruovttoluotta iežan máttarádjá, Olof Persson Sombio, nama.

Iežas máttuid ozus riegádii maiddái musihkkačájálmas Sombio, mii lea musihkkamuitalus mas Hallgeir doalvu guldaleaddji mátkái Somby sohkii. Ovddeš áigge dokumeanttain namma lea leamaš čállojuvvon Sombio.

– Lei dehálaš munnje čohkket áibbašeami juoga masa nu, maid in nagodan ieš meroštallat go ledjen nuorat, vai áddešin vássánáiggi buorebut.

Hallgeirii leamaš dehálaš beassat diehtit iežas bearraša sámi máttuid ja historjjá birra.

– Dat lea hui dehálaš. Nieidan lea hui rámis dan birra ja Somby sohkadeaivvadeamis muhtin jagi áigi, válduimet bures vuostá ja mu nieida háliida oahppat sámegiela skuvllas ja háliida čiŋadit gávttiin. Lihkus áigi lea rievdan. Mii fertiimet ovdal leat várrugasat go hálaimet iežame sámevuođa birra, son fas sáhttá dán áigge leat rámis ja čájehit iežas sápmelašvuođa positiiva vugiin.

Du áhčči sámástii, manin don it leat oahppan sámegiela?

– Dat lei suollemasgiella, man áhčči geavahii earáiguin, muhto ii fal ruovttus, lei dihtomielalaš dan hárrái ahte mii EAT galgan oahppat sámegiela. Dáruiduhttin lei maiddái garas Ákšovuonas, gos ledje sii ja mii, sii geat ledje dážat ja mii sápmelaččat. Vaikko eai sámástan minguin mánáiguin, de fihttiimet goittot sániid ja áddiimet eambo go maid váhnemat dihte.

VUOSTTAŠ GITÁRA: Hallgeir iežas vuosttaš el-gitárain maid oaččui eatnis juovlaskeaŋkan ovccijahkásažžan. Son geavahii dan VALY Session digitála konsearttas.

VÁTTIS

Finnmárkkus leat ollu sápmelaččat. Dat vuhtto go eambbosat ja eambbosat dál dustet muitalit iežaset sámevuođa birra almmolaččat. Hallgeir navdá ahte lea leamaš váttis muitalit sápmelašvuođa birra smávit guolástangilážiin miehtá Finnmárkku.

– Na, danin sii molso sohkanama go givssiduvvojedje sámevuođas geažil, ja gárte báikkálaš servodagas olggobeallái. Áhččán muitalii dan birra, mo lávii viežžat sámmáliid geahppa fatnasiin, ja dalle čužžo gánddat dearbmeravddas ja huike; Na Somby, goas du galget steavlidit, ja dalle suhtai áhčči nu garrasit ahte sugai gáddái ja huškkui buohkaid. Dáhpáhus muitala ollu heahpada birra, maid sii leat šaddan vásihit. Áhččán lávii maid ganjaldišgoahtit go gulai juoigama TV:s.

Makkár plánat dus leat ovddos guvlui, beassatgo mii gullat dus musihka, mas lea sámi inspirašuvdna?

– Eahpitkeahttá, lean ráhkadan musihka mii šuoŋainis muitala váillaheami, heahpada ja rámi birra, maid lean dovdan. Ollu dakkár musihka lean ollašuhttán Sombio prošeavtta olis. Ja mus leat stuorra plánat beassat báddet ja almmuhit dan boahtteáiggevišuvdnan. Mu mielas dat lea dehálaš muitalus, maid ferte almmuhit. Mu mielas lea áibbas ortnegis gohčoduvvot sámi jazzgitaristan, lea dušše stuorra rápmi. Buot musihkka vuolgá doppe, gos mun lean vuolgán. Sombio prošeavttas čalmmustahtán erenomážit gos lean eret.

JURDDAPROSEASSA

Birrasii 20 jagi áigi, go Hallgeir biras beasai diehtit ahte son gulai Somby-sohkii, de leat su sámeverddet ja bargoskihpárat sávvan oaidnit su gávttiin. Dávjá beassá gullat makkár gávtti berrešii válljet.

– Dat lea jurddaproseassa maid lean čađaheamen, ja ferten ieš gávnnahit makkár gávtti háliidan. Earát oaivvildit, ahte galggašin válljet seaguhusa dološ ja dálá gávttis. Lea munnje stuorra lávki coggat gávtti. Munnje ii leat álki dovdduid ektui beare nahkehit gávtti, go mu lagamus bearaš leamaš gávtteheapme nu guhká. Muhto mu váimmu ligge go oainnán iežan nieidda gávttiin ja man fiinnis son lea, loahpaha Hallgeir.

Fertiiga beare álgit

Ronny Larsen Utsi ja Sander Rasmussen Laiti ásaheigga ođđa huksenfitnodaga go goappašagat biddjuiga bággolupmui korona geažil ja NAV ruđat illá bohte.

OLLES LEAKTU: Ronny ja Sander álggaheigga ođđa fitnodaga SRU-Bygg AS olles leavttuin go leigga šaddan bággolupmui.

Goappašagat barggaiga ovdal Kárášjoga Bygger´n huksenfitnodagas, muhto go biddjuiga bággolupmui korona geažil ja lohpiduvvon ruđat NAV:s illá jovde, de eaba oaidnán eará vejolašvuođa go álggahit ođđa fitnodaga.

SÁMi magasiidna deaivvada Ronnyin (45) ja Sanderiin (21) Kárášjogas muhtun stobus, man leaba ođasmahttimin oalát, ja soai muitaleaba fitnodaga birra seammás go časkiba spihkáriid ja mihtidaddaba. Bargu ii váillo maŋŋá go álggaheigga ođđa fitnodaga miessemánu 11. beaivvi, váile guovtti mánu áigi.

Goas gárttaide bággolupmui?

– Njukčamánus, iigo dat lean njukčamánus, Sander? jearrala Ronny.

– Guovvamánu 28. beaivvi, vástida Sander ja joatká seaidnepláhta giddema.

NUORRA GRÜNDÁR: Sander Rasmussen Laiti lea bargan snihkkárin dušše guokte jagi, muhto dadjá buorrin leat iežas hoavda.

OLLU BARGU

Varas fitnodateaiggádat muitaleaba ahte ásahanbeaivvi maŋŋá, mii lei miessemánu 11. beaivvi, de ii ádjánan go njeallje beaivvi ovdal go kaleanddar dievai. Soai leaba maid šaddan biehttalit muhttin bargguid, ja vásiheaba ođđa fitnodaga lihkostuvvamin.

– Lei unnán bargu ja moai diđiime ahte olbmot ledje jearahallan veahá snihkkáriid ja moai gávnnaheimme ahte fertejetne beare geahččalit. Moai leimme gal hállan ieža gaskaneame álggahit fitnodaga, nu ahte vulggii smávva jurdagis, maid ollašuhtiime go koronaroassu lei boahtán ja šattaime bággolupmui, muitala Utsi.

BÁHCCE MÁVSSEKEAHTTÁ

Go olles Norga manai nu gohččoduvvon «lockdown:ii» ja máilbmi bisánii, go viiddes njuommueasttadandoaimmaid válde atnui, de lohpidii Ráđđehus roassoruđaid sihke fitnodateaiggádiidda ja bargiide, geat šadde permišuvdnii. Čájehuvvui goittot ahte ádjánii oalle guhkes áiggi ovdal go Stáhta doarjagat boahtigohte NAV bokte.

– Koronaruđat, dat gal válddii guhkes áiggi. Mii oaččuimet mávssu vahkku áigi, nu ahte lea mannan hui guhkes áigi, muitaleaba Sander ja Ronny.

Vaikko koronaroassu ii lean áidna ágga fitnodaga ásaheapmái, de dovddasteaba snihkár guovttos ahte lei unohas dovdu vuolgit NAV:i, go leaba nu guhká leamaš barggus.

HUŠŠA

Albmá guoktás lea leamaš nu garra hušša ahte eaba leat háhppehan ohcat makkárge doarjagiid. Soai maid diehtiba ahte huksensuorggi buoremus áigodat álgá miessemánus. Soai leaba danin šaddan seastinruđaiguin oastit dárbbašlaš reaidduid ja rusttegiid fitnodaga álggaheapmái.

– Munnos leat goappašagain moarsit, geat barget almmolaš virggiin, ja dat lea dagahan ahte sáhtiime geavahit seastinruđaid fitnodaga álggaheapmái.

Goappašagat oaidniba ahte ovttasássiid doarjaga haga ii livčče lean vejolaš álggahit fitnodaga nu jođánit.

– Ii livčče lean vejolaš, dalle livččiime gártan geavahit ruđaid ceavzimii, gokčat beaivválaš goluid. Bearaš leamaš maiddái hui positiiva álggaheapmái, muitala Ronny.

– Áhččán ja biebmoáhččán dajaiga goappašagat ahte lea buot buoremus leat iežas hoavda ja mu ovttasássi lea maid hui ilus mu bealis, muitala Sander.

DOVDDASTA UNOHASSAN: – Ii leat somá vuolgit NAV:i go leamaš nu guhká snihkkárbarggus. Dat go máksu ii boahtán, attii munnuide stuorát leavttu oažžut fitnodaga johtui, dovddasta Ronny.

OLLU JEARALDAGAT

Albmá guovttos muitaleaba ahte kárášjohkalaččat leat bures vuostáiváldán fitnodaga ja ahte leat dáhtton ollu huksenfálaldagaid.

– Ovdal go álggaheimme miessemánu 11.beaivvi de jearahedje olbmot eango sáhttán snihkket ja bargat veaháš maid. Maŋŋel go álggaheimme de leat leamaš ollu ođasmahttinbarggut ja olbmot leat jearahan bidjat ođđa gáhtuid ja hukset biilastállaid.

BÁLKKAHIT EAMBO BARGIID

Ođđa fitnodagas leat leamaš nu ollu barggut ahte Ronny ja Sander árvvoštallaba bálkáhit áigodatbargiid, vejolaččat maiddái hárjehalliid.

– Leamaš nu ollu jearaldagat ahte letne hállan bálkáhit joba ovtta áigodatbargi, muhto fertejetne maiddái árvvoštallat dili boahtte jahkái ja oidne de dustego váldit juogo hárjehalli dahje áigodatbargi. Nu go dál lea dilli de orru mannamin nu ahte válde hárjehalli, go mis lea huksenfága joatkkaskuvllas dáppe.

GEAVAHIT EAMBO RUĐA

Geavahitgo olbmot koronaroasu geažil eambo ruđa ođasmahttimii, go plánejuvvon olgoriikaluopmu ii šaddange, dan ii leat buorre diehtit, muhto huksenfitnodaga eaiggát guovttos vuohttiba ođasmahttinmovtta.

– Nugo moai dan mearkkašetne, de oažžu dadjat ahte dál lea eambo bargu go ovdal. Orru ahte olbmot geavahit eambo ruđa ođasmahttimii ja eará diŋggaide. Soaitá dan sivas go olbmot geavahit luopmoruđaid ja sis lea eambo áigi, čilge Ronny ja lasihastá vel:

– Dilli ii leat čuohcan negatiivvalaččat munnuide, vaikko eastadandoaimmaid dihte lei veahá njoazes áigi miessemánus go álggaheimme.  Dalle eai gullon olbmot nu ollu. Muhto navddán ahte olbmot fuobmájedje man unnán Finnmárkkus ledje njoammumat ja de álge boahtit jearaldagat sihke báikkálaččat, Deanus ja Guovdageainnus. Dasa lassin lei álggus unnán gálvu fitnodagain, mat vuvdet huksenávdasiid ja fertejedje diŋgot eanaš ávdnasiid, muhto dál dat leat leamaš čeahpibut váldit sisa biergasiid, muitaleaba Ronny ja Sander.

– Moai barge eanáš báikkálaččat, ean astta váldit bargguid gielddarájáid olggobealde, muhto soite boahtteáiggis sáhttit.

RUĐAT BÁHCCE MÁVSSEKEAHTTÁ: Go NAV ii nagodan máksit heahteruđa rivttes áigái, snihkkar guovttos mearrideigga ásahit fitnodaga.

LUOMUKEAHTTÁ

Albmá guovttos leaba dál geargan vásihit mo lea jođihit iežaska fitnodaga. Leaba vásihan ahte sáhttá leat hástaleaddji go bohtet jearaldagat sihke bargoáiggis ja eahkedis. Telefovdna čuodjá ohpit ja olbmot dáhttot fálaldagaid.

– Moai geahččaletne čuovvut dábálaš bargoáiggi ovccis njealji rádjai ja vuoiŋŋastit go lea friddja. Ferte beassat vuoiŋŋastit vahkkoloahpaid ja beassat leat ovttasássiin ja njeljiin mánáin, muhto luomu ean váldde dán jagi, go letne aiddo álgán ja lea buoremus áigodat. Fertejetne dinet veahá ruđa fitnodahkii vuoi besse háhkat ođđa huksenreaidduid ja iešguđet rusttegiid, muitala Ronny, gii lea fitnodaga beaivválaš jođiheaddji.

SKUVLLAS NJUOLGA BARGUI

Sanderis leamaš garra ja jođánis oahppu, go son guovtti jagi áigi gearggai snihkkenfágain ja álggii njuolga bargui. Guovtti jagi maŋŋel eaiggáduššá dál huksenfitnodaga.

– Na dan gal oažžu lohkat, muhto lea mannan bures ja lean meaddán ja oahppan dan guovtti jagis, nu ahte olmmoš oahppá čađat. Dássážii leat kundarat leamaš duhtavaččat, muitala Sander.

– Letne ožžon ollu positiiva dieđuid ja kundarat leat leamaš duhtavaččat go letne nagodan doalahit áigemeriid, loahpaha Ronny.

Rámida Stáhta

Averdi rehketdoallofitnodaga beaivválašjođiheaddji Ingvald Laiti rámida Stáhta, go lea leamaš nu jođán álggahit veahkkedoaimmaid, muhto váillaha ain beaiveruht

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Sámi ealáhusaid roassu

Koronaroassu lea čuohcán garrasit ealáhusaide. Iešguđet doaimmat leat biddjon johtui ja Sápmi ealáhusgárddi jođiheaddji Solveig Ballo duođašta iežaset bargan ollu ealáhusaid ovdii ja ahte sii barget visot maid sáhttet, vai veahkehit sin váttes áiggis.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko