Juohkehaš dárbbaša ovtta eŋgela iežas eallimis

Mánáidgárddi duodjebeaivvis oahpai Gunn Karin Johnsen Skoglund eŋgela ráhkadit, son bijai govaid facebookii ja olbmot álge oastalit sus daid, ja nie álggii gávpi. Mannan vahkkus son lei vuovdimin iežas gálvvuid Veita gávpeguovddážis lágiduvvon juovlamárkaniin.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Beakkán Vild-Hasse ballá pandemiija nohkadit Ruoŧa buoremus márkaniid

Vild-Hasse lea oahpis juohkažžii, gii lea fitnan Johkamohki márkaniin. Sus lea bolfe náhkkegahpir oaivvis ja guokte gumppenáhki čeabáha birra, ja son lávlu ja čuorvu hoahkamiid gávpediskka duohken. Beakkán boalvvir lea 1969 rájes gávppašan Johkamohkis, muhto dán jagi lei vuosttas geardi go ii beassan márkaniidda. Dál son ballá pandemiija duššadit márkaniid.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Eai digitála márkanguossit dárbbaš idjasaji ja biepmu: LUOHPADII BARGIID JA GIDDII UVSSAID

Johkamohki márkaniidda serve dán jagi eambbo olbmot go goassege ovdal, muhto liikká šadde idjadan- ja guossohanfitnodagat cealkit bargiideaset eret ja smartet uvssaideaset. Digitála guossit eai dárbbašan idjasaji,
biepmu ja juhkamuša. Eaige sii sáhttán heargesáhtuge váldit

KORONAHEAHTI: Korona pandemiija lea dagahan stuorra vahágiid Hotel Åkerlundda ruhtadillái, eandalii márkanvahku dienas láve leat dehálaš oassi fitnodaga jahkesisaboađus, muitala eaiggát Anneli Päiviö. Govvejeaddji: Carl-Johan Utsi 

Guhtta jagi dás ovdal osttiiga sámi nisu Anneli Päiviö, ovddeš Sámi duoji hálddahushoavda, ja Katrin Bagge Johkamohki beakkán idjadan- ja boradanbáikki Hotel Gästis, mii guhká lea leamaš doaimmas. Dan soai leaba ollásit ođasmahttán, ja hotealla namma lea dál Hotel Åkerlunds. Earret láigolanjaid, de lea sudnos gaskabiebmo- ja ala carte-restoráŋŋa, ja maiddái konferánsafálaldat. 

KORONA GOARIDA RUHTADILI

Sudnos ledje gávcci bargi, muhto go covid-19 leavvagođii, de šattaiga cealkit čieža bargi eret. – Diehttalasat lei jierpmálaš mearrádus bissehit mátkkoštemiid miehtá máilmmi, muhto munnuide šattai korona ekonomalaš ruossun, muitalaba oamasteaddjit Päiviö ja Bagge Sámi ođasmagasiidnii.

Eaiggáda guovttos muitaleaba, ahte márkanbajis lávejit buot sudno lanjat láigohuvvon gussiide. Hoteallalanjaid galggai jagi ovdal diŋgot, juos galggai fidnet lanja. Restoráŋŋa láve čađat áibbas dievva. Muhto go olbmot eai beassan šat mátkkoštit, de nohke sudno guossit. Ja nu nogai maid bargiid bargu. Dál lea vel dušše okta bargi báhcán. 

MÁRKANAT LEAT BISTÁN 1605 RÁJES

Soai eaba dieđe árvvoštallat, mii Johkamohkki livččii dálvemárkaniid haga. Dát historjjálaš márkanat leat bistán jagi 1605 rájes. – Dat váikkuhit buohkaide, dat leat ávkin fitnodagaide, servviide ja ovttaskas olbmuide, dadjaba.

NUORRAVUOĐA RÁJES TURISTEN 

Okta geasa Johkamohki márkanat leat leamaš buorrin, lea boazodoalli Rickard Länta. Son turistegođii 20-jahkásažžan herggiiguin Dálvadisjávrráža alde, ja 1990-logus vuovdigođii vel bohccobierggu. Dalle mákse njuovahagat boazosápmelažžii gávcci kruvnnu bohccobiergokilos. Muhto gávppit gal roahkka berre divrras hattiid, ja márkaniin vuvde dážat ja láttit bohccobierggu divrasiidda. – Dalle moai fuomášeimme oappáineame, ahte moai álge ieža njuovvat bohccuid ja vuovdit bierggu márkanis. Dathan manai hui bures, dadjá Länta. 

SÁMIID ČIEHKÁ: Johkamohki márkanat leat leamaš buressivdnádussan Johkamohki sámiide, muitala Rickard Länta, gii oaivvilda ahte buohkat sáhttet atnit ávkki das. Govvejeaddji: Carl-Johan Utsi. 

ČIEGÁ GÁVDNET JUOHKE JAGI 

– Sámiin leat ollu máidnasat ja muitalusat, main olbmot leat riggon go gávdne golle-, silba- ja ruhtačiegáid, dadjá Länta, ja lohká ahte márkanat leat dego čiegát Johkamohki sápmelaččaide. – Muhto mii leat gávdnan čiegá juohke jagi. Márkanat leat leamaš buressivdnádussan Johkamohki sápmelaččaide, mis leamaš lihkku, dovddasta son, ja lasiha vel ahte buohkain lea vejolašvuohta atnit ávkki márkaniin. -Sáhtát vuovdit dujiid, juoigat, biepmu vuovdit, lea juohkehačča iežas duohken hutkat mainna galgá dinet, dadjá Länta.

Son láve skábmamánus juo viežžat herggiid vái geargá dápmat daid márkaniidda, mat leat guovvamánu vuosttas vahkkoloahpas.

Turistadoaimmaide leat Läntas álo 30 hearggi, 10 gilvovuojána, 15 ráidohearggi. Juohke jagi ferte dápmat ođđa herggiid. Go herggiiguin hommá, de sáhttá dáhpáhuvvat vaikko mii, ja ii álo leat seamma somá sidjiide. – Hearggit lávejit duollet dálle spiehkastit ja ruohtastit báhtui. Turisttaid mielas lea hui somá go mii šaddat skuhteriin doarridit ja viežžat gárgidan hearggi, muitala. 

VIRGÁS HEARGI

Okta dáhpáhus gal lea cieggan millii. – Mii lávet ráidun mannat gilvoherggiiguin gilvobáikái. Go leat dohko johtimin, de ruohtasta geresheargi ráiddus, manná olles leavttuin márkanšilljoráigge, biillaid ala, ja nu jávká. Eatge mii sáhttán vuolgit ohcat, go mishan leat eará hearggit. Nu mii jođiimet daiguin gilvobáikái. Mun ledjen veahá heađis, gosason dat heargi manai, ja inge dieđe gos galggan ohcat. Go ruoktot boađán, de lea heargi čuččodeamen šiljus. Dalle gal illosin, mojohallá Rickard Länta. 

Pandemiija gurrii gili geainnuid ja botkii 415 jagi árbevieru: JOHKAMOHKI MÁRKANIID ČUVVO 200 000 OLBMO

Dán jagáš Johkamohki márkanat čohkkejedje 200 000 olbmo. Gussiid lohku lassánii njeljiin gerddiin, vaikko vuosttas gearddi historjjás ledje sámi giláža geainnut gurrosat márkanáiggi. Covid-19 virus bággii lágideddjiid šluhttet fysalaš márkaniid, ja dahkat daid digitálalažžan. Danne duojárat sirde gávppašeamiset baskkes feaskáris máilmmiviidosaš fierpmádahkii World Wide Web.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Gáibida duohtavuođa -kommišuvdna guorahallat

83 jahkásaš Ánne Márjá Blind lei okta guhte lei duohtavuođa
kommišuvnna diehtočoahkkimis, mas prošeaktajođiheaddji Marie Enoksson háliidii gulaskuddat olbmuiguin maid áššiid kommišuvdna galggašii guorahallat. Ánne Márjá ássá Árvvesjávrris ja sus leat guokte ášši, maid duohtavuođakommišuvdna galggašii guorahallat.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Silbamusea hoavdan

Silbamusea lea dehálaš ásahus Árjepluoves ja dan ásahii beakkán doavttir Einar Wallquist 1965. Sámi nisu Malin Brännström lea bargan miessemánu rájes Silbamusea hoavdan. Son lohká dan miellagiddevaš ásahussan ja lohká somá bargat doppe.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Girji “Dah läh mijen situd”almmuhuvvui ođđasit 100 jagi maŋŋá

Skábmamánu 4. beaivvi 2020 lei čuohte jagi áigi go girji “Dat läh mijen situd” almmuhuvvui. Girjji čálii Valdemar Lindholm, muhto vuovdesámi nisu Karin Stenberg lei oasálaš.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko