Sámediggeválggat 2021:NSR doalaha eanetlogu

Dán jagáš sámediggeválggaide serve dušše 67,6% jienasteddjiin,
vaikko muhtin báikkiin lei lassáneapmi. Ja vaikko Gáisi oaččui lassi
mandáhta Ávjováris, lei válgaoassálastin vuollin sihke Gáisi, Veastarmeara
ja Davviguovllu válgabiriin, gos presideantaevttohasat orrot.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Unnánel-biillatSis-Finnmárkkus: Muhto Marit Helene ii livčče fuollat eará

Marit Helene Eira (50) lei muhtin áigge jurddašan oastit el-biilla,
muhto gažadii dan doaibmama dálvet buollašis ja man jođánit sáhttá láddet iežas bargosajis. Guovtti jagi maŋŋel gávppašeami de ii gáđa son ja sihkkaruššá ahte ii goassige áiggo šat oastit fossiila biilla.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Eambbosat ožžon duođaštusa: Ávvir lea dohkkehuvvon

Gaskabeaivve áigge mannan duorastaga vuostáválddii sámegielat áviisa Ávvir diploma mii duođašta ahte áviisa viimmat lea dohkke-
huvvon birasčuovgadoardnan. Lei Guovdageainnu suohkana sátnejođiheaddji Hans Isak Olsen guhte buvttii illusága ja geigii duođaštusa.

GEIGII DUOĐAŠTUSA: Sátnejođiheaddji Hans Isak Olsen geigii gaskabeaivve áigge almmolaš duođaštusa sámegiela áviisii Ávvirii, mii lea áidna dohkkehuvvon birasčuovgadoardna suohkanis.

FÁKTÁ:

Birasčuovgadoartna lea birasjođihanvuogádat almmolaš ja priváhta fitnodagaide mat 

sávvet dokumenterejuvvot iežaset birasgáhttendoaimmaid. 

Fitnodagat ja doaimmat mat devdet dihto gáibádusaid, sáhttet oažžut dohkkeheami 

šaddat birasčuovgadoardnan.

Mannan duorastaga ožžo golbma áviissa dohkkejumi Birasčuovga¬doardnan, 

Altaposten, Ruijan Kaiku ja Ávvir.

Dát lea okta lađas barggus maid beaivválaš jođiheaddji Tor Sara álggahii soames áviisii maŋŋel go Framtid i Nord áviisa hástaluvvui mielde 3net fitnodagas Ráissas, nu ahte maiddái Ruijan Kaiku ja Altaposten dohkkehuvvuiga. Dát mearkkaša ollu sátnejođiheaddjái Hans Isak Olsenii.

– Dát lea hui dehálaš, go dat lea mielde smávva lávkkiiguin dahkamin máilmmi ruotnaset báikin eallit.

OLLU BARGU

– Mii leat ferten heivehallat buot osiid iežamet fitnodagas vuoi leat birasustitlaččat ja gáibádusaid mat čuvvot, čavges njuolggadusaid vuhtiiváldimis. Lea buorre ahte Framtid i Nord álggahii dán, dat movttiidahtii maiddái min maid birasgáhttemis, maiddái min bargosajis, muitala Ávvira váldodoaimmaheaddji Kari Lisbeth Hermansen.

Son oaivvilda ahte sii eai lean nu dihtomielalaččat dainna ovdal.

– Mii eat lea dan, muhto dán barggu olis leat šaddan dan, ja dál leat maiddái geatnegahtton dán dohkkejumi olis. Lea buorre ahte mii 

beroštit birrasis.

OAIDNÁ VIIDÁSET BIRRASA

– Lea suodjalusáittardeaddji Roy Arthur Olsen gii lea jođihan barggu báikkálaččat, ja vaikko ollu lea dahkkon, de oaidná son eambo barggu ain. 

– Jua. Mii lea šaddan biras-

ustitlaččat, ja olmmoš sáhttá álggahit smávvát ja joatkit. Dál mii deavdit gáibádusaid, muhto oainnán ahte maid mii sáhttit vel 

bargat boahtteáiggis.

– Mii oaidnit ahte buoret hálddašeapmi čuovggain ja sis lieggasiin, dovddaniid ja buoriduvvon automatihkka vehkkii, ja dáppe lea ain buoridanmunni.

– Mii jurddašallat maiddái birasgáhttema birra bassama ja mašiinnaid oktavuođas, dáid geavahit dušše oktii beaivvis, dan sadjái go šurahit daid máŋgii beaivvis, lasiha Hermansen.

HÁSTALA EARÁID

Dál sávvá Hermansen oaidnit ahte earát báikkálaččat maid čuovvulit sin.

– Mii sávvat hástalit eará smávva ja gaskastuorrá fitnodagaid smiehtat birrasa birra. Ii leat dušše stuorra fitnodagain gos sáhttá seastit birrasa, nu ahte mii sávvat bidjat gáibádusaid min ovttasbargoguimmiide, birasgáhttema buorrin, mojohallá son ja lasiha vel; – Otná beaivve rájes leat mii geatnegahtton ja dihtomielalaččat birasgáhttejeaddjit ja lundui livčče buorre jus livččiimet eambosat.

Sátnejođiheaddji lea rámis iežaset ođđa birasčuovgadoartnain.

– Lean hui rámis. In leat áibbas sihkar dán áššis, muhto jus min hotealla ii leat nagodan deavdit gáibádusaid maŋŋel dohkkehuvvojedje, de lea mu dieđu mielde Ávvir áidna dákkár dohkkehuvvomin min suohkanis, nu ahte lea buorre ágga leat rámis.

Nabai suohkan?

– Mii leat geahčadan dán ovdal, ja mielddisbuktá ollu barggu oažžut dákkár dohkkejumi, muhto jurdda ii leat amas, jus sáhttá nu dadjat, loahpaha Olsen.

– Niehku lea dubmet FIFA-kámppaid

Sondre Biti Sandvik (19) lea valáštallan dan rájes go lei unni. Taleanta sihke sabehat juolggis dahje spáppain spábbačiekčanšiljus. Dattetge orro dainna lágiin ahte su valáštallangeaidnu lea gárvásit láhččojuvvon, go su áhčči Svein Ole Sandvik lea legeanda spábbačiekčandubmemis.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Áigeguovdilis girječálli: – Gávnnan fámuid sámevuođas

Sápmelaš Per Heimly, gii lea eret Snubbas Norlánddas, lea ožžon ollu fuomášumi maŋimuš áiggi. Son lea oasálastán 71 grader nord ráidui ja su maŋimuš girjealmmuhemiin «Blodspor» – su lágas ustiba Ari Behn rohkki birra, gii vádjolii ovddit juovllaid.

GIRJEČÁLLI JA POLITIHKKÁR: Per Arne Heimly. Áigeguovdilis girječálli iežas ođđaseamos girjjiin iežas jápmán skihpára Ari Behn birra. Heimly lea maiddái politihkkár ja gearggus válggastit Sámediggeválggain.

SÁMi ođasmagasiidna deaivá Heimly Thon Hotel Bristolas Oslos. Son lea hušas vuolláičállit ja sáddet girjjiid skihpáriidda davvin, ovdal go galgá viidáset muhtin lagas ustiba hávdádussii. 

LOSSA JAHKI

Per Heimly muitala lossa jagi birra, maŋŋel go su buoremus skibir ja sieluustit Ari Behn sorddii iežas ja máŋgga eará lágas olbmo ja skihpára massimis, nugo ieš govvida.

– Lea čielggas ahte lagas skihpáriid jápmin lea lossat ja čuohcá árgabeaivái, lea mannan vulos ja bajás. Reaškasis gatnjaliidda ja illudahtti muittuide, gitta lossa áiggiide gos lean čirron ollu. Lihkká lea juoga jápmimis ja das mii addá munnje persovnnalaš eallinmovtta ja garra dovddus eallit. Ja háliidit eallit, lasiha son vel.

Justa dál lea son leamaš bargan ollu ja addán jearahallamiid iežas ođđa girjji oktavuođas Ari Behn birra.

– Leamaš oalle ollu bargu maŋimuš áiggiid, ja ollu bargu girjealmmuheami oktavuođas. Girji lea ožžon seaguhuvvon oaiviliid ja VG (Verdens Gang) atti dasa dušše guokte birccu čuoggá. De gal seamma bures tatoveredin birccu guvttiin čalmmiin iežan čoarbbeallái, Ari muitun. Dakka maŋŋel šuvihii nuppi sadjái eanemus vuvdon girjjiid gaskkas, nu ahte eallinvuorbbi ironiijas leat máŋga geainnu, čaibmá son alladit.

ASTÁ BISÁNASTIT: Per Heimlys lea doarvái bargu, muhto lihkká astá bisánastit deaivvadit SÁMi ođasmagasiinnain girje signeremiid ja govvidemiid gaskkas.

REHÁLAŠ

Heimly leamaš issoras rehálaš girjjistis, gos lea maiddái deaddilan iežas maŋimuš sms dieđuid su ja Ari Behn gaskkas. Soaitá ahte leamaš beare rehálaš, oaivvildit soapmásat.

– Mu mielas lea dehálaš juogadit dáid dieđuid, čájehan dihte man lagas ustitvuohta munnos lei. Fertejin jurdilit máŋgii iežan siste, go álggos orui veahá unohas almmuhit munno maŋimuš ságastallamiid, muhto seammás leamaš hui dehálaš munnje ahte šaddá nu lunddolaš ja duohta go vejolaš, muitala Heimly.

– Munnos ledje ollu buorit bottut ja munnos lei somá ovttas, ovdal go maŋimuš lossa jagit bohte. Ari ii lean lean šat son ieš, iige áibbas dearvvaš, muhto mun geahččalin doarjut su nu bures go nagodin, lasiha son, ovdal go jaskkoda ja vuodju iežas jurdagiidda.

ERENOMÁŠ TUVRA DUODDARII

Muhtin jagi áigi mátkkošteigga Ari ja Per Guovdageidnui, go Per oaivvildii ahte sus váilo muhtin govat plánejuvvon govvaalbumai skihpáris. Doppe beasai dovdat iežas garraseamos vásáhusaid, ja sámevuohta bođii hui láhka su.

– Dat álggii jo skohtertuvrras Álttás vári badjel. Mun vudjen skohtera ja fáhkka bođii luohtti munnje go vuojašin earáid maŋis. Fáhkka álgen juoigat lunddolaččat olles čoddagiin, ja dovden mo gorut ráfodii. Ledjen duođai iežan máilmmis ja dovden álgoálbmotvuođa, ja áddejin manin sápmelaččat juiget go leat váris, muitala Per stuorra mojiin.

– Boahtte beaivvi lei Ari hirbmat beroštuvvan garjávalvvis mii lei olggobealde hotealla. Son lei nu beroštuvvan ahte son rahkadii «Kråkene i Kautokeino», Guovdageainnu garjját. Diehttelasat eai leat diekkár mearkkat nu hirbmat buorit sámis, čilge Heimly viidáset ja jaskkoda fas iežas jurdagiidda.

– Moai deaivvaime maiddái ovtta guvllára, muhto Ari ii lean nu duhtavaš dainna deaivvademiin, ja go guvllár ii muitalan sutnje nu ollu. Go lean jurddašallan dan birra maŋŋá, de soaitá oaidnit ahte manin guvllár lei nu jaskat, lasiha Per.

VUOLLÁIČÁLLIN: Per Heimly lea beassan gal signeret soames girjji, maŋŋel go girji Ari Behn birra almmustuvvui. Dá signere Per muhtin girjiid mat galget ustibiidda Guovdageainnus.

BURESSIVDNIDUVVON

Eanaš mii dán mátkkis geavai lei hui erenomáš Heimly:ii.

– Áigon govvet boarrásiid boarrásiidsiiddas, ja ledjen vajálduhttán bivdit bargiid dadjat boarrásiidda ahte sáhtte áinnas čiŋadit gávttiiguin. Go bohten dohko, de ledje buohkain gávttit badjelis, nu ahte movttáskin ja jearralin; – Lehketgo čiŋadan govvideapmái?

– Eai, sii geavahit gávttiid beaivválaččat. Identitehta lea visot mii sis lea báhcán, vástidii okta bargi. Muhtin láhkai dát guoskkahii mu hui garrasit. Dát buorrásathan leat maiddái mu máttut. Mun ieš heahpanin ovdal sámevuođain, nu ahte boahtte almmolaš oktavuođas, Skavlan tv-ráiddus, nahkehin gávtti vuosttaš háve máŋgga jahkái, mojohallá Heimly.

Don orot dán áigge hui beroštuvvan sámevuođas?

– Jua, lean sápmelaš ja hui rámis dainna otnábeaivvi. Go oidnen boarrásiid, geain lei dušše dat veahá báhcán, guoskkahii mu hui garrasit. Mun njuorrasin dainna, ja iežan siste mearridin čájehit gii mun duođas lean. Dan maŋŋel lean ožžon ollu ođđa sámi skihpáriid ja lean šaddan hui buorre min sámi guovlluide, sihke ruovttubáikkis Snubbas ja Guovdageainnus, doppe leat mus ollu buorit ustibat. Muhtin láhkai dovddan dego buressivdniduvvon sámevuođain, vuoibmi mii addá munnje fámu ja rievtti mielde addá vástádusaid ahte manin lean nugo lean, gávnnaha Heimly.

Maid dál. Maid boahtteáigi buktá dutnje?

– Dan ii olmmoš dieđe, vástida govvideaddji sáme vuogi láhkai ja lasihastá vel;

– Buot ovddemuš áigut mii válggastit, go lea Sámediggeválggat farga ja mun áiggun geahččalit iežan buoremusa dahkat veahkehit Sámeálbmot bellodaga máttasámi guovllus, loahpaha Per Heimly, ovdal go doamiha iežas ustiba hávdádussii.

Vuosttaš sámi hábmejeaddji Oslo Runway doaluin: – Gollevejolašvuohta čájehit iežan dujiid

Jergul Hánsa Hans Ingvald ja Sofe Piera Signe Lill-Eli – Lill-Eli
Jørgensen Dahl (47) lea vuosttaš sámi hábmejeaddji gii lea vállje-
juvvon iežas fitnodagan LilleLi Smykker čájehit iežas dujiid
čájáhusas mii leat Oslo Fushion Festival/Oslo Runway doaluin.

ŠIELLA: LilleLi šiella veasku oaččui fuomášumi soapmásiin geat galledetje čájáhusa. 

Disdaga rahppui čájáhus gos Kárášjoga nisu lei veahá balus vuordime, ja gos su iežas filbma LilleLi smykker birra čájehuvvui, ja gos maiddai beassat gullat su iežas luođi, man Guovdageainnu sátnejođiheaddji lea sutnje bidjan ja man Nils Mikael Hansen juoigá oktan Lill-Eli siesáin, Kirste Marit Olsenin. 

GOLLE ČÁJÁHUSGLÁSSA: Lill-Eli dovddasta čaffadin ja stuorra vejolašvuohtan beassat iežas márkanfievrredit, Barcode galleriijas, guovdu Oslo ođđaseamos bivnnuhis gávpotguovllus. 

Lill-Eli lea guhká diehtán ahte galgá leat mielde, muhto muitala ahte son duođai hirpmahuvai go riŋgejedje muitalit ahte son lea beassan mielde.  

– Juo duođai. Gilvu lei nu garas, in goassege doivon ahte sii válljejit mu, mojohallá son Oslos Barcode galleriija olggobealde.   

ČAFFAT

Duogáš lea nu ahte oaččui fálaldaga leat mielde «Motesti fra Sápmi» barggus ja dohko bođii ges Ditte Kristiansen Oslo Runway:s, gii lei ieš catwalkas ja jearahalai hábmejeddjiid, muitala Lill-Eli.

Moadde vahku maŋŋelaš bođii diehtu man Lill-Eli ii gal lean vuordán.

– Sii riŋgejedje ja muitaledje ahte mun ledjen válljejuvvon searvat Oslo Fushion festiválii, ja de gal illosin, movttáskin ja hirpmahuvven, boagusta son ilolaččat.  

ŠIELLA: LilleLi šiella veasku oaččui fuomášumi soapmásiin geat galledetje čájáhusa. 

Movt dál lea dovdu, rahpama maŋŋel ja go olbmot leat leamaš geahčadeame du čájáhusa? 

– Vuosttažettiin lea gudni, dovddan ilu ahte leat boahtán johtui ja ahte beasan dál bosihit. Lea maiddai oalle čaffat leat dáppe, ja veahá jáhkitmeahttun, mojohallá son. 

SÁHTTÁ LASSÁNIT

Lill-Eli bargá beaivválaččat oahpaheaddjin ja liiko dasa, go iežas sániiguin lea hirbmat sosiála olmmoš. LilleLi smykker álggahii jagi son 2015:s, ja dan rájes lea bargu lassánan, vuovdán ollu ja čájáhusaid doallan, máŋgga sajis, maiddai olgoriikkas. 

Dát han lea stuora čájáhusbáiki. Máid dál, jus dette oalát loktana? 

– Hehe, dat gal lea váttis gažaldat. Beroštupmi lea maŋemus áiggi lassánan ja lea čielggas ahte dát lea gollečájáhusbáiki. Buorre márkanastin, nu ahte juo, dat sáhttá “girdilit”, mojohallá son veahá. 

UNNA SÁPMELAŠ STUORRA GÁVPOGIS: Mannan vahkkus lea LilleLi Smykker ovddastan čájáhusain Oslos, mii loahpahuvvui sotnabeaivve. Čájáhusa gávdná Operagaten 75 čujuhusas.

JA JOATKÁ

 – Gáibiduvvo ollu go dušše dáinna galgá bargat ja várra dárbbašuvvo vel eanet bargit? 

– In, in heaitte iežan beaivválaš barggus, ii fal guhkes áigái. Muhto, dát lea čaffat ja addá vejolašvuođaid ovddasguvlui. In lean goassege niegadan dán dahje ahte mu čiŋat galget catwalkii ollet, ja de dáhpáhuvvá dát. Mun ferten iežan gieđa cikcestit, ja de ipmirdan ahte dát lea duohta, ja mun navddašan dan mii dál dáhpáhuvvá, moddjesta ilolaččat.  

SÁPMI LEA BIVNNUT 

Son lea maiddai mearkkašan ahte sámivuohta lea bivnnut, ja áinnas lei háliidit oaidnit eambbo sámi biktasiid ja dávviriid motamáilmmis.

BÁRUT: Inspirašuvnna lea duojár ožžon meara báruin go leamaš tuvrras. 

– Mii sámit gárvodit Italia hábmejeddjiid biktasiiguin, muhto sápmi lea bivnnut. Ja eanet olbmot geat eai leat sápmelaččat hábmejit biktasiid máid mii ieža ráhkadit ruovttuin, nu ahte mun gal jearan manne mii sámit eat livčče galgan birget motamáilmmis duohta ja albma sámi hámiin, ja vuoitit máilmmi. Jua, mun jáhkán mii sáhttit ja berret, deattuha son.

OAPPÁT MIELDE DUOJIS: – Fertejin beare váldit dáid mielde, mat leat inspirerejuvvon mu oappáin, muitala Lill-Eli.

Koronadávda bissehii stuorra internašunála barggu diibmá Lill-Elis.

– Jua, dat lei veahá váivi. Ledjen bovdejuvvon Arctic čájáhussii Londonii diibmá, muhto de bođii rohttudávda ja bissehii. Muhto sávan ahte šaddet eambbo diekkár vejolašvuođat, go mii dárbbašit internašunála lávddiid gos čájehit sámivuođa, muitalastá son. 

SÁVVÁ UVSSAID RAHPAT 

Lill-Eli lea ilus go Sámis leat ollu čeahpes hábmejeaddjit ja dál sávvá ahte su oassálastin galgá rahpat vejolašvuođaid maiddái earáide. 

– Mis leat nu máŋga erenoamáš ja čeahpes hábmejeaddji, man máilbmi berrešii beassat oaidnit. Ja de lea nu buorre go eanet aht eanet oidnet iežaset sápmelažžan, ja gávdnet sin saji Sámis. Ja ahte sámi hábmemat adnojuvvojit maiddai olggobealde Sámi, internašunálalaččat. Ja guođđá min go bohtet ođđa guossit geat háliidit oaidnit su čájáhusa galleriijas. 

RÁMIS: – Stuorra gutni ja hui somá leat dat vuosttaš sámi dáiddár gii lea válljejuvvon čájehit iežas čiŋaid  Oslo Fushionfstival/Runway oktavuođas, dadjá Lill-Eli Jørgensen Dahl, olggobealde galleriija.

– Soaitá mu unna čájáhusaš dáppe sáhttit veahkehit ja doaibmat addit ođđa vejolašvuođaid eará sámi hábmejeddjiide. 

ČATNAN OĐĐA OKTAVUOĐAID

Son sáhttá muitalit ságaid maŋŋel go lea geargan vahkkosaš galledemiin oaivegávpogis.

– Leamaš duođai somás vahku ja lean ožžon iešguđet lágan oktavuođaid ja fuomášumi iežan fitnodahkii, muhtimat veahá eambo miellagiddevaččat go earát. Muhto in háliit vuiget eambo vuos, ovdal go lea almmolaš, loahpaha Lill-Eli Jørgensen Dahl.

Áigu šaddat čohkkejeaddji presideantan – háliida dahkat iežas luottaid

NSR ja presideantaevttohas Silje Karine Muotka álgga-
hedje válgagiččuset Guovdageainnus, ja aste gávnnadit Sámi ođasmagasiinnain meahcis sajušdollagáttis, gosa Muotka leai čohkken lagamus ráđđeaddiidis ja muhtin báikkálaš
searvelahtuid. Muhto sámegiela gal ii leat mielas digaštallat.

MEAHCCE-EAHCCI: NSRa presideantanevttohas Silje Karine Muotka eahccá meahci, ja doaivu iežas luottaid vuhttot presideantan. 

Ii dáidde leamen soaittáhat, go son álggahii válgagičču Guovdageainnus, dannego dáláš presideantahan boahtá dán gilis Finnmárkku lulit oasis, ja Ávjovárri lea deaŧalaš válgabiire NSR:i.  

MOVTTIIDAHTTI  

Dollagáttis muitala Muotka somás ja miellagiddevaš beivviin, mat leat sutnje addán oaivadusa joatkit válgagičču. 

– Mun lean duohta superinspirerejuvvon Guovdageainnu beivviid maŋŋil. Ovddemusat dovdo dego ruoktot boahtit, ja mu váldet dáppe álohii bures vuostá. Čoahkkimiin lea leamaš ealljárvuohta ja dovdo dego livččen ožžon valjis vitamiinnaid. 

FITNODATGUOSSI: Guovdageainnuis gallestalai Silje Karine Muotka máŋga fitnodaga, earret eará Arctic Lavvo ja Ailo Mátki.  

– Manne nu ja manne Guovdageaidnu kea nu deaŧalaš Sámis? 

– Guovdageaidnu lea álo buktán čeahpes fágaolbmuid Sápmái, ja máŋga oahpaheaddji bohtet dáppe. Ja danne lea buorre ja deaŧalaš, ahte Guovdageainnus áŋgiruššet nannet vuođđoskuvlla ja hukset ođđa skuvlla. Ja kulturealáhusas ja fidnohutkamis, mat dál ahtanuššet dáppe, lea givrodat dahkat juoidá stuorrá. Máŋgga doibmii lea aitto Sámediggi leamaš veahk-kin, ja mun lean ilus oaidnit maid dáppe leat nagadan oažžut áigái, mojohallá Muotka čoaska giđđabeaivvádagas Vuorašjávrris. 

MOHTORŠURRA: Váldi mohtorjohtaleami hárrái ferte sirdojuvvo báikkálaš dássái, dadjá Muotka.  

– Mun lea hui optimisttalaš boahtteáiggi dáfus dáppe, ja háliidan áinnas veahkehit luvvet olles potensiála mii lea Guovdageainnus.  

SÁMI GIELLADIGAŠTALLAN  

Dál lea gielladigaštallan buollimin das, ahte galgágo boahttevaš sámediggepresideanta máhttit sámegiela vai ii. Dás lea Muotka várrugas, vaikko NSR bellodagas leat sierramielalašvuođat áššis.  

– Oainnán ahte olu čállojuvvo sosiála mediain, ja mun áiggun váruhit kommenteremis aiddo dáid cealká-mušaid. Muhto oainnán, ahte digaštallojuvvo boasttoeavttuid vuođul, dannego deaŧalaččamus soaitá leamen ságastallat Sámedikki legitimiteahtas ja luohttevašvuođas ovdalgo gažaldagas galgágo presideanta sárdnut sámegiela vai ii, dadjá Muotka. 

– Muhto donhan leat ieš oahppat sámegiela, juoga mii čájeha ahte lea vejolaš oahppan vaikko ii leat dan mánnán oahppan?   

– Duohta lea. Mun in hállan nu bures sámegiela, go šadden Unjárgga Sámi Nuoraid Searvvi ovdaolmmožin, dannego ledjen golbma jagi orron Gudbrandsdalenis ja muhtin jagiid Čáhcesullos. Ja dalle vásihin, ahte munnje leai hui deaŧalaš geavahit giela. Dalle ledje vel hui ollu digaštallamat, go Unjárga galggai mearridit, galgágo searvat sámi gielaid hálddašanguvlui. Ja dalle maid báhččojuvvojedje sámegielgalbbat muhtin guovlluin.  

EVTTOHAS MIELDE: Muotka mielde leai NSR Ávjovári nubbi evttohas Maren Benedicte Storslett Nystad.  

– Ja danne sáhttet earátge váldit giela ruoktot? 

– Fastain. Dán ferte iešguhtege mearridit, ja ii oktage galgga bágget sin dasa, dadjá Muotka ja curbme njálmmi johtilit.  

SÁMEGIELLA LEA DEAŦALAŠ VÁLGGAIN  

 Sámegiella lea deaŧalaš Muotka politihkalaš beroštupmái ovddos guvlui. 

Juo, mun ledjen vásihan garra digašatallamiid.. Sámegiella leai dat mii doalvvui mu politihkkii ja dáistaleapmái sámegiela ovddas.  

Muotka muitala maid vásihusas, mii bijai leavttu su politihkareallimii.  

– Gudbrandsdalenis ledjen maid váldán mielddán muitogova álbmogis, mii leai rámis ja bajidii kulturárbbis, duogážis ja gielas, dan botta go mii ruovttus beittiimet kultuvrramet, duogážeamet ja giellamet. Dat dagai mu hui dihtomielalažžan, dannego ledje oahppan čiegadit dáid bajásšattadettiin, muitala son. Ja lasiha:  – Dáruiduhttin dovdo ain bures máŋgga guovllus mearragáttis, ja dat lea juoga maid lean dovdan dáid jagiid ja áican ahte sámevuohta ii leat juohke sajis čalmmus. 

SÁMI ÁLBMOT LEA DEAŦALAČČAMUS SÁMEDIGGÁI  

Muotka lea rámis Sámedikki ovdánemiin ja mearkkašumiin demokratiijai maŋimuš 30 jagis. 

– Sámediggi lea olu mearkkašan, dannego lea orgána mii sátnáda sámi álbmotdáhtu, ja lea mávssolaš mekanisma, dannego mii sámit leat sihke ovttamielalaččat ja sierramielalaččat, muhto go beassat válggaide oassálastit ja jienastit, ja go mii sáhttit doallat politihkalaš proseassaid, main fággádallat guhtet guimmiideametguin ovdalgo mearrádusaid dahkat, lea deaŧalaš.  

– Manne? 

 – Danne go mii dalle sárdnut muđui máilbmái jienaideametguin, ja dan mii eat ábut atnit sealvin, dannego olu máilmmi álgoálbmogiinii leat dákkár kanála ja proseassa, ja juos mis ii livčče leamaš demokráhtalaš proseassa Norggas, de ii livčče sámiid jietna gullon.   

Vaikko mii eat velge leat olahan riikkaidgaskasaš servodahkii ja dáru servodahkii, de atná Muotka ahte mii leat dohko jođus.  

– Mii leat nuorra orgána Norgga almmolašvuođas, nu ahte Sámedikkis lea ain mátki man fertet vázzit. Bealistan oainnán, ahte mii fertet 

boahtte njealji jagis nannet Sámedikki luhtteleahkima sámiid gaskkas, nu ahte olbmot dovdet ahte dat lea sin orgána. Olugat leat ain eahpesihkkarat, maid Sámediggi mearkkaša sidjiide, ja danne lea deaŧalaš ahte buohkat geat minguin váldet oktavuođa, guldaluvvojit nu ahte movttáskit ja oidnet ahte sin jurdagat vuhtiiváldojuvvojit, ahte mii leat doarjjan sidjiide.  

VUORAŠGIŽŽU: Vuorašjávregáttis álggahedje NSR ja Silje Karine Muotka válgagičču ovdal beassážiid.  

  Mun jáhkán, ahte go Sámedikki luhtteleahkin ja rolla nannejuvvo min iežamet olbmuid guovdu, de gievru Sámediggi. Aiddo dat doaibma lea mávssolaš ja movttiidahttá mu, dannego dieđán ahte olugiin leat heajos vásihusat almmolaš orgánaiguin, eaige ane ollásit ávkki daid vuoigatvuođain mat mis leat. Sámediggi galgá leat eará ja buoret vásihus olbmuide. Mii leat dáinna hommán juo mealgat, ja mii galgat buorránit vel eambbo, muhto mii galgat šaddat ain čeahpibun gullat ja doarjut olbmuid ja duođas áimmahuššat iežamet álbmoga .  

 BÁIKKÁLAŠ BEROŠTUPMI DEAŦALAŠ  

– Olugat moitet Sámedikki guttaheapmen, go politihkkarat ja byrokráhtat golget miehtá máilmmi, muhto presideantaevttohas oaivvilda ahte riikkaidgaskasaš oassálastin lea ávkin sámi álbmogii?  

– Dieđusge. Sámi pionearabargu, man sámi politihkkarat leat dahkan riikkaidgaskasaččat vaikko mii leatge uhca álbmogaš, lea deaŧalaš. Mis leat mávssolaš politihkkarat nugo Ole Henrik Magga, gii jođihii ON eami-álbmotforuma, ja earát geat leat ožžon áigái eamiálbmotjulggaštusa ja máŋga eará. 

– Maid dát lea mielddisbuktán? 

– Dat mii dáhpáhuvvá dákkár čoahkkimiin, go mii oažžut guorraseami ja doarjga riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain, lea ahte dat váikkuha sisriikka riektedillái. Ja go oažžut sadjái rámmaid, de nuppástuvvet lágat ja njuolggadusat ja sámiid árgabeaivi, nu ahte dát lea deaŧalaš, vaikko muhtimat vikkahit ahte Sámedikki politihkkarat golget miehtá máilmmi ja ahte dát ii guoskka sámiide. Dát bargu dáhpáhuvvá systemáhtalaččat dego bihttáspeallu áiggi vuollái, ja lea hui deaŧalaš sámiide. 

GEARGGUS GULUSTUVVAT 

Silje Karine Muotka lea bargan máŋggain presideanttain ovttas, muhto ii ane deaddaga beare lossadin váldit doaimma badjelasas, iige jurddaš beare ollu sátnevádjasis “Wirkola maŋis njuiket”. 

– Doaivvun sáhttit veahkehit daid návccaiguin mat mus leat, ja joksat bohtosiid. Ja de lean positiivvalaš ja buorremielalaš, mat leat deaŧalaš iešvuođat dákkár barggus. Lean dieđusge ieš veaháš gealdagasas, muhto doaivvun mannat bures. 

Sihke Sven Roald [Nystø] ja Aili [Keskitalo] leaba guođđán luottaid maŋisteaskka ja dahkan buori barggu Sámi ovddas, muhto mun ferten ovehit dadjat ahte ferten iežan luottaid vázzit juos šattan presideantan.  

 INDU HUHCCALA VIŠŠAT 

– Jáhkátgo nákcet čohkket Sámi, mas leat stuorit ja smávit soahpameahttunvuođat sámiid gaskkas, geat orrot gávpogiin, gilážiin ja mearrarittuin, ja geat gullet iešguđetge bellodagaide Sámedikkis?   

– Juo, dan gal jáhkán. Mun anán árvvus stuorra beroštumi, mii buohkain lea politihkas, ja indu han huhccala muge viššat. Juos don it jáhke áššásat, de don gal johtilit gallánat politihkas dahje luonddahuvat. Muhto buot dát olbmot divustit evttohassan válggaide áššiideaset ovddidit. Dan mun gal áiccan ja gudnejahtán. Ovttas mii galgat ráhkadit politihka, mii lea Sápmái buorrin.  

– Na juo, mus lea jáhkku alccesan, ahte lean buoremus presideantaevttohas, lasiha Muotka mojunjálmmiid.  

Eallilan politihkar spiehkkasa fáhkka – áigu vistit ođđa bálgáid ráigge

Klemet Erland Hætta lea eanemus hárjánan sámediggepolitihkkariid searvvis, ja lea guhká leamaš Sámedikkis, suohkanstivrras ja fylkkadikkis. Maŋŋelgo 24 jagi lea Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) ja Sámi Álbmotbellodaga (SÁB) ovddastan, de jorgala bái-
fáhkka ja njuike Dáloniid listui sámediggeválggaide. Ii das galle. Son dahká seammá ođđa listui maid,Pasientfokus, stuorradiggeválggaide.

DEGO ŠIBIHAT: – Heitet olbmuid gieđahallamis gutneheamet, ja buhcciid sáddemis dego šibihiid guhkemátkkiid neavrredálkin. Heahtevuostáváldin buohcceviesus, mii lea Álttás, ferte buoret dássái go dálá dilli, oaivvilda dáláš Dálon ja ovddeš NSRár. 

Giđđahieimmas čuččoda njuolggočilggiid Áltta dearvvašvuohtaguovddáža julggabealde ja muitala buolli beroštumistis olbmuid dearvvašvuođas. Ii dušše áltálaččaid, muhto maiddái eará olbmuid dearvvašvuođas. Maiddái sis-finnmárkolaččaid.  

– GUTNEHEAMET

Hætta muitala bastilis geahčastagain ja garra jienain, movt olbmot gillájit gutnehis gieđahallama ja sjánsaspealu iežaset dearvvašvuođa dáfus. 

– Juo, dan mun oaivvildan. Olbmot máŋgga guovllus Finnmárkkus gieđahallojuvvojit njulgestaga árvvuheamet, ja muhtimin vearrábut go gusat. Ja čilge.

Go váibmobuohccit ja earát geain lea lossa ja fáhkka buozalmasvuohta, šaddet geasehuvvot 4-5 diimmu salkasaddi ambulánssain juogo neavrres dálkkis dahje beaški buollašis, ja šaddet vel molsut ambulánssa olbmuid oaidnut. Bahámus dilis šaddet čuožžut kolonnas dahje darvánit muohtaskálvái ja vuordit veahki. Juo, mun oaivvildan ahte sii gieđahallojuvvojit gutneheamet. Go olmmoš buohccá fáhkka, de lea áigi du bahámus vašálaš, ja heahtedilis lea johtilis responsaáigi ja gikta gelbbolaš buohccevissui dárbbašlaš juos galgá heakka birgehit. Dás hupmat heaggagádjumis dahje lámisvuođas, ja vearrámus dilis jápmimis, deattasta Hætta. 

– GEAHPAS VÁSTIDIT JUO

Hætta cealkámušaid duogáš leat agálaš digaštallan, gosa galgá Oarje-Finnmárkku váldobuohcceviessu huksejuvvot. Sihke riikkapolitihkkarat ja eanas guvllolaš politihkkarat leat válljen Hámmerfeastta, ja dat ii doala, Hætta oaivila mielde. 

– Heahtegearggusvuohta buohcceviesus Álttás ferte alit dássái, nu ahte buohccit sáhttet lagabus iežaset ássanbáikki ja johtileappot dikšojuvvot. Mun lean maid hupman olbmuiguin ja čuvvon digaštallama dán birra guhká, ja ieš vásihan man deaŧalaš áigi sáhttá leat. Jagi 2003 fáhtehallen vuoiŋŋaščaskkástahkii, ja duššefal johtilis reakšuvdna ja go šadden Romsii, maŋŋil liigemohki Hámmerfeastta bokte, dagai ahte čuoččun dás dál. Juos livččen dušše veaháš maŋŋelaš boahtán buohccevissui, de livččen oassi historjjás, muitala Klemet Erland, ja čalmmit čáhpihit ja jietna vuollu.

– ÁHPU MAIDDÁI SÁMIIDE 

Hætta lohká iežas mearridan ovdalgo jerrojuvvui searvat stuorradiggelistui. 

– Ledjen duohta ieš jurddašan, ahte juos dákkár bellodat vuođđuduvvo, de háliidivččen hástojuvvot mielde. Na, leai geahpas miehtat, go jearaldat bođii, moddjá Hætta.

DÁLONIID LAIDDESTEADDJI: Klemet Erland Hætta mielas lea lunddolaš, ahte son sámepolitihkalaččat divusta Dáloniid listui, ja oaivvilda ahte son dovddiidusainis lokte dáloniid áššiid Sámedikki áššelistui. 

Son ii jáhke leamen makkárge hehttehus, go Pasientfokus dál šaddá politihkalaš bellodahkan, ahte dat manaha deattu válddi vuostá, dahje ahte politihkka gáržu.

– In jáhke gal. Eará smávva bellodagat leat ožžon juoidá čađa Stuorradikkis, ja mun maid jáhkán iežamet lihkostuvvat. Mu bealis šaddet giella, kultuvra, ealáhusgárgedeapmi ja oahppu ain leat deaŧalaš suorggit maiguin ferte bargat, ja min bellodat lea áhpun maiddái sámi jienasteddjiide, ii dušše buohcceviessoáššái, ákkastallá Hætta.

– Beassabehtetgo sisa?

– Mii dárbbašit 5000 – 6000 jiena, nu ahte dakko dáfus lean hui optimisttalaš,dadjá Pasientfokusa nubbievttohas.

ÁIBBAS OĐĐA SÁMEPOLITIHKALAŠ HÁLTI?

Eanemusat hirpmástuhtii dat, go Hætta maŋŋelgo 24 jagi leai sámepolitihkken báikkálaččat ja Sámedikkis, fáhkkestaga njuikii eret NSR:s, ja dál čuožžu goalmmát evttohassan Dáloniid listtus Ávjovári válgabiirres.

 – Mearkkašago dát áibbas ođđa politihkalaš háltti? 

– Ii mearkkaš, aiddo nie gal in oainne mun, himáhallá Hætta.

– Manne dalle molssut bellodaga? 

– Mun bohten sámepolitihkkii nuorran jagi 1997, ja lean das rájes bargan NSR ja SÁB politihka ovddidit, muhto dovden ahte dál leai áigi láddan molsašupmái, ja politihkalaččat eat čuoččo nu guhkkálaga, ja mun lean máŋga áigodaga ollodahkii ovttasbargan Dáloniid listtuin, nu ahte sin politihkka ii leat áibbas amas munnje gal.  

 – Riiddáskitgo NSR:in? 

– In jáhke dan gal. In goit mun leat iežan hilgon, juos mun nie dajan. Soittiimet sierramielas muhtin čuoggáin, muhto dát bellodatmolsun ii leat nu hirbmat dramáhtalaš, baicca nu ahte olmmoš ohcá ođđa hástalusaid.

DÁLONA DUOGÁŠ 

Hætta oaivvilda alddes leamen olu buktámuša Dáloniiid listui iežas duogážiin.

FUOPMÁŠUPMI BUHCCIID MÁTKKIIDE: Klemet Erland Hætta berošta man guhkás ja mo pasieanttat fertejit mátkkoštit dikšui. 

– Munhan lea aittonassii dálon, ja bivddán ja omardan meahcis, nu ahte Dáloniid listtu vuođđopolitihkka lea mu váimmu lahka. Dávjá lea čájehan váttisin loktet dáloniid vuoigatvuođaid, nugo meahci geavaheami, ávkemohtorjohtaleami ja árbevirolaš giđđaloddema. Dákkár áššiin jáhkán mun iežan dovddiidusainan ja oainnuidanguin nákcet loktet ja oažžut čađa bellodaga politihka buorebut go dat dássážii lea nagadan Sámedikkis, muitala Hætta.

–  Movt riidovuloš áššiiguin, nugo sisabahkkemiiguin areálaide ja ruvkedoaimmaiguin?

– Mun in jáhke ovttage háliideamen billistit min divrras luonddu, ja dáláš njuolggadusat áimmahuššet báikegottiid beare heittogit. Na, juo, govttolaš sisabahkkemat leat ortnegis, riiddut eai gal leat, cealká ovddeš sátnejođiheaddji olggobealde Álttá dearvvašvuohtaguovddážá, go beaivváš lea luoitádeamen almmiravdda duohkai.  

Beassášfestivála devddii 50 jagi– ávvudeapmi šattai earáláganin

Sámi musihkkafestivála leai áigon ebmojit ja stuorrát ávvudit Guovdageainnu beassášfestivála 50-jagi, muhto čavgadis pande-
miija eastadandoaibmabijut unnidedje ja dahke dáhpá-
husaid earáláganin. Liikká mojohalle lágideaddjit duhtavaččat.

Beassášfestivála stivrajođiheaddji Brita Triumf ja buvttadeaddji Ol-Johan Gaup 

Beassášfestivála stivrajođiheaddji Brita Triumf ja buvttadeaddji Ol-Johan Gaup leigga duhtavaččat, go olbmuin leai ovddeš, oahpes beassášmokta, ja go sii nagodedje lágidit goit osiid festiválas beassážiid áigge. Riikkaviidosaš pandemiija eastadannjuolggadusat dahke, ahte eai ožžon leat eambbo go 20 bileahta oastán olbmo guđege konsearttas. 

PANDEMIIJA ČUOZAI  

– Mii leimmet ráhkkanan konseartta 50 olbmui, muhto de bohte rievdadusat eiseválddiin, ja mii šattaimet unnidit. Mii vuohttit goitge, ahte olbmot leat naffán ja njabbán beassážiid, ja beassan muosáhit ovddeš miela ja movtta márkanis ja heargegilvvuin. Eat sáhte eará go leat duhtavaččat, dadjá Ol-Johan Gaup.  Su mielas doaimmai ođđa tekologiija maid hui bures. 

 Beassášillu konsearttas, vaikko dušše 20 besse sisa.

– Go šattaimet gáržžidit doaluid, de lea suohtas ja buorre, go mii lihkostuvaimet konsearttaid ja Sámi Grand Prix rávdnjemiin. Sámi Grand Prix sáddejuvvui maid NRK TV:s, ja dan gehčče 80 000 olbmo. Árvidan ahte NRK maid leai oalle duhtavaš. 

 Sámi Grand Prix juoiganoasi vuittii Máhtte Ánte J. Sara.
 Sámi Grand Prix lávlunoasi vuittiiga Hilda Lánsman ja Lávre Juhán Eira.

– Galgágo dát boahtteáiggis maid dáhpáhuvvat?

 – Doaivvun goit, muhto dál lea vuos beare árrat dadjat das maidege. Mii áigut maid árvvoštallat, galgatgo eambbo dáhpáhusaid rávdnjet boahtte jagi, makkár rávdnjemiin sáhttit bearrat mávssu, muitala Gaup. 

BUOREMUS JA HEAJUMUS DÁHPÁHUS 

Son oktiigeassá dán jagi buoremus ja heajomus dáhpáhusa.

 

 Duo Emil Karlsen ja Lávre Juhán Eira doalaiga minikonseartta stuoralávus beassážiid, gos ledje 20 olbmo.

– Árbevirolaš heargegilvvuid reagain, maidda reahkavuoddjit leat sámi biktasiiguin čiŋadan, mii leat geahččalan lágidit juohke jagi, maŋŋelgo dađistaga heaitásišgohte 90-logus. Danne leai earenoamáš suohtas oaidnit, maid Aslak Sokki ja Sokki Adventure nagodedje dahkat beassášlávvordaga, goas gávttehasat ledje čáppa vuojániiguin čahpalan, ja dat leai gal stuorámus ja suohttaseamos dáhpáhus dán jagi.   

 Stuoralávus leai čájáhus, mas ledje govat maŋimus 50 jagi dáhpáhusain.

Ekonomalaččat ii diehttalasat mannan nu bures, ja sihke mii ja gilli šaddat gillát miljovdnasaš ruhtamanahusa. Mii doaivut almmatge buorebut mannat boahtte jagi. Dát ledje gal earálágan beassážat, dadjá Gaup.

 Sámi musihkkafestivála leai ovttas earret eará Ailo Mátkkiin ceggen guokte stuoralávu, maidda čáhket 224 olbmo, muhto šattaiduhtat 20 olbmui. Mokta gal goit dan dihte šattai.

 

Beaivváža ávvočájálmas «Guovžža vuoššat» čájehuvvui olmmoššáhkkái: NUORRA DEBUTÁNTA ŠEARRÁ DEGO NÁSTI

Lei galmmas, násttit báite almmis, ja vel muhtin skuhterat gullojedje eanu alde
Gilišillju lahkosis Guovdageainnus. «Guovžža vuoššat» vuosttaščájálmasas bearjadateahkeda lei albma eksohtalaš biras, ja gehččiin ledje alla vuordámušat Beaivváš Sámi Nationálateáhtera 40-jagi ávvočájahussii

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko