Lihkostuvvan «Lucia on ice» doalut Mázes:Lucia ávvudeapmi mánáid illun

Báikkálaš luistensearvi mii lea Máze gilisearvvi vuolde, plánii korona-jagi 2020 «Lucia on ice» doaluid ja čavčča mielde ledje ollu jieŋa nalde ja unna gilážis oalát viimmáskedje luistet. Dán jagi čohkkejedje searaid ja lágidedje doaluid illun sihke mánáide ja rávisolbmuide.

OLUSAT ČOAHKKANAN: Ollu olmmoš čoahkkanan jieŋa nala. Lagabui čuođi olbmo, sihke unnit ja stuorrát, čoahkkanedje dađistaga Ruogojávrri nala sotnabeaivvi Lucia ávvudeapmái. (dronefoto: Svein Solheim)

Áŋggirdeaddji Marit Helene Eira dohppii goaivvu go gulai ahte ii galgan lágiduvvot árbevirolaš juovlafeasta skuvllas ohppiide, oahpaheddjiide ja váhnemiidda.   

BIDJAN NÁVCCAID: – Nu hávskes Santa Lucia dáhpáhus. Mii leat bargan veahá oažžut dán nu buorren go vejolaš, ja mii mearkkašeimmet ahte sihke mánát, nuorat ja rávisolbmot liikojedje deaivvadit, dadjá Marit Helene.  

– Doppe leat buot jagiid doallan Santa Lucia dáhpáhusa. Min mielas eai galgga nie nanu árbevieruid billistit, nu ahte de gal mearrideimmet bargat juoidá min gili ovddas.

 PLÁNEN JAGI

Gilisearvi lei ráhkadan juo plána jagi 2020, nu ahte eai ádjánan guhká boahtit johtui.

– Dan dihte go leimmet ságastallan dán birra juo diibmá, de bođii fas jurdda lágidit dán min luistenšiljus. Na, de mii bargagođiimet, ja šadde doalut mannan sotnabeaivvi, beaivvi ovdal Luciabeaivvi, muitala Eira doppe jieŋa nalde, gos maiddai lei dolla, buolli čuovggat ja juovlamuorra.

OLLU ČUOVGGAT: Santa Lucia ávvudeapmi. Sihke gárvvut ja ollu čuovggat ledje sajis go Mázes sotnabeaivvi ávvudedje Lucia.  

HÁVSKI

Bohte guossit Álttá giellaguovddážis, oktiibuot ledje 40 máná ja 40 rávisolbmo, geat jorre ja luistejedje. Čuovggat bulle ja Lucia lávlaga lávlun lei maiddai oassi prográmmas, ja guossit besse maiddai liekkadit gáfiin, ja borrat gáhkuid ja biđđosa.

– Nu hávskes Santa Lucia dáhpáhus. Mii leat bargan oalle ollu dáinna ahte šaddá nu buorre go vejolaš, ja mii mearkkašeimmet ahte sihke mánát, nuorat ja rávisolbmot liikojedje deaivvadit. Ollugat namuhedje maiddai ahte dát lei hui “koronasiivus” dáhpáhus, muitala prošeaktajođiheaddji Marit Helene Eira.

FERTEJEDJE SIRDIT

Lei almmuhuvvon ahte olbmot galge boahtit boares spábbačiekčanšilljui, muhto loahpa loahpas šattai ođđa arena doaluide.

– Dat láttoš gos leimmet diibmá lei unni. Mii plániimet ráhkadit luistenšilju spábbačiekčanšilljui. Dán čavčča bođii muohta árrat ja mis ledje váttisvuođat ráhkadit dan luistenšilju, ja bijaimet issoras ollu áiggi golggahit čázi dohko. Orui šaddame buorre, muhto de buolaštii albmaláhkái, mii fas dagahii váttisvuođaid. Lávvordateahkeda beal logi áiggi oinniimet ahte dat ii gal sáhttán adnot nuppi beavvi. De lei “plan B”, hoigat muohttagiid Ruogojávrris. Guokte diimmu maŋŋil lei Ruogojávri čorgejuvvon ja luistenšillju ráhkaduvvon, mojohallá Eira govdadit.

Ja lasiha.

– Dá lea dat luistenšillju man atne 60-70 loguin, ja das leat internašunála mihtut gilvoluistemii.  

VUOSTTAŠ MÁŊGGAIN DOALUIN

Eira lea maiddai duhtavaš dieđuin maid lea ožžon doaluid gallededdjiin. Son muitala ahte dákkár doalut leat mielde hábmemin ássanmovtta.

FINAI MAID GUOSSIS: Fáhkkestaga gullojit biellut, ja vuovddis bođii nigá iežas herggiiguin ja de gal báite buot mánážiid čalmmit gilvvu buot násttiiguin ja cahkkehuvvon čuovggaiguin birrasis.  

– Mii leat ožžon nu ollu buriid dieđuid ruovttoluotta. Ja lihkus lei buorre dálki. Mii čađat bargat loktet ássanmovtta gilis. Ja go olbmot olggobealde gili, dego Álttá olbmot, háliidit min doaluide, dat lea nu somá. Gaska Álttás Mázii lea dušše ovtta diimmu biillain. Mii illudit dál eanet doaluide luistenšiljus. 

Mo dii ruhtadehket doaluid?

– Mii leat ožžon doarjaga seastinbáŋkku vuođđudusas doallat ”Lucia on ice” Mázes ja ávvudit juovllaid ja ođđajagi jieŋa nalde. Nu ahte šaddet roahkka eanet lágideamit ahte stoahkat dáppe. Báŋku lei hui mielas doarjut dán, go lea hui korona-siivui ja erenoamážit oaivvilduvvon mánáide ja nuoraide, loahpaha áŋggirdeaddji ja prošeaktajođiheaddji Marit Helene Eira.   

jorrat luisttiid nalde:  Muhtumiidda ii lean nu álki bissut luisttiid alde álggus, muhto oalle fargga hurge buohkat buori leavttuin ja luistenmielain, ja mánát (ja muhtin rávisolbmot maiddai) máhtte maiddai jorrat luisttiid nalde.  



Juovlavuoigŋa

20 máná Álttá Giellaguovddážis, oktan váhnemiiguin, ledje diŋgon luistenbeaivvi juovlavuoiŋŋain, biđđosa ja heargevuodjima. Ja dan sii ožžo.  

BUORET GO VURDE: – Dáhpáhus lei buoret go vurdojuvvon. Buohkat ledje duhtavaččat ja dieđut ruovttoluotta mánáin, váhnemiin ja bargiin lei ahte ožžo juovladovddu ja ahte lei buorre searvat, muitala Álttá Giellaguovddáža beaivválaš jođiheaddji, Marit Kirsten Eira.

– Lágideapmi lei buoret go vurdojuvvon. Buohkat ledje duhtavaččat, ja dieđut ja dearvvuođat mánáin, váhnemiin ja bargiin lei ahte buvttii juovladovddu ja ahte lei buorre leat doppe, muitala beaivválaš jođiheaddji Marit Kirsten Eira.

BUORET GO VURDE: – Dáhpáhus lei buoret go vurdojuvvon. Buohkat ledje duhtavaččat ja dieđut ruovttoluotta mánáin, váhnemiin ja bargiin lei ahte ožžo juovladovddu ja ahte lei buorre searvat, muitala Álttá Giellaguovddáža beaivválaš jođiheaddji, Marit Kirsten Eira.

Manne juste dákkár doalut?

– Mun lean bargan beaivválaš jođiheaddji Álttá Giellaguovddážis cuoŋománu rájes dán jagi, ja lea Mázes eret ieš. Diibmá ledjen fárus álggaheame dán astoáiggedoaimma Mázes luistet, Lucia ávvudeami doallat ja maiddai ávvudit sámeálbmot beaivvi luistenšiljus. Mun oidnen man ollu ilu dat bovttii mus alddán ja earáin, stuorráin ja smávváin. Erenoamážit juovlalágideamit buktet ollu juovladovddu. Dán háliidin juogadit olbmuiguin geat servet min prošeavttaide. Mun gulaskudden livčče go beroštupmi min prošeaktajođiheddjiin, ja go lei nu, de válden oktavuođa Marit Heleniin, ja jerren livčče go son fárrolaga earáiguin sáhttit váldit vuosttá giellaguovddáža joavkkuid.

LUISTEN BUOHKAIDE

Mii lea nu buorre juste dainna luistemiin?

– Luisten lea doaibma masa buohkat sáhttet searvat. Sáhtát dollagáttis čohkohallat jus it luiste, mánát sáhttet de luistet ja finadit dollagáttis ja fas mannat luistet. Doaibma lea de hui lahka sin geat ieža eai luiste, ja dainna lágiin lea ovdamearkka dihte váhnen lagat máná go eará doaimmain, nu movt spábbačiekčan, čuoigan ja eará. Buohkat ohppet luistet hui jođánit, ja leavttu sáhttá juohkehaš ieš mearridit. Dien láhkái heive luisten buohkaide, muitala Marit Kirsten.

SUOHTAS

Fáhkkestaga gullojit biellut, ja vuovdde siste oidno nigá boahtime iežas herggiiguin, ja buot mánát luistestit šilju geahčái geahččat, ja mánážiid čalmmit báitet gilvvu Lucia čuovggaiguin.

– Mii leimmet diŋgon nigá ja su herggiid nu ahte beassat heargeráidduin vuodjit, ja dát lea ovttasbargu gaskal gilisearvvi, luistensearvvi ja Čávžo safari. Mii galggaimet ieža oastit mánáide skeaŋkkažiid, muhto Oves varesenterfálai skeŋket daid, ja dán láhkái šattai viiddes ovttasbargu olles lágideamis. Dan gal ferten beassat rámpostit, mojohallá Marit Kirsten.

MOVTTEGIS GUOSSIT: Olbmot návddašedje go dolastalle, besse biđđosa ja gáhkuid boradit ja gáfe jugistit, ja earát fas duhte dasa ahte vásihit ilolaš vuoiŋŋa dollagáttis.  

BUORRE OVTTASBARGU

Son muitala ahte ii lean váttis geahččat Mázii go ledje ohcame ovttasbargoguimmiid.

– Dál bargen dán vuosttažettiin min mánáid váste Álttás, nu ahte sii maid besset vásihit dan ilu man mun ja earát beasaimet vásihit diibmá. Seammás lea mis beroštupmi hukset oktavuođaid eará sámi birrasiidda, ja Máze lea hui lahka Álttá. Mii lea ovdal maid leamaš Mázes ja Čavžžus. Álttá suohkan lea maiddai geahččan Mázii ja gáiddusoahpahusfálaldahkii mii Mázes lea, ja dan dihte lea ovttasbargu gaskal Máze ja Álttá olbmuid álki, go gaska ii leat nu guhkki, ja jáhkán ahte Máze olbmot liikojit oažžut gussiid iežaset lagamus gávpogis, muitala Álttá Giellaguovddáža Marit Kirsten Eira. 

ILLUDEIGGA: Christina Hætta lei Ellen Ánne-goskkiin boahtán Luciabeaivvi ávvudit, ja goappašagat illudeigga stuorrát dasa.  

Sámi Gamers oažžu 450 000

Arne Hammari Gjensidige vuođđudusas bođii
juovlaskeaŋkkain go galledii Guovdageainnu aitto. Sus lei 450 000
ruvdnosaš šeahkka fárus maid geigejedje Sámi Gamers searvái.

BOĐII SKEAŊKKAIN: Gjensidigevuođđudusa stivralahttu Arne Hammari bođii juovlanigán go buvttii sierranas juovlaskeaŋkka Sámi Gamers searvái. Sus lei ruhtaseahkka mas olles 450 000 ruvnno man geigii Sámi Gamershirpmahuvvan jođiheaddjái, Aslak Anders Gaino. 

Sámi Gamers jođiheaddji Aslak Anders Gaino gii ii diehtán maidege dán birra, lei bovdejuvvon dáhpáhussii, ja oažžu roahkka dadjat ahte son lei hirpmahuvvan dainna stuora skeaŋkkain, gosii bealle miljovnna ruhta.   

DEHÁLAŠ FÁLALDAT

Hammari muitalii dáhpáhuHammari muitalii dáhpáhusas ahte dihtorspeallan lea hui áigeguovdil ja ahte Sámi Gamers dan oktavuođas lea dehálaš sihke Guovdageidnui ja Sápmái, go unnit báikkiin eai dáidde leat nu ollu iešguhtet lágan doaimmat, ja lea illudahtti oaidnit ahte eaktodáhtolaš bargu lea nu nanus.   

MOVTET

Jođiheaddji Aslak Anders Gaino lei hirpmahuvvan ja hui movttet dán skeaŋkka ovddas, man gal ii lean oba vuordán ge.

BUOREMUS SKEAŊKA: Buoremus 10-jagi skeaŋka. Golggotmánu lei Sámi 
Gamers 10 jagi, ja jođiheaddji Aslak Anders Gaino muitala ahte dát lei duohta fiinna skeaŋka searvái, ja lea buorre bihttá duohtandahkat niegu oažžut 
nugohčoduvvon Gamers house searvvi spelliide. 

–  Mun lean hui ilus ja nu hirpmahuvvan. Dán eat lean gal vuordán. Mis ii leat nu ollu ruhtadoarjja, ja min ruhtadeapmi lea speallanruđain ja sisaboađuin lágidemiin, nu ahte dát lea ávkkálaš ja movttiidahtti min eaktodáhtolaš bargui. Min niehku lea hukset nu gohčoduvvon Gamers House, ja dát lea buorre oassi dasa, ja mearkkaša ahte sáhttit joatkit dainna bargguin. Buorre álgga min bargui sihke nuorat ja veahá boarraset spealliid ovddas. Hui buorre ođas, loahpaha Gaino.   

OVTTASBARGU

Anne Maret Sara lea prošeaktajođiheaddji Ovddos fitnodagas mii lei evttohan Sámi Gamers dása, muhto sus eai lean sánit juste dál.

ILLUDEIGGA: Sihke Ovddos prošeaktajođiheaddji Anne Maret Sara ja Sámi Gamers jođiheaddji Aslak Anders Gaino illudeigga dainna stuora skeaŋkkain. 

Ann Catharina Lango giittii juolludeami ovddas sin evttoheami mielde, ja čujuhii ahte ovttasbargu Sámi Gamersservviin lea dušše okta máŋgga ovttasbargoprošeavttain mat leat jođus ovdánahttinbargguid olis.   mat leat jođus ovdánahttinbargguid olis.  

Presideantadoaimmas eamiálbmotráđđeaddin: Aili lea ođđa barggus

ILUS ÁLGIT: Aili Keskitalo lea ilus go álgá ođđa ja beroštahtti bargui. – Beasan buktit iežan hárjáneami bargui, ja erenoamážit surggiin biras ja dálkkádat mat leat áigeguovdilat ja gos mis leat hástalusat, ja mun illudan searvat dása, muitala Aili Keskitalo. Virgi masa álgá lea ođas ja eamiálbmotsuorgi lea maiddai oalle ođas Amnesty International Norge organisašuvdnii, …

ILUS ÁLGIT: Aili Keskitalo lea ilus go álgá ođđa ja beroštahtti bargui. – Beasan buktit iežan hárjáneami bargui, ja erenoamážit surggiin biras ja dálkkádat mat leat áigeguovdilat ja gos mis leat hástalusat, ja mun illudan searvat dása, muitala Aili Keskitalo.

Virgi masa álgá lea ođas ja eamiálbmotsuorgi lea maiddai oalle ođas Amnesty International Norge organisašuvdnii, čállet sii. Fáttát mat sáhttet šaddat áigeguovdilat Keskitaloi gieđahallat leat vuoiggalaš ruoná molsun, sámiid cielaheapmi neahtas dahje veahkaváldi lagasoktavuođain sámi birrasis. Keskitalo álgá ođđajagimánu loahpas ja sus šaddá kantuvra Guovdageainnus, čállá Amnesty Norge preassadieđáhusas.

ILLUDA ÁVKKÁLAŠ BARGUI

Aili lea ruovttus Guovdageainnus go SÁMi ođasmagasiidna oažžu su ságaide. Vuosttažettiin lea son hui ilus dán fálaldaga dihte.   

– Mun lean ilus go lean ožžon ávkkálaš barggu gos sáhtán bargat iežan hárjánemiin, ja ahte sin mielas lea dohkálaš ahte barggan ruovttubáikkis, kantuvrras Guovdageainnus.

  Mainna galggat bargat?

– Galggan bargat eamiálbmotáššiiguin, dálkkádat- ja birasáššiiguin. Munnje lea vejolašvuohta viidásit bargat iežan beroštumiin, eambbo vuoiggalašvuođa oažžut máilbmái ja atnit mu máhtu eamiálbmotrivttiid ja sámi servodatáššiid oktavuođas. Mun lean ilus go sáhtán leat mielde Amnesty Norge ođđa vuoruheamis, dadjá Aili Keskitalo.

Lea go gelddolaš bargu?

– Mu mielas lea gelddolaš ahte Amnesty Norge háliidii viiddidit iežas vuoruheami ja fátmmastit eamiálbmogiid. Leat máŋga birasorganisašuvnna mat leat beroštan sámi áššiin, muhto eai nu galle olmmošvuoigatvuođaorganisašuvnna, ja dasa livčče dárbu, muitala Aili.  

Ja mii de livčče du oassi?

– Mun jáhkán mun sáhtán leat mielde hukseme Amnesty 

Norge bargonávccaid ja gelbbolašvuođa eamiálbmotáššiin. Galggan maiddai bargat biras- ja dálkkádatáššiiguin, mii lea hui áigeguovdil, ja mii diehtit ahte sámi vuoigatvuođat leat garra noađi guoddime “ruoná molsuma” olis, loahpaha Aili Keskitalo.

Muitosánit Lásse Ovllá – beakkálmas lea vádjolan

Sotnabeai iđit bođii váivves diehtu ahte Geaidnovuohpi geađgejuolgi – Lásse Ovllá – dárogillii Ole Larsen Gaino – lei eret vádjolan ja álggahan maŋemuš mátkkis.

Lásse Ovllá lei jaskes ja vuollegaš dievdu, muhto sus lei maiddai nanu eamifápmu ja vuoiggalašvuohta, dasa lassin ahte sus lei juoigama attáldat, deaivil ja stuora máhtuin. Su sáhkkáivuohta, liegga modji ja šárbma oktan stuora karismainlávdde nalde, dagai su juoiganmeašttirin ja beakkálmassan.   

Son bođii, oinnii ja álo jotkkii. Árrat sotnabeaivvi giessalii gápmagiid maŋemus mátkái, mus ránnján ja ustibin máŋggaid jagiid, ja okta dain eanemus mearkkašahtti árbevirolaš juigiin Sámis.

Juohke beaivvi lei Lásse Ovllá, vel 88-jahkásažžan, oaidnit árrat iđidiid váccašeame, ja daid maŋemus jagiid sáhtii suinna deaivvadit go vázzinvehkiin lei fuolahusásodagaid olggobealde luoittašeame.

Daid maŋemus jagiid ii lean šat nu falli, muhto lihkastagat ledje ain seammá lášmadat movt ovdal go vánddardii, luonddu olmmái son lei. 

Guhkes eallin sus lei, ollu vásihan. Rávisolbmo agis lea návccaid bidjan rahčat iežas ja earáid váilevaš skuvlavázzima geažil, man masse soađi dihte. Ieš oahpai dárogiela easkka soalddátbálvalusas, gos šattai korporálan.

Jagi 2011, go lei 77 jagi boaris, almmuhii maŋemus ja viđát čielga luohteskearru, «Luohti I». Jagi 2009 almmuhii «Luđiin muitalan» mas Johan Sara jr lei buvttadeaddjin. Dainna vuittii Folkelarm bálkkašumi dokumentárasuorggis, ja Sara jr ges vuittii buvttadeaddji bálkkašumi seammá skearru ovddas.

Son lei maiddai mielde almmuheamis «Soigosat Árrangáttis», mii almmuhuvvui jagi 2015, Stierdna Records bokte. Skearrus leat luođit ja muitalusat sihke ulddaid ja elliid birra, ja dás beasai Lásse-Ovllá báitit muitaleaddjin. 

Son oaččui Áillohaš-bálkkašumi jagi 1995 ja searvvai Sámi Grand Prix gilvvuide čieža geardde, vuosttaš geardde 1991 go juoiggai Mari Boine. Lásse-Ovllá lea oktiibuot almmuhan guhtta luohte- ja historjáskearru. Jagi 2013 geigejuvvui Ovllái gudnebálkkašupmi «Árbejuoigi» juigiidsearvvi jahkečoahkkimis Jergulis.

Lásse-Ovllá lei ealli gáldu ipmirdit luođi, ja son lei árbeguoddi gii iežas dieđu mielde máhtii badjel 700 olbmo luođi.

Jus dan galgá govvidit, de mearkkaša dat ahte jus álgá juoigat biillas mii vuolgá Guovdageainnus, de ii leat juoigan ovtta luođi guovtte geardde go olle Norgga oaivegávpogii nuppi jándora.

Go lei deavdán 80 jagi, de válde sus vuodjingoartta, muhto son ii gal das maidege, earret go vujii goartta ođđasit.

Mu ránnjá lei olmmoš gii ráhkadii luottaid ja lei ovdavázzin ja seailluheaddjin luođi dáfus. 

Lagas juoiganustibat sus dadjet nu čábbát;

“Dát stuora olmmái lea rahčan luođi ovddas ja ollu eará áššiid ovddas servodagas. “Luohti álbmogii” lei su sáhka, ja erenoamážit mánáide ja nuoraide. Son lei duohta meašttir, gii čuoddjilis čielga jienain juoiggai luđiid movt ii oktage eará máhttán.”  

“Dát čáppa ja čielga jietna, dárkilis mohkohallamiiguin, čujuhii eallilan rávisolbmui ja hervii luođi symfonalašvásáhussan. Luođi estetihkka buohtastahttojuvvo gáktegoarrumiin ja hervemiin, lebbejuvvon viiddis duoddarii, buot čábbodagain.”   

Mun cealkkán iežan ovddas, sámi ja dáža musihkkabirrasa ovddas ahte Lásse-Ovllá šaddá čiekŋalit váillahuvvon, muhto dán stuora olbmáža jietna, Geaidnovuohpi eatnogáttis vuolgán, galgá maiddai boahtteáiggis gullot.

Vuoiŋŋat dál, buorre ránnjá, ustit ja dehálaš musihkar. Mu jurdagat ja morašdearvvuođat mannet du mánáide ja máŋggaid maŋisbohttiide.

Ii gullo šat mihkkege

Ja dat gullo…

Čállán: Johan Mathis Gaup

Láigoheamis eaiggáduššamii – Álkit geaidnu eaiggáduššat iežas viesu

Guovdageainnus leat ásaheamen «Láigoheamis eaiggáduššamii» prošeavtta, mii galgá veahkehit nuoraid ja sin geat vuosttaš geardde leat oastime viesu, dahje earáide addit vejolašvuođa eaiggáduššat iežas viesu dan sadjái go láigohit, man ollugat barget dál.

ILUS: Prošeaktajođiheaddji Svein Solheim lea ilus leat jođus Láigoheamis eaiggáduššamii prošeavttain asodatfitnodagaolis, mii sáhttá hábmet álkit geainnu dohko ahte eaiggáduššat iežas ásodaga. Golbma jagi galgá jođihit prošeavtta.

Guokte jagi leat plánen dán ja dál leat aitto álgán. Okta dain vuosttaš suohkaniin fylkkas ja golbma jagi galgá Svein Solheim jođihit dán «Kautokeino boligselskap» nammasaš fitnodaga ovddas. 

PLÁNEN GUOKTE JAGI

Lea guokte jagi áigi dan rájes suohkan geahčadišgođii dán vejolašvuođa, go lassá eaiggáduššat iežas viesu lea beare allat hui ollugiidda, ja dát attášii buoret eallinkvalitehta. Dan dihte lea prošeaktajođiheaddji Svein Solheim ilus go dál leat jođus dáinna vuoruhemiin suohkana ássiide.

– Jua, mii leat juo plánen dán ovtta gaskka, nu ahte lea buorre boahtit johtui, illuda son.  

Solheim lea ovdal bargan teknihkalaš bálvalusaid ovttadagas suohkanis, ja galgá dál leat prošeaktajođiheaddjin 3 jagi, 

muhto mii šaddá su bargu?

– Mii galgat gávdnat ođđa vugiid dahje gávnnahit movt mii galgat čoavdit ássandili sidjiide geat dan dárbbašit. «Láigoheamis eaiggáduššamii» lea prošeakta mii bođii muhtin jagiid dás ovdal, ja mainna maiddai viessobáŋku bargá, ja muhtin suohkanat leat doaimmahan sullasaš prošeavttaid, muitala Solheim.

Ja joatká.

– Dát lea geahččaluvvon lulde, muhto eai nu galle dáppe lagasguovlluin. Girkonjárggas ii lean áibbas bures lihkostuvvan, ja Deanus leat pláneme álggaheami. Mii leat oaidnán ahte muhtin suohkanat leat bures lihkostuvvan dáinna, ja dan dihte oaivvildit ahte dát lea buorre prošeakta. 

DÁRKILIT JURDDAŠUVVON

Vaikko lea nu ahte ii mihkkege leat vuos mearriduvvon, de oaivvilda Solheim ahte Guovdageainnus leat bures geavahan áiggi, ja dárkilit jurddašan prošeavtta čađaheami.  

– Jua, dan mii gal leat. Ii mihkkege leat mearriduvvon, muhto mis lea ovttasbargu eará suohkaniiguin mat leat čađahan dán ja ássanvuođđudusaiguin, ja dáinna lágiin guorrat movt mii galgat bargat dán. 

Mihttu lea veahkehit olbmuid geat juoga man dihte vásihit ekonomalaš hástalusaid.

– Sii sáhttet leat eallindilis mii dahká ahte eai leat dohkálaččat oažžut loana. Ovttaseallinboatka, ekonomiija, ahte ii leat ollesvirggis bargomárkanis, dahje eará áššit mat dagahit ahte ii oaččo 100 % ruhtadeami, muitala Svein.

Son oaivvilda buohkain galgá leat vuoigatvuohta iežas vissui.  

– Dát galgá álkidahttit geainnu eaiggáduššat iežas viesu, go mii oaivvildit ahte buohkain lea dasa vuoigatvuohta. Lean bargan plána- ja huksehuslágain, ja das lea nu, ahte nu guhkás go deavddát vissis áššiid ja gáibádusaid, ja dan seammá lea dát maiddai, de mis lea vuolggasadjin ahte buohkat galget oažžut iežas ásodaga dahje viesu.  

Movt dan galgá oažžut áigái?

– Jua, dat šaddá boahtte lávki, ahte fertet geahčadit movt dán čoavdit. Dát prošeakta lea okta máŋgga vuogis movt bargat. Okta ovdamearka lea ahte beassá oastit 70% ovtta ásodagas dahje viesus, ja loahppa 30% maŋŋil, go leat gollan muhtin jagi ja lea ollen čorgestit iežas ruhtadili.  

MÁŊGA BEALI

Solheim muitala ahte leat máŋga beali dákkár proseassas, go álggaha «Láigoheamis eaiggáduššamii» prošeavtta.

– NAV báikkálaččat lea nannosit searvvis, sis lea erenoamáš ollu fágagelbbolašvuohta ja hálddašit maiddai álggahanloana. Buorre ja lagas ovttasbargu lea vuođus mainna sáhttit čađahit dákkáraš prošeavtta.

Naba ekonomalaš hástalusat, erenoamážit sin dáfus geain lea unnán sisaboahtu?

– Gávdnojit vejolašvuođat goitge. Soaitá ahte viessoloatna lea vuollegeabbon álggus, soaitá ahte mákset dušše reanttuin muhtin vissis jagiid ja juohke čuolmmas lea čoavddus, vaikko juste dál odne eai leat vástádusat buot dáidda hástalusaide. Ollu gerddiid sáhttá leat veahkkin dušše dat ahte lea muhtin gii rahpá uvssa, mii addá rávvagiid movt dahkat. Sidjiide geain lea sávaldat ruhtadit ja háhkat iežas ásodaga dahje viesu, ja doppe galgá de min prošeakta leat dakkár nu gohčoduvvon vuollegislassáfálaldat gos oažžu veahki movt bargat viidásit, lohká Solheim.  

VÁTTIS BEASSAT

Guovdageainnus leat unnán ásodagat ja viesut vuovdimassii dál, ja dan dihte vásihuvvo ahte márkanis lea alla haddedássi.

– Jua, lea dađibahábut nie go váilot viesut ja ásodagat, erenoamážit nuorat ja sii geat vuosttaš viesu galget oastit vásihit váttisin, muhto in leat gal fágačeahppi dien dáfus.  

Sáhttá go ásodatfitnodat bargat juoidá dáinna?

– Jus ollugat huksejit viesuid, dahje mii, de sáhttá dat lea mielde ráigame ásodatmárkana. Nu ahte dainna ferte leat várrogas, ja mii eat leat vuos dihkkádan geainnu gokko mii galgat vánddardit. Mun galggan golbma jagi bargat dáinna, ja sávan ahte juo geasi rájes leat vuosttaš olbmot fárren iežas ásodahkii dahje vissui, loahpaha Svein Solheim.  

FUOM: Maŋemus stivrenjoavkkus mannan vahku mearridii «Kautokeino Boligsselskap» fitnodat hukset ođđa ásodagaid boahtte jagi mat leat heivehuvvon dán ulbmilii.  

Govvagiisa ođđa juovlakaleanddariin – Leat nu ollu muitalusat mat galget muitaluvvot

Govvagiisa ja Svein Solheim gii dainna bargá, ráhkadii diibmá juovla-
kaleanddara iežas youtube kanálas, gos vuorasolbmot báddejuvvojedje
go muitalit doložiid. Dat lihkkostuvai bures. Dál buktá ođđa
adveantakaleanddara seammá vuogi mielde.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Gádjo Oslo sámi mánáidgárddi:

Rukses ráđđehus lea sirdán 463 millijuvnna kruvnna Oslo-bušeahtas boahtte jahkái ovttasbargguin Bb, SV, gean doarjuba Rukses bellodat ja doppe gávdnui maiddái ruhta Oslo sámi mánáidgárdái, nu ahte eai dárbbaš eretcealkit jođiheaddji.

ILUS: Cizáš mánáidgárddi jođiheaddji Máre Helander lea hui ilus go politihkkarat ledje ovtta oaivilis gádjut jođiheaddji virggi mánáidgárddis, juoga mii addá buriid vejolašvuođaid joatkit rekrutterenbargguin ja addit Oslo sámemánáide vuoigatvuođaid maidda sis lea gáibádus. Maiddái Kamil Øzerk lea movtta go virgi bisuhuvvo. – Dan ánssášit sámi mánát ja váhnemat, dadjá son.  

Ovttasbargu gaskal Ruoksada, Bargiidbellodaga, Sosialisttalaš gurutbellodaga Guovddášbellodaga doarjagiin, gádjo dán háve Oslo sámi mánáidgárddi, go sirddašedje bušeahttaruđaid, gos Cizáš oaččui 800.000 kruvnnu liigedoarjaga, vuoi beaivválašjođiheaddji virgi dál bisuhuvvo.

MOVTTAT: Cizáš mánáidgárddi jođiheaddji Máre Helander ja Kamil Øzerk lea movttat go virgi bisuhuvvo

POLITIHKALAŠ OVTTAOAIVILVUOHTA

Gávpotráđđi lea ovttaoaivilis Ruoksadin boahtte jagi Oslo-bušeahta ektui. Ja lea buori áiggis ovdal go bušeahta galgá gieđahallot gávpotstivrras juovlamánu 8.beaivvi. Ruoksat lea ožžon mieđihuvvot soames gáibádusa, ja Bb joavkojođiheaddji Andreas Halse oaivvilda ahte sii fertejedje dahkat ollu, muitala son čálalaš vástádusas SÁMi ođasmagasiidnii.

Halse dadjá ahte Bb lea dahkan ollu olahit ovttaoaivilvuođa Ruoksadin, muhto oaivvilda ahte sii doalahit oadjebas ekonomalaš stivrejumi.

– Eanaš áššiin leat ovttaoaivilis singuin, maiddái sámi mánáidgárddi ruhtadeamis, dadjá son.

BERRE RUHTADUVVOT

SÁMi ođasmagasiidna lea sádden čálalaš gažaldaga e-poasttas ahte leago Ruoksat gearggus áŋgiruššat sámi mánáidgárddi bealis oktii vel, ja mo sii galget lihkostuvvat. Mii leat maiddái jearran ahte maid sii jurddašit jođiheaddji virggi heaittiheames, mo sii oidnet vuođđolága rihkkuma ja ovttasbargosoahpamuša gaskal Sámedikki ja Oslo gieldda.

– Mis ii leamaš ovttaoaivilvuohta ja leat bargan garrasit. Dát lea eanemus maid mii goassige leat nagodan sirdit. Seammás go gieldda ollislaš bušeahta lea stuorát go goassige ovdal, muitala Rukses bellodaga joavkojođiheaddji ja váldošiehtadalli Eivor Evenrud. 

Cizáš mánáidgárddi

Evenrud čállá viidáset ahte sii leat ilus go sámi mánáidgárdi oažžu 800.000 kruvnnu doaibmadoarjaga ja oidnet dan dehálašvuođa, danin leatge áŋgiruššan bisuhit dan ovdal, jagi 2019.

– Dat lea nu dehálaš Oslo sámi mánáide, ja galggašii oažžut sierra ruhtadeami guhkit áigge badjel, muhto dan kámppa fertet váldit eará háve, loahpaha Evenrud iežas e-poasttas.

Mii eat leat ožžon vástádusa gažaldahkii mii guoská vuođđolága rihkkumii ja ovttasbargosoahpamuššii.

RÁĐĐÁDALLANGEATNEGASVUOHTA

Cizáža váhnenjoavkku jođiheaddji Øyvind Kvaløy vástida čuovvovaččat ášši ektui iežas e-poasttas SÁMi ođasmagasiidnii.

GAŽADIT LOBÁLAŠVUOĐA: Cizáža váhnenjoavkku jođiheaddji Øyvind Kvaløy muitala ahte váhnemat leat bivdán gávpotoassedirektevrras čilgehusa manin eai leat čađahan ráđđádallama maid sámeláhka gáibida.

– Dán vuođul sádden didjiide dan maid váhnemat Sámi mánáidgárddis leat gávnnahan, dan ektui ahte makkár njuolggadusat sámi fálaldaga ektui galget leat. Mánáidgárdde váhnemat ja bargit leat hui čielgasat ahte Sámeláhka čuvvojuvvo, ođđa ráđđádallangeatnegasvuohta mii bođii fápmui jagi 2021 geasset.

“Sámelága § 4-4 addá gielddaide ráđđádallangeatnegasvuođa. Ráđđádallangeatnegasvuohta guoská buot mearrádusaid dahje doaimmaid mat sáhttet váikkuhit njuolga sámi beroštumiide.

Njuolggadusaid rihkkun ráđđádallamiid oktavuođas sáhttá dagahit eahpegustojeaddjivuođa sámelága § 4-9 vuođul.”

– Evttohit heaittihit dákkár virggiid nugo Sámi mánáidgárddi jođiheaddji, váikkuha njuolga sáme beroštumiide. Váhnemat leat bivdán gávpotoassedirektevrras čilgehusa manin eai leat čađahan ráđđádallama maid láhka gáibida, čállá Kvaløy váhnenjoavkku bealis. 

Dálkefenomena – Ruvašstoalpput

Muhtumin čuovga dorriida bajás áibmui buolašin ja rahkada dálkefenomena, nu mo dán govas Guovdageainnus 34 buolašgrádas. Muhto ii leat sihkar ahte gávdnogo dása sámegielat namahus ja leat ollu evttohusat dasa. Čuovgastoalpput dahje buolašstoalpput, nugo gohčoduvvojit oidnojit dá Guovdageainnu guovddážis. -34 gráda buolaš ja rusta. Go čuovga cuvke rusta ja jiekŋakristállaid, de gievruda dat čuovgga ja addá dákkár fenomena.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Ođđa fámut Guovdageainnu Thon Hoteallas

Thon Hotel Kautokeino rahppui jago 2009 ja lea áiggis áigái rahčan ekonomalaččat ja leat máŋggat direktevrrat leamaš. Maŋŋil go jahkebeali lea čohkkádan hoavddastuolus šaddá Odd Arne Hætta dál hotealla jođiheaddjin boahttevaš logi jahkái.
Direktevran virgádii son Ken Are Bongo mannan mánnodaga.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko