Váhnenjoavku reagere garrasit

Cizáš mánáidgárdde vánhenjoavkku jođiheaddji Øyvind Kvaløy muitala sin reageret garrasit ahte vuot ođđasit áitet eret váldit jođiheaddji virggi mánáidgárddis, dušše guokte jagi maŋŋel go seammalágan evttohus bissehuvvui.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Sillon Cizáš dárbbaša divššu:– Sámi gelbbolašvuohta ferte dohkkehuvvot

Ruoná gárdin Tøyen párkkas lea leamaš
Cizáš mánáidgárddi ruoktu 1986 rájes. Dáppe leat čuođit máná beassan doalahit gielaset ja kultuvrraset dáid jagiid álggu rájes, ja lea váhnenjoavkku ja bargiid mielas hirb-
mat dehálaš ásahus – várra oaivegávpoga
deháleamos sámiid váras. Mánáidgárdi lea máŋgga geardde ferten rahčat bissut ja dovdo áitojuvvon go gávpotoasis meannudit bušeahtaid, ja gos dávjá lea čájehuvvon ahte dát dehálaš mánáidgárdi sáhttá geavvat salderenpoastan.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Garra nisu mii berošta Sámis

Vuorddekeahttá oaččui sirbmálaš Nancy Charlotte Anti telefovnna ahte su sávve gielda- ja ođasmahttinministera Bjørn Arild Gram stáhtačállin, maiddái gohčoduvvon sámi stáhtačállin. Deanu nisu oinnii stuorra vejolašvuođa, iige measta háhppehan almmuhit iežas bearrašii ovdal vuostáiválddii virggi.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Johan Vasara sajis departemeanttas: – Doarvái bargu vuordá

Johan Vasara ii leat goassege orron Oslos, ja duottar ja ruovttubáiki leat divrasat sutnje, muhto goitge ii dárbbašan guhká jurddašallat ja vástidit ahte vuostáiváldá go fálaldaga go dat bođii.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Sanitehtasearvi ávvudii 100-jahkásačča: Edel-áhkku čuođis

Golggotmánu 17. beaivvi 1921 riegádii Edel Berit Kristine Hætta. Unnán diđii nieiddaš man girjái su eallin galggai šaddat, ja ahte galggai beassat ávvudit iežas 100-jagi beaivvi ovttas sihke sátnejođiheddjiin ja sámediggepresideanttain.

SOMÁ ÁVVUDIT: Aili mielas lei hui hávski ávvudit báikki boarráseamos ássi, ja beasai giitalit go lea sámiid ovddas bargan, ja de vel válddestii iežára Edel-áhkuin.  

Guovdageainnu sanitehtasearvi lei golggotmánu 17. beaivvi lágidan riegádanbeaiveávvudeami ja guossohii borramuša buohkaide geat háliidedje boahtit. Foanda “kanskje kommer kongen” (dat bođii beaivvi maŋŋil, go lappecodisillen ollii Guovdageidnui) juolludii doarjaga ja dainna lágiin sáhtii norgga nissonolbmuid sanitehtasearvvi báikkálaš searvi ávvudit stuorrát 100-jahkásačča. 

OLLU GUOSSIT: Ollugat ávvudedje Edela. Sullii 60 ássi bohte ávvudit gili 100-jahkásačča.  

HÁVSKI

Ávvudit ledje boahtán dieđusge sanitehtanissonat ja searvvi guovllujođiheaddji, suohkana sátnejođiheaddji Hans Isak Olsen, heaiti sámediggepresideanta Aili Keskitalo botnjiin ja sullii 60 olbmo gilis. 

Ja ávvudeaddji navddašii.

MÁVSSOLAŠ: Sátnejođiheaddji Hans Isak mielas lea mávssolaš ahte heavskás Edel lea okta su ássiin, ja giitalii go olles eallinagi lea leamaš servodatberošteaddji, muhto muittii maiddai giitalit sanitehtanissoniid barggu. Ellen J. Sara Eira dulkui, ja lei maiddái biđđán njálgga biđđosa.  

– Dát lea nu illudahtti, hui hávski ja somá ahte lean dan mađe heavskái ahte sáhtán dán maiddai navddašit, bogostallá 100-jahkásaš.  

Borramuššan ledje dieđusge sámi herskot, biergomális ja biđus, ja gáhkkogáffe. Borramuš orui buohkaid miela mielde. Sihke sanitehtanissonat, sátnejođiheaddji ja Aili Keskitalo dolle sártniid.

Skeaŋkkaid gaskkas lei maiddai njuohtan mii galgá ráhkaduvvot ja maŋŋil čiŋahit ođđa joatkkaskuvlla seinniid.

Sártniin beasaimet gullat dan stuora barggu birra man Hætta Eriksen lea bargan sámegiela ja oahpahusa ovddas, ođđaáiggi sámeskuvlla eadnin. Sátnejođiheaddji Olsen maiddai deattuhii man ilolaš son lea sanitehtanissoniid barggu ovddas, geat barget earáid ovddas eaktodáhtolaččat. 

GEARGGUSVUOHTA DÁRBBU MIELDE

Sanitehtasearvvi ulbmil lea čohkket eaktodáhtolaš barggu servodaga buoridit ja oadjudit go bargá dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis, birasgearggusvuođain ja roassobargguin.

Organisašuvnna váldo áŋgiruššan lea nissonolbmuid dearvvašvuohta ja fuolahusgearggusvuohta. Sanitehtasearvi čoaggá ruđa ja addá viidásit prošeavttaide mat dárbbašit dan.  

RÁMIS: Rámis Edeliin. Mii lea nu rámis Edeliin ja lea illudahtti ahte beasaimet su ávvudit ja seammás bovdet gili herskostallat, muitala Julie Eira (gii maiddai válddi iežára fárrolaga ávvudeddjiin) 

Roassodilálašvuođain fállá sanitehtasearvvi fuolahusgearggusvuođa viesu, borramuša ja fuolahusa gillájeddjiide, oapmahaččaide ja veahkkebargiide.

– Guovdageainnu sanitehtasearvvis lea šiehtadus suohkaniin bargat gearggusvuođabargguid go lea dárbu. Lagasbirrasis fállá organisašuvdna doaibmabijuid mánáide, nuoraide ja vuorrasiidda, muitala báikkálašsearvvi jođiheaddji Julie Eira. 

Guovdageainnu sanitehtasearvvis jođiheaddji Julie Eira. 

Searvvis lea maiddai foanda Finnmárkkus – Ruth Helfjordsfond – mii juolluda doarjagiid čálgodoaimmaide borasdávdabuohcci – ja eará duođalaš dávddaid buohcci mánáide Finnmárkkus. Foandda stivrajođiheaddji lea June Brita Eira, gii maiddai lei ávvudeamis ja geahčai bearrái guossoheami. 

BÁLKKAŠUVVON NANNOSIT

Edel Hætta Eriksen nammaduvvui 2007 Oahppolihtu gudnelahttun, ja oaččui lihtu gollenálu.  

Edel Hætta Eriksen lei oahppan oahpaheaddji jagi 1949. Son válbmii sámegiela vuođđofága Oslo Universitehtas jagi 1965 ja válddii viidáset oahppu duojis Stáhta oahpaheaddjeskuvllas jagi 1969. Son lei oahpaheaddji badjel 30 jagi, čieža jagi rektorin. Maŋemus 12 jagi go barggai, lei Sámi Oahpahusráđi direktevran, okta Departemeantta áššedovdiin ráđiin. Son lea leamaš mielde máŋggain stivrrain ja ráđiin, earret eará Norgga Kulturráđis ja Norgga Sámiid Riikasearvvis, gos maiddai lei mielde ásaheame báikkálašsearvvi, riika vuosttaš.  

Guhkes bargoeallima čađa skuvlla ja oahpahusa bálvalusas lea son eambbo go earát leamaš mielde rievdadeame skuvlla ulbmiliid ja sisdoalu, čorget saji sámegillii ja sámi kultuvrii. Su ulbmilin lea álo leamaš váldit vuolggasaji oahppi giella- ja birasduogážis.

OAČČUI RÁMI: Edel ja sátnejođiheaddji čuovuiga bures mielde go okta nubbi válddii sáni ja rámidii su go guhká lea bargan ovddidit servodaga.  

Son lea máŋggaid buolvvaid leamaš guovddáš olmmoš sámi kulturceggemis, ja su barggu bokte stivrrain, ráđiin ja lávdegottiin, lea son leamaš vuosttažiin skuvlapolitihkalaš ja kulturpolitihkalaš surggiin. Dán dihte šattai son jagi 1988 Sankt Olav ortnet riddár vuosttaš dásis.

VUOLLEGAŠ

Son lea ieš vuollegaš dán hárrái ja oaidná buot dan mii lea dáhpáhuvvan lunddolažžan sutnje.

– Dat dušše šattai nu. Maŋŋel go oahpaheaddjeoahppu gaskkalduvai soađi dihte, mannen Uppsalai váldit ovttalágan viidáset oahpu ja maŋŋil válbmejin dan Romssas. Dan maŋŋil lei lunddolaš fággádit sámiid ovddas, sámegiela ja sámi mánáid vuoigatvuođa oažžut oahpu iežas gillii, muitala ovdal go ávvusávaldagaid ja govvema bárru vuot loktana.