Návuona Sámiid Searvvi jođiheaddji Gunn Anita Jacobsen muitala ahte searvi vuođđuduvvui vuosttaš háve 1980, muhto lea oađđán muhtin botta, ovdal go registrerejuvvui Brønnøysund registerii 2012. Searvi lea NSR báikkálaš searvi.

– Searvvi ulbmil lei ovddastit sámiid vuosttaš beaivvi rájes, go searvi vuođđuduvvui. Min vuohki ovddastit sámevuođa lea goarrut gávttiid ja duddjot eará sámi dujiid. Ja diehttelasat veahá politihkket vel dasa lassin, čilge Jacobsen, gii maiddái lea Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) sámediggeáirras.

Jođiheaddji muitala ahte okta sivva manin searvái bosso fas heakka, lei dat go olbmot háliidedje oahppat goarrut Návuona ja Loabága gávttiid, de sii oidne ahte searvái lei dárbu ja mearridedje álggahit searvvi ođđasit.

MIELDE ÁLGGU RÁJES

Gunn Anita Jacobsen muitala ahte son lei searvvi vuosttaš jođiheaddji 40 jagi áigi ja lea maiddái dálá jođiheaddji. Son dovddasta searvvi váldán ollu návccaid ja áiggi, muhto ii loga gáhtat ahte leamaš čađat mielde.

– In muitte galle jagi lean leamaš jođiheaddjin oktiibuot, muhto leat šaddan moanat jagit. Mis leat leamaš muhtin eará jođiheaddjit das gaskkas, go mus gevve eará áššit eallimis. Mis leat miellahtut sihke Návuonas, Ráissas ja Skiervvás, muhto min doaibmabáiki lea Návuonas, gos mii láigohit Kjækan skuvlla, mii heaittihuvvui golmma jagi áigi, čilge son. Mis leat doaimmat maiddái eará gielddain, muhto eanaš Návuonas.  

SKUVLLAS LÁGIDIT

Jođiheaddji muitala sin lágidan ollu kurssaid jagi 2012 rájes, eanaš geasi áigge. Dán jagi lágideimmet oktanis njeallje kurssa, vaikko korona dagahii hástalusaid.   

– Lea váttis lágidit kurssaid go galgá doallat mehtera gaskka juohkehažžii, vaikko leage stuorra skuvla, muhto mii nagodeimmet. Mii lávet lágidit sihke litna- ja garraduodjekurssaid. Mii goarrut gávttiid ja duddjot veaháš maidge. Kurssat lávejit bivnnuhat ja mis leamaš doarvái oassálastit.

Doaimmat lágiduvvojit Kjækan skuvllas, mii heaittihuvvui golmma jagi áigi ja nuvttá láigofálaldat searvái nogai.

– Go gielda eaiggádii skuvlla, de beasaimet leat doppe nuvttá. Dál vuođđudus eaiggáduššá skuvlla, nu ahte fertet oaidnit mo dat šaddá.

DEHÁLAŠ UNNA BÁIKKIIDE

Jođiheaddji rámida iežas unna searvvi, man lohká garrasit áŋgiruššan vai ožžot giellaguovddáža Arresii (Sørstraumen). Sii leat dušše birrasiid golbmalogis, ja jođiheaddji sávvá sin nagodit loktet miellahttologu. Jacobsen oaidná ahte smávva báikkálaš searvvit leat hui dehálaččat, erenomážit guovlluin main lea unna sámi biras.

– Mii sávvat ahte mii leat mielde loktemin ja nannemin báikkálaš sámevuođa. Mii leat nagodan oažžut giellaguovddáža ja maiddái sámegiela oahpaheaddji gildii. Giellaguovddáža lea Sámediggi ruhtadan ja mii sávvat ahte boahtte jagi rájes oažžut jahkásaš doarjaga. Giellaguovddáš lea dehálaš sihke gillii ja kultuvrii. Ferten rábmot nubbinjođiheaddji Ragnhilda, gii lea áŋgiruššan issorasat dainna prošeavttain. In jáhke ahte son diđii man ollu bargu galggai šaddat, son čaimmiha.

OLLU PLÁNAT

Searvvis leat viidáset plánat, maid birra Gunn Anita sávvá Ragnhilda muitalit eambo, go dat lea šaddan su váibmoáššin. Muhto jođiheaddji goittot čilgesta oanehaččat man birra dat lea.

– Don dieđát ahte dákkár smávva gielddain lea váttisvuohtan ahte go nuorat gerget logát luohkkás, de vulget eret. Mii massit nuoraid ja dušše soames máhccá fas ruoktot. Mis leat ollu plánat, muhto ii leat vejolaš ollašuhttit buot oktanaga. Prošeaktajurdaga leat gávdnan Dánmárkkus, ja doppe dat gohčoduvvo «Efterskolen» (maŋŋáskuvlla) ja lea skuvla sidjiide geat eai áibbas dieđe maid háliidit dahje sidjiide geat dárbbašit friddjajagi skuvllas, ovdal go mannet viidáset. Dat muittuha veahá álbmotallaskuvlla, muhto ii leat justa dat seamma, čilge Jacobsen.

VÁIBMOÁŠŠI

Nubbinjođiheaddji Ragnhild Enoksen muitala ahte sin jurdda ii leat vuos prošeakta ja sii leat easka iskamin vejolašvuođaid ja dahkan veahá ovdabarggu. Su viellja lea náitalan dánmárkulaččain ja beasai su bokte gullat vejolašvuođa birra. Dánmárkkus dakkár ortnet lea doaibman jo nuppelogi jagi.

– «Efterskolen» lea oaivvilduvvon 16-18-jahkásaš nuoraide, geain lea sámi duogáš ja dárbbut iežaset sámi duogáža vuođul, ja geat leat geargan vuođđoskuvllas dahje guođđán skuvlla gaskan. Dakkár skuvllat ásahuvvojedje álggus ohppiide geain ledje váttisvuođat, muhto dál lea ráhkaduvvon nu ahte buohkat sáhttet daid vázzit. Dánmárkkus vázzet measta bealli nuorain «Efterskole» ovdal go mannet viidáset joatkkaskuvlii. Lea maiddái čájehuvvon ahte sii geat čađahit «Efterskole» ovdal go mannet viidáset joatkkaskuvlii, gerget árat joatkkaskuvllas, go sii geat mannet njuolga joatkkaskuvlii, čilge Ragnhild.

Ragnhild muitala sin gávnnahan ahte Innlandet Allaskuvla Hamaris lea dutkan ja čállán raportta dákkár skuvllaid birra, jam o dat doibmet Dánmárkkus. Raportta čállit leat Thomas Nordahl, Anne-Karin Sunnevåg ja Gro Løken.

– Midjiide lea dehálaš oažžut skuvlafálaldaga 16-18-jahkásaš nuoraide, geain leat dárbbut iežaset sámeduogáža vuođul, ja mat maiddái leat gilinuoraid dárbbut. Lea dárbu seailluhit sámi kultuvrra boahtteáiggis.

VEAHKKIN NUORAIDE

Ragnhild muitala dakkár skuvllaid ulbmilin lea oahpahit nuoraid geat galget fárret eret ruovttuin ja earet eará birget okto go eai oro šat váhnemiid luhtte, hálddašit ruhtadili ja lihkkat ieža.

– Vaikko olugat birgejit bures, de lea goittot lossat álggus. Muhtimiiddages šaddá hui váttis. Máddin leatge geahččaleamen nu gohčoduvvon eaktodáhtolaš 11 skuvlajagi, mii lea oaivvilduvvon sidjiide geat eai leat birgen nu bures skuvllas. Eai leat dattetge nu gallis geat háliidit vázzit nuoraidskuvlla ođđasit. Dát galgá leat báiki gosa nuorat sáhttet čoahkkanit ja maiddái beassat ollašuhttit iežaset astoáiggedoaimmaid. Muhto mii leat easkka jurddašandásis, deattuha nubbijođiheaddji

 Searvvis lea 40-jagi ávvudeapmi čakčat, muhto korona ráddje ávvudeami ja dagaha veahá váttisvuođaid.

– Mis lea ávvudanlávdegoddi, mii galgá plánet ávvudoaluid, loahpaha jođiheaddji.