Ulloliinnit buktet dietnasa

Guovdageaidnulaš May Toril Hansen Hætta álggahii smávva duodjevistti 13 jagi áigi ja buvttadišgođii sámi ulloliinniid, mat lea geasuhan ja barggahan dan rájes.

UNNA DUODJEVISTTÁŠ: May Torilis lea unna duodjevisttáš Ávžžis, mii lea sullii miilla eret Guovdageainnus. Priváhta govva

  • Namma: May Toril Hansen Hætta
  • Ahki: 50
  • Guovlu: Guovdageaidnu
  • Ámmát: Duojár
  • Duogáš: Duojár

May Toril lea jođihan iežas fitnodaga Ávži Design 2007 rájes ja su váldobuvtta lea gođđojuvvon ulloliidni. Sus lea unna duodjevisttáš Ávžžis, mii lea sullii miilla eret Guovdageainnus.

– Mun álggahin árbevirolaš rukses ulloliinniiguin ja mus lei mentor, gii oahpahii mu. Dál ráhkadan liinniid buot lágan ivnniiguin. Dasa lassin vuovddán láiggiid ja muhtin gárvves buktagiid, nugo báiddiid ja gahpiriid ja maiddái smávva gođđosiid.

KORONA RÁHKADII VUORKKÁ

May Toril buvttada eanaš liinniid, mat leat ovddalgihtii diŋgojuvvon, muhto ii leat sihkar galle liinni buvttada mánus. Dássážii ii sus leat leamaš vejolaš buvttadit vuorkká, ovdal go korona bođii.

– Lohku rievdadallá hui ollu, danin go lea das gitta makkár liinniid diŋgojit ja makkár ivnniiguin. Iige mus leat nu čielga lohku. Lea goittot hui somá go kundarat háliidit iešguđet ivnniid ja čađat bohtet ođđa ivnnit, mat buktet somás hástalusaid. Dál lean mun bállen veahá buvttadit vuorkká, go buot duodjemárkanat maŋiduvvojedje. Gal dál livčče fas somá beassat vuolgit gosa nu vuovdit.


LIIKO GOĐĐIT: May Toril mearriđii 13 jagi áigi álggahit iežas fitnodaga, vai beassá bargat dainna masa eanemus liiko, namalassii gođđit. Priváhta govva

BALLÁ VIIDDIDEAMES

13 jagi doaimma maŋŋá May Toril oaidná ahte fitnodat lea sturron nu ahte dálá visti álgá gáržut, muhto dovddasta iežas ballat viiddideames.

– Olmmoš jurddašallá dieđusge buot goluid birra viiddideame oktavuođas ja ahte duostágo vuoruhit. Lea divrras láigohit dahje viiddidit dálá vistti. Niehku livččii maiddái beassat virgádit bargi, go bargu mus gal lea doarvái. Muhto ii leat beare gávdnat rivttes bargi.


OLLU BARGU: Ulloliinnis lea ollu bargu, erenomážit jus das leat ollu ivnnit.
Priváhta govva

ÁDDE MUHTO II HÁLA

May Toril Hætta Hansen lea bajásšaddan Guovdageainnus, muhto su váhnemat vásihedje dáruiduhttima ruovttus. Dál lea ieš náitalan ja sus leat golbma rávis máná. Ja vaikko son ii hála sámegiela, de lohká áddet measta buot, maid olbmot hállet.

– Mii hálaimet dušše dárogiela ruovttus ja mu áddjá maid ii hállan suoma- iige sámegiela iežas mánáide, iige midjiide áddjubiidda. Danin šattai dušše dárogiella. Mun ádden hui ollu sámegielas, muhto in gáro hállat.


LOAHPAHEAMEN GOĐĐOSA: May Toril loahpaheamen gođđosa. Priváhta govva

Goas don šaddet grúndárin/fitnodateaiggádin ja manin?

– Mun álgen golggotmánus 2007 Ávži Design -fitnodagain, mii lea eaŋkilolbmofitnodat. Mus lei miella bargat dainna masa liikon ja háliidin geahččalit jođihit fitnodaga.

Mii lea du stuorámus niehku ja leatgo čuovvulan dan?

– Mun loavttán dainna mainna barggan dál ja go birgen, de lea buorre. Buot buoremus lea beassat ieš mearridit iežas árgabeivviid. Niehku livččii maiddái muhtun beaivvi beassat bálkkáhit bargi.

Mii lea leamaš stuorámus hástalus dan rájes go álget?

– Ahte olbmot galget fuobmát mu fitnodaga ja dovdat mu buktagiid. Mus ii leat nu stuorra bušeahtta márkanfievrrideapmái.

Leatgo ožžon makkárge veahki dahje ruđalaš doarjaga?

– Skihpárat ja bearaš leat leamaš stuorra veahkkin. Ožžon álggahandoarjaga dalle go álggahin fitnodaga. Eanaš lean geavahan iežan ruđaid.


IEŠGUĐET IVNNIT: Duojár duddjogođii vuovdima várás vuos rukses árbevirolaš ulloliinniid. Dán áiggi buvttada daid iešguđet ivnniiguin. Priváhta govva

Birgetgo iežat fitnodagain?

– Mun birgen muhto ii dainna rikko, iige šatta miljoneara. Ferten eallit dainna mánus mánnui, muhto go lea várrugas ja bures pláne, de birge. Muhto lea čielggas ahte dat ii livčče jorrat birra vuosttaš jagiid, jus mu isidis ii livčče olles bargu.

Mo rávvešit eará álggaheaddji grúndáriid?

– Don fertet áŋgiruššat itge sáhte ballat barggus. Ferte maiddái diehtit ahte muhtin mánuid sáhttá leat garra dilli. Gánnáha gávdnat hálbbes vistti, vai divrras láigu ii hávkat fitnodaga seammás. Ferte muitit vel eará divrras olggosgoluid, nugo elrávnnji ja vearuid.

Gos oainnát iežat 5 jagi geahčen?

– Mun lea varra ain dás hommámin. Sávvamis lean ožžon veahá stuorát vistti ja ahte lea doarvái bargu.

– Nanne identitehta

Oslo Sámiid Duodji searvi ii leat go váile golmma jahkásaš, muhto lea jođiheaddji Tatjana Kolpus mielas dehálaš dakkár sápmelaččaid identitehta nannemii, go son ieš.

Tatjana Kolpus, Jođiheaddji. Govva: Per Heimly

  • Searvvi namma: Oslo Sámiid Duodji
  • Vuođđuduvvon: 27.11.2017
  • Miellahtut: Sullii 30
  • Jođiheaddji: Tatjana Kolpus
  • Várrejođiheaddji: Liisa-Ravna Finborg
  • Stivralahtut: Charlotte Frivik, Elisabeth Arntzen (čálli), Inga Fossli (ruhtadoalli).

Vaikko Oslo Sámiid Duodji searvi lea hui nuorra searvi ja deavdá easkka golbma jagi skábmamánus, de lea hui aktiivvalaš searvi. Mihttun lea leamaš lágidit duodjeeahkediid ja kurssaid juohke mánu. Dál pandemiijaáigge eai leat gal čoahkkanan, muhto searvi lea lágidan digitála deaivvademiid ja geahččalan čohkket miellahtuid dainna lágiin.

Buot govat: Oslo Sámiid Duodji

OIDNE DÁRBBU

Jođiheaddji Tatjana Kolpus lea okta searvvi álggaheddjiin ja muitala sin oaidnán dárbbu dákkár searvái oaivegávpotguovllus. Go sin mielas eai lean doarvái duddjonfálaldagat, de sii mearridedje ásahit ođđa searvvi.

– Mii leimmet viđas geat čohkkáimet vuosttaš stivrras ja mun ledjen čálli. Mun lean ieš oahppan buot árbevirolaš duddjoma searvvi bokte, go dađi bahábut in leat bajásšaddan duddjomiin ruovttus, inge leat beassan geavahit gávtti, muitala searvvi jođiheaddji.

DIGITÁLA DUODJEEAHKET

Gaskavahkku searvi lágidii neahtas Digiduodji-deaivvadeami, masa buohkat geat háliidedje besse searvat. Deaivvadeami ulbmilin lea čoahkkanit ja beassat háleštit.

– Ii leat bággu duddjot deaivvadeamis. Jus háliida dušše oaidnit oahppásiid dahje oahpásnuvvat ođđa olbmuiguin, de sáhttá searvat. Jurddaš man somá go it dárbbaš leat Oslos, vai beasat searvat min deaivvademiide, muitalii jođiheaddji beaivvi ovdal deaivvadeami.

ŠADDAN RÁDDJET

Ovdal koronaáiggi sii lágidedje juohke mánus duodjekurssaid ja deaivvademiid, main duddjojedje iešguđetlágan dujiid. Jođiheaddji muitala sin goittot maŋimuš jagi šaddan veahá ráddjet kursemiid áige- ja ruhtaváni geažil.

– Mii leat ferten árvvoštallat makkár kurssaide mis lea áigi ja ráđđi. Dán rádjai leat gáktegoarrunkurssat eahpitkeahttá leamaš bivnnuheamos kurssat, dain mii leat leamaš álo 8-10 oasálasti. Mis lei oktii maiddái gáktebádji, mas ledje nuppelohkái oassálasti. Gákti lea oainnat juoga man ollugat háliidit ieža máhttit goarrut. Mis lei oktii nu gohčoduvvon spirallávkakursa ja buohkat gerge ovtta eahkedis dainna. Muhtimin lea hui somá go eat leat nu máŋggas ja muhtimin lea somá go leat ollugat, muitala jođiheaddji.

GIELLAOVTTASBARGU

Leago searvvis leamaš fokus sámegillii, earet eará kurssaid oktavuođas?

– Ollugat eai máhte sámegiela ja mun lean okta sis. Mii geahččalit gávdnat ja geavahit álo sámegielat namahusaid ja sániid dujiide, maiguin leat bargamin, ja nu hárjánit geavahit daid. Ovdal go pandemiija bođii, de lei mis plána ovttasbargagoahtit giellaguovddážiin Oslo Sámeviesus, laktin dihte giela ja duoji oktii. Midjiide lea leamaš dehálaš oahppat namahusaid vai mii sáhttit geavahit daid.

ERENOMÁŠ DUOGÁŠ

Jođiheaddjis, Tatjana Kolpusis (35), lea erenomáš duogáš, go ii lean gullange iežas sámemáttuid birra ovdal go su áhkku jámii. Son lohká iežas rahpasit muitalit dan birra, iige vikka čiegadit.

– Mu eadni lea eret Girkonjárggas ja áhčči lea eret Californias, USA:s. Mun fas lean riegádan Tromssas ja lean orron maŋimuš 22 jagi máddin. Mu eatni eadni lei eret Deanus. Sámevuohta lea šaddan hui dehálažžan munnje.

Go son áddegođii manin lea bajásšaddan dieđekeahttá maidege iežas máttuin, eatni historjá šaddagođii maiddái su historján.

– Vuosttaš háve go álgen vihkut ahte lea juoga maid in dieđe, lei dan jagi go fárriimet máttás. Dan jagi jámii eatni beale áhkku ja hávdádussii ledje sutnje gárvvohan Deanu gávtti. In lean goassige ovdal oaidnán ovttage min sogas geavaheamen gávtti. Dalle áddejin ahte leat čiegusvuođat maid birra in dieđe ja šadden sáhkkii.

Tatjana Kolpus, Oslo Sámiid Duodji searvvi
jođiheaddji. Priváhta govva

ŠATTAI SÁHKKII

Kolpus muitala iežas leamaš 26-jahkásaš go muhtin oahppása bokte beasai iskkat iežas sohkanama, ahte doallágo deaivása maid lea jáhkkán dan rájes go lei 12-jahkásaš. Ja dat doalai deaivása.

– Mun lean álo leamaš rámis iežan Amerihká máttuin. Ja nu šattai maiddái hui lunddolažžan munnje leat rámis iežan Sámi máttuin. Go mu eadni ii beassan eallit sápmin, de lea vel deháleabbon šaddan munnje leat oassin sámevuođa.

Su eatni beale áhkku ja áddjá gilddiiga olles bearraša geavaheames gávttiid ja hállamis sámegiela.

– Leat ollu čiegusvuođat maid birra in dieđe, iige leat álo mu mielas nu somá hoavrrestit iežan eatni. Mun láven muhtimin jearrat. Dál moai sáhtte hállat bures ja rahpasit daid birra, muhto lea ádjánan guhká dasa joavdat.

DEHÁLAŠ OASSI

Kolpus muitala searvvi álggaheami maiddái leamaš dehálaš oassin su oahppamii ja identitehta nannemii.

– Mun lean beassan oahpásmuvvat olbmuiguin, geat leat maiddái sullasaš dilis. Ja go beasan oahppat ráfálaččat duddjoma bokte, de dat lea hirbmat fiinna ášši, rámida son.

Tatjana Kolpus muitala alddes álo leamaš máŋga identitehta, go lea bajásšaddan amerihkálaš mánnán Tromssas 90-logus guvttiin etniin.

– Mu eatnis lei nissonguoibmi ja dat lei ártegis dilli dien áigge. Dál lean rávisolmmoš ja oainnán áššiid eará láhkai ja ádden dál manin sámevuohta ii leamaš fáddá mu bajásšaddadettiin. Dat lea sihke váivi ja suddu, muhto lean lihkus gávnnahan dan birra ja beasan hállat daid birra etniin, čilge son. 

HÁLIIDA OAHPPAT

Son ii loga gal moraštit ahte nu maŋŋit lea beassan diehtit iežas sámemáttuid birra, muhto livččii dieđus sávvan, ahte livččii oahppan giela árat. Su mihttun lea šaddat oadjebassan iežas identitehta hárrái.

– Mu eatnigiella lei eaŋgalsgiella, go šadden bajás. Lean máŋgii smiehttan ahte jus livččen diehtán sámevuođas, de livččii sámegiella soaitán leat mu eatnigiella. Dál háliidan šaddat oadjebassan iežan identitehta hárrái ja beassat čájehit dan rámis, muitala son.

Loahpaheamen stuorra dehálaš prošeavtta

Máret Rávdná Buljo oaivvilda ahte gávdno buoret njuovvanvuohki bohccuide, mii lea geavahuvvon agibeaivvi boazodoalus. Son dárbbašii dutkiin veahki dan duođaštit.

VUITTII BÁLKKAŠUMI: Máret Rávdná vuittii diimmá skábmamánus «Ingrid Espelid Hovigs matkulturpris», mii lea mearkkašahtti biebmokulturbálkkašupmi. Priváhta govva

  • Namma: Máret Rávdná Buljo
  • Ahki: 41
  • Guovlu: Lodegat, Iinnasuolu
  • Ámmát: Boazoeaiggát ja Boazovázzi Goahti AS stivrajođiheaddj
  • Duogáš: Boazodoalloskuvla

Máret Rávdná Buljo sávaldat lea gádjut planehta, gos mii orrut ja seammás gáhttet divrras árbemáhtu. Son liiko deattuhit árbevirolaš vugiid málestit bohccobierggus ja vuittiige diimmá skábmamánus «Ingrid Espelid Hovigs matkulturpris», mii lea mearkkašahtti biebmokulturbálkkašupmi. Son lea šaddan sámi árbevirolaš biepmu ámadadjun máilbmái ja dál son lea váldán veahkkin dutkiid, go duođašta iežas teoriijaid.

– Mihttun mus lea oažžut árbevirolaš sámi njuovvanvuogi dohkkehuvvot njuovahagaide ja viidáset vuovdimii, nu ahte oažžut stuorát ávkkástallama olles bohccos, ja govddit viidodaga vuovdimii. Dát lea njulgestaga beaktilvuođaprošeakta, mainna nannet olles ealáhusa, čilge Buljo.

FARGGA GEARGAN

Dál prošeakta farga loahpahuvvo. Oassi ruhtaduvvui Regionalt Forskningsfond ja Skattefunn bokte. Prošeakta čađahuvvui lagas ovttasbarggus Egga Utviklingain ja dutkanguoibmin lei Nofiman.

Prošeavtta olis Nofimas analyserejedje bohccobierggu, oaidnin dihte leago erohus bohccobierggu kvalitehtas, go dat lea njuvvojuvvon sámi árbevirolaš vuogi mielde dahje jos lea njuvvon ođđaáigásaš industriála vugiin. Sensorguorahallamiiguin leat gávnnahan, ahte kvaliteahtas leat systemáhtalaš erohusat dan mielde makkár vugiiguin biergu lea njuvvojuvvon. Danin leat dál ohcamin viidáset ruhtadeami, nu ahte viidásut dutkamiin sáhttet duođaštit dan, mii dál álgodutkamis lea boahtán ovdan.

– Dat čájeha man dehálaš lea ahte elliin lea buorre dilli njuovadettiin. Dat addá buoret bierggu ostiide. Váldomihttu lea oažžut buoret vejolašvuođaid atnit olles ealli biebmun, nugo min biebmoárbevieruide gullá. Min ealáhusas lea luonddugáhtten ja elliid buorredilli leamaš guovddážis, ja mii sávvat ahte dutkan sáhttá váikkuhit dasa mo mii oaidnit njuovvama ollislažžan, dadjá Buljo.

DEADDÁ VÁIMMU

Duohtavuohta lea ahte sámi boarrásat eai oaččo iežaset árbevirolaš biepmu dikšunruovttuin iešguđet guovlluin. Dat deaddá Buljo váimmu, gii goittot oaidná ahte lea stuorra beroštupmi sámi biebmokultuvrii justa dál. Son sávvá dan buoridit sámi árbevirolaš biepmu háhkama Norgga dearvvašvuođasuorggis.

– Lea nu issoras gelddolaš dovdat ahte dutkamiin sáhttit duođaštit maid sámi álbmot lea diehtán olles áigge, ahte gávdno buoret ja beaktilut njuovvanvuohki, rámida Buljo, gii maid gaskkusta sámi árbevieruid, seammás go ovttasbarggus Nofimain bargá dan ala ahte besset duođaštit álgodutkama gelddolaš bohtosiid.

Máret Rávdná Buljo lea bajásšaddan Guovdageainnus ja johtán Lákkonjárggas. Muhto nugo dávjá geavvá, de doalvu ráhkisvuohta olbmuid veaháš gosage. Máret Rávnná dat doalvvui 2006:s Lodegiidda, Iinnasullui, gos dál dálostallaba isidiinnis, Peder Ingar Hansen Buljoin. Sudnos leat golbma máná, geat leat vuollel 13-jahkásaččat. Nuoramus lea 4-jahkásaš.

– Dál lean sajáiduvvan deike, go lean ožžon iežan ealu deike ja go mánát šadde.

OĐĐA PLÁNAT

Badjepárra ostii 2013:s camping-saji mas lea vel nu gohčoduvvon “veikro” boradanbáiki geaidnoguoras. Das háliideigga geahččalit jođihit ja guossohit sámi biepmu nu árbevirolaččat go vejolaš.

– Moai jođiheimme dan guokte jagi, dassáigo oinniime ahte campinga ean áigon vuoruhit. Muhto munnos leat ain lanjat, maid moai láigohetne. Boradanbáikkis letne maiddái veahá unnidan doaimmaid. Moai fálle sámi biepmu ja biepmu mii lea dás lahkosis ráhkaduvvon. Moai geahččaletne garvit gárvvisin ráhkaduvvon biepmuid nu ollu go vejolaš ja baicce guossohetne iešbuvttaduvvon biepmu.

ÁIGODATBARGIT

Boazovázzis leat áigodatbargit sihke dálvet ja geasset. Dálvet leat bargit veahkkin buot bargguin, go soai eaba geargga ieža doaimmahit visot. Buljo lea maiddái hui ilus go juohke geasi gávdná sámenuoraid bargin, muhtumin báikkálaš nuoraid, muhto maiddái eará guovlluin.

– Go mii orrut dákkár doaresbeale guovlluin, gos eai leat nu ollu sápmelaččat, de lea hui buorre gávdnat sámenuoraid, geat besset bargat dakkár barggus, mii nanne sin identitehta. Ja lea hui álki mu mielas, go sis lea máhttu sámevuođa birra. Go mis lea sámefitnodat, gos mii maiddái vuovdit dujiid, mat njuolga bohtet bohccos.

PRINSIHPAT

Fitnodat vuovdá dujiid, maid ávdnasat leat váldon njuolga bohccos. Vuvdet maiddái eará duojáriid dujiid.

Páras lea maiddái prinsihppan ahte eaba njuova misiid.

– Munnos lea dakkár jurdda ahte miesit galget beassat eadniset fárus gitta nuppi giđđii, de eai dárbbaš álddut moraštit misiid. Dálvet bissu maiddái eallu buorebut čoahkis ja mis leat maiddái varrásat eambo dálvvi vuostá, go dat čullet buorebut suvnnjiid ja leat hui dárbbašlaččat dáppe sullos.

Ferten vel jearralit  mo koronaáigi lea čuohcan sudno fitnodahkii?

– Dálveguossit eai oba boahtánge, nu ahte lea čuohcan ruđalaččat oalle ollu, sihke munnuide ja munno bargiide. Mus lea hui váivi iežan bargiid ektui ja veahá heajos oamedovdu. Munnos ii leat birrajagi doaibma duodjegávppis ja kafeas, nu ahte dasa gal letne hárjánan. Dat lea maiddái leamaš buorre liiba rievdadusaide, go leamaš liigeáigi jurddašallat.

Goas don šaddet grúndárin/fitnodateaiggádin ja manin?

– Mun lean gesson bajás dainna vugiin ahte galggan iešheanalaččat jurddašit. Ledjen 14-jahkásaš go ožžon iežan vuosttaš fitnodatnummara, dan dihte go mu eadni lea áŋgiruššan dan ovdii ahte nissonolbmos galgá iežas namas sihke mearka ja boazu ja beassat dan ávkkástallat ruđalaččat.

–  Boazovázzi-fitnodaga ásahin 2013 vai beasan bohcco vuođul dinet eambo ja maiddái deattuhit árvoháhkama min ealáhussii.

Mii lea du stuorámus niehku ja leatgo čuovvulan dan?

– Mu alimus niehku leamaš čađat ahte beasašin ieš leat álo ealo luhtte ja muhtin jođiha mu fitnodaga. Ahte olahan dan muddui ahte in dárbbaš fitnodagain bargat nu ollu, go boazodoalus leat hui ollu barggut. Ahte ieš in dárbbaš čađat viehkat ruđa maŋis fysalaččat, muhto baicce viegan dan bohcco maŋis. Mun sávan ahte mu fitnodat birge nu bures ahte beasan iežan veahá luvvet ja ráhkadit maiddái eambo bargosajiid. Sávan maiddái beassat fállat barggu boazoealáhusa nuoraide.

Mii lea leamaš stuorámus hástalus dan rájes go álget?

– Hástalusat gal leat hui ollu, erenomážit biepmoráhkadeamis. Jus galggan bohccobierggu guossohit min árbevirolaš vuogi ja biebmokultuvrra vuođul, de leat ollu áššit mat eai leat vel čovdon. Dat lea dagahan munnje liigebarggu, miiges lea dagahan ahte in leat beassan ovddidit iežan fitnodaga nugo livččen háliidan. Doppe bohtet nu ollu čuolmmat mat eai leat čovdojuvvon, go midjiide ii lea láhččojuvvon dilli nu ahte beassat ollislaččat guossohit iežamet biepmu min iežamet eavttuid mielde. Mii leat šaddan dohkkehit bargat earáid vugiid mielde ja heivehit iežamet dan mielde ja vajálduhttán iežamet vuogi.

Leatgo ožžon makkárge veahki dahje ruđalaš doarjaga?

– Bearaš lea dorjon ja leamaš áibbas dárbbašlaš. Letne ožžon duollet dállet smávit ruđalaš doarjagiid iešguđet prošeavttaid oktavuođas. Lea hoaŋkabeallji, mii ruhtada eanaš áigge. Muhto dál lean váldán stuorát lávkki fitnodagas ja ožžon stuorát doarjaga Forskningrådas, mainna beasan grundár-bargguid čađahit. Lean ovttasbargagoahtán maiddái dutkiiguin.

Birgetgo iežat fitnodagain?

– Dienas boazodoalus lea lassánan ja lean duhtavaš dainna, muhto fitnodaga sturrodaga ektui vuhttojit hástalusat. Diehttelasat go leat veahá doaresbealde, nugo lea dábálaš dáppe davvin.

Mo rávvešit eará álggaheaddji grúndáriid?

– Lávejit lohkat ahte ferte jurddašit hui dihtomielalaččat. Nugo mii boazosápmelaččat, de lea veahá eará láhkai. Mis luondduolbmuin sáhttá rievdat jurddašeapmi ovdamearkka dihte dálkkiid mielde. Lea dehálaš máhttit rievdadit dahje ođasmahttit, jus ii oro meinnestuvvamin. Ii galgga heaŋgasit dušše ovtta geainnu ála.

Gos oainnát iežat 5 jagi geahčen?

– De mun lean olahan iežan plána ja oaččun doaibmat dan buorebut ođđa jurdagiiguin. Mu mánát leat sturron de ja háliidit maiddái searvat.

Áidna guossit koronaáigge

Ofelaš-nammasaš turistafitnodaga áidna guossit aiddo dál leat ollu ealggat, mat suoli borret heasttaid biepmu.
Mátkeealáhusat leat ollu gillán korona-njoammudávdda geažil, muhto Davvi-Ruoŧa Ofelaš-fitnodagas lea vel nubbi hástalus: ealggat! Fitnodateaiggát guovttos Kerstin Nilsson ja Mats Blind-Berg eaba goittot oro dainna nu jierásmuvvamin ja biebmaba buriin mielain iežaska áidna gussiid.

Namma: Kerstin Nilsson
Ahki/Alder: 53
Guovlu/Bosted: Buolža, Giron
Ámmát/Yrke: Riidenoahpaheaddji
Duogáš/Bakgrunn: Duodjeoahpaheaddji

Goappašagat boahtiba badjedilis, muhto eaba bargga bohccuiguin. Kerstin gullá Leaváš čerrui ja Mats Blind-Berg gulláges Girjás čerrui, gos son maiddái lea ságadoalli.  

Mats Blind-Berg gulláges Girjás čerrui. Govven: Priváhta

MUOHTAVALLJI

Guohtunroassu lea leamaš stuorra hástalus davvin, ja lea dagahan ollu hástalusaid boazodollui ja maiddái eará elliide. Fitnodateaiggát guovttos eaba loga goassige ovdal vásihan ná ollu muohttaga. Muohta leage buktán sudnuide liigegussiid, go ealggat bohtet dohko gos lea álkimus oažžut biepmu, namalassii heasttaid áiddiid siste.

– Ealggat lávejit boahtit muhtin dálvviid ja go eai gávnna biepmu, de bohtet suoládit suinniid. Dán jagi guossit boahtigohte jo skábmamánus. Eanemus dás šiljus leat hávil leamaš oktiibuot 80 ealgga, soitet eamboge. Dál leat beaivválaččat 20-30 ealgga dás orrumin ja borret ovttas heasttaiguin.

STUORRA LIIGEGOLLU

Guossit dagahit stuorra liigegoluid, go borret ollu suinniid. Dat leat maiddái šaddan nu lojit ahte leat bahkkegoahtán stállii. Kerstin láve dávjá bidjat oanehaš filmmažiid ja maiddái govaid fitnodaga Facebook-siidui, čájehan dihte sudno lojes gussiid.

– Dat manná bures ja ealggat soabadit heasttaiguin bures. Moai letne daidda nu hárjánan, čilge son.

IEŠGUĐET FÁLALDAGAT

Ofelaš-fitnodat doaibmá Gironis, Davvi-Ruoŧas. Sis leat 27 islánddaheastta, mat vurdet riidejeddjiid. Fitnodaga váldofálaldahkan leatge riidentuvrrat čába davvi luonddus birra jagi. Dasa lassin fállet sámi árbevirolaš málesteami ja borasbiriid luottaid guorrama. Galledeaddjit bohtet miehtá máilmmi.

Kerstin Nilsson lea riidenoahpaheaddji, ja muitala sin eanemusta lágidit riidentuvrraid, sihke oanehis ja guhkes tuvrraid. Dán rádjai ii leat koronaáigi dagahan vuos nu stuorra ruđalaš roasu, muhto jus dat bistá ain de lea goittot stuorámus fuolla, ahte besset go guossit boahtit geassit, vuoi goazadago pandemiija ain mátkeealáhusa. Jus geasseguossit maid báhcet boađekeahttá, de šaddagoahtá Ofelaččas maid eahpesihkkaris dilli.

– Doaivumis bohtet ruoŧŧelaččat, go in jáhke ahte olgoriikkalaččat besset riikarájáid rastá vuos, navdá son.

Goas don šaddet grúndárin/fitnodateaiggádin ja manin?

– Moai álggaheimme Ofelaš-fitnodaga 1997. Munnos ledje moadde heastta ja mu irgi barggai dákkár sullasaš fitnodagas. Go dat fitnodat heittii, oaččuime fálaldaga oastit dan, muhto háliideimme baicce álggahit iežame fitnodaga. Munnos leat golbma birrajagibargi ja moadde oasseáigebargi dálvet ja geasset.

Mii lea du stuorámus niehku ja leatgo čuovvulan dan?

– Mu niehku lei oažžut gussiid miehtá máilmmi ja dan gal lean čuvvon. Ja maiddái beassat oahpahit riidema.

Mii lea leamaš stuorámus hástalus dan rájes go álget?

– Hástalusat leat leamaš máŋga dan rájes go letne álgán. Álo go álggaha fitnodaga de lea hástalussan ruhta ja ollu bargu. Maiddái orrut davvin heasttain lea hástalus. Dasa lassin gávdnat ja oažžut gussiid. Munnos leat ollu ageanttat, geat vuvdet munno fálaldagaid, muđui ean livčče birgen.

Leatgo ožžon makkárge veahki dahje ruđalaš doarjaga?

– Jua, diehttelasat letne ožžon veahki, erenomážit álggus. Dasa lassin letne ožžon veahki stálla huksemii, dasa oaččuime veahá ruđalaš doarjaga.

Birgetgo iežat fitnodagain?

– Dat manná birra.

Mo rávvešit eará álggaheaddji grúndáriid?

– Ferte rehkenastit ahte bargu ádjána ja ahte lea ollu bargu. Turistafitnodat ádjána oba guhká gávdnat gussiid. Dus sáhttet leat vaikko man buorit fálaldagat, muhto dus fertejit maiddái leat guossit. Nu ahte ferte leat čeahppi márkanfievrridit. Jus dan it leat, de fertet dasa gávdnat veahki.

Gos oainnat iežat viđa jagi geahčen?

– Váttes gažaldat ná koronaáigge. Sávan ahte letne ain jođiheamen dán fitnodaga ja ahte guossit ain bohtet.

Earálagan suollagat

Dán dálvvi lea leamaš erenomáš ollu muohta ja eallit leat šaddan gillát go biebmu lea leamaš váddása duohken.

Davvi-Ruoŧas, Girona lahka, leat ealggat goittot fuobmán gos lea álki gávdnat biepmu. Ofelaš-fitnodagas leat 27 islánddaheastta, mat dál fertejit juogadit biepmuset lagabui 30 ealggain beaivválaččat.

Fitnodateaiggádat Kerstin ja Mats eaba goittot váldde nu jierrásit dáid liige gussiid, vaikko borretge sudno heasttaid biepmu. Vaikko ealggat dagahitge stuorra olggosgolu, de veahkehit priváhta olbmot sudno, go lávejit buktit nuvttá suoidnespáppaid ealggaid várás. Lea buorre gullat, ahte olbmot veahkkálagaid barget dákkár dilis.

Muđui koronaáigi ain bistá ja váikkuha eanemustá mátkeealáhusaid Sámis, erenomážit sidjiide, geain leat turistafitnodagat. Ofelaš-fitnodagas eai leat dange geažil vuos heađástuvvan, muhto vuhttet gal eahpesihkarvuođa, maid koronaáigi dagaha. Kerstin Nilsson, gii lea jođihan fitnodaga 1997 rájes, dovddasta iežas smiehttat mo geasseáigodat šaddá, jus olgoriikkalaččat eai beasa galledit sin.

Fitnodat lea goittot dan mađe sajáiduvvan ahte ii gopmán vuosttaš “heajos” báruin. Gažaldat leage de man guhká nagodit doalahit fatnasa ceaggut go riđđu bistá aht` bistá. Lassihástalussan leaba šaddan biebmat lagabui 100 ealgga olles dálvvi. Čuođi ealgga ja 27 islánddaheastta ii dáidde leat beare hálbi biebmat. In dieđe suinniid kilohatti Ruoŧa bealde, muhto Norggas dat lea birrasiid 5 kruvnna kilos. Juohke suoidnespábba de máksá 1000-1500 kruvnna. In dieđe man ollu ollesšattot ealga boraš, muhto stuorábuš heasta borrá sullii olles suoidnespáppa mánus, mii deaddá gaskal 250-300 kilo, de fuomášit, ahte ii leat eisege sáhka smávva supmiin.

Sávan buohkaide buori vahkkuloahpa!

Rámida Stáhta

Averdi rehketdoallofitnodaga beaivválašjođiheaddji Ingvald Laiti rámida Stáhta, go lea leamaš nu jođán álggahit veahkkedoaimmaid, muhto váillaha ain beaiveruht

RÁMIS STÁHTAS: Averdi Karasjok AS rehketdoallofitnodaga beaivválašjođiheaddji Ingvald Laiti dadjá min galgat leat rámis das go orrut Norggas.

ČÁLLÁN JA GOVVEN: NILS EGIL GAUP

JORGALAN: ANNE RASMUS

 Vaikko álggus lea leamaš veahá jaskat go buohkat vurde ahte bidjet johtui veahkkedoaimmaid, mat eai leat velge áibbas gárvásat, de váillaha Laiti ain beaiveruđaid ortnega persovnnalaš ealáhusaide boahttet sadjái.

 – Buhtadusortnet bistevaš goluide rievdá vahkkus vahkkui, ja maŋimustá dán vahkus njiejai iežasoassi 10.000 ruvnnus 5000 ruvdnui. Nu ahte leat šaddan veahá vuordit ahte mo dat ovdána, dadjá Laiti.

OLLU JEARALDAGAT ROASUS

Rehketdoallofitnodaga beaivválašjođiheaddji lohká sidjiide boahtán ollu gažaldagat koronadili birra, muhto lohká Kárášjoga dan dáfus erenomáš dilis, go eai leat nu ollu fitnodagat. Muhto roassu čuohcá erenoamážit turistaealáhussii ja grundárfitnodagaide, mat njulgestaga vardet dál.

 – Sis lea roassu ja dan vásihit erenomážit mátkeealáhusat; hoteallaealáhusat main leat stuorra bistevaš golut ja mat eai oaččo buhtaduvvot bálkágoluid ja earát geat leat dahkan stuorra investeremiid, čilge Laiti, gii maiddái oaidná vejolažžan ahte muhtin fitnodagat šaddet vuollánit.

OVDAMUNIT JA DUPPALROASSU

Vaikko muhtin fitnodagat ožžot Sámedikki doarjjaortnegiin veahki, de eai leat sis goittot earágo muhtin ovdamunit.

– Sis leat muhtin ovdamunit, muhto dat lea dan sivas go dat leat smávva fitnodagat, eaige leat stuorra golut. Lea hui dábálaš ahte ovdamearkka dihte duodjefitnodagat dinejit dušše dan mađe ahte birgejit. Muđui dat ožžot doaibmadoarjaga oktii jagis. Nu ahte sámi fitnodagain eai leat eambo ovdamunit go eará fitnodagain, čilge son.

Naba boazodoalloealáhus, lehpetgo sis gullan maidige?

– Sii leat vásihan duppalroasu, guođohanroasu ja koronaroasu ja dasa lassin fertejit váris leat čađat, nu ahte sis ii leat áigi báberbargguide dán áigodagas.

Mo lea eiseválddiid diehtojuohkin leamaš guovllu ealáhussii?

– Mu mielas lea ráđđehus hálddašan dili hui bures. Mun lean rámis ahte leat nu jođánit ožžon sadjái doaimmaid ja vaikko buot ii dáidde áibbas vuoiggalaš buohkaide, de galgat mii mu mielas goittot leat rámis go orrut Norggas, loahpaha Ingvald Laiti.

Sámi ealáhusaid roassu

Koronaroassu lea čuohcán garrasit ealáhusaide. Iešguđet doaimmat leat biddjon johtui ja Sápmi ealáhusgárddi jođiheaddji Solveig Ballo duođašta iežaset bargan ollu ealáhusaid ovdii ja ahte sii barget visot maid sáhttet, vai veahkehit sin váttes áiggis.

RÁMIDA BUOHKAID: Sápmi ealáhusgárddi jođiheaddji, deatnulaš Solveig Ballo, lea beanta hirpmahuvvan man ráfálaččat ealáhus birgehallá roasus. Govva: Marie Louise Somby/Árvu

ČÁLLÁN JA GOVVEN: NILS EGIL GAUP

JORGALAN: ANNE RASMUS

Sámi magasiidna deaivvada Sápmi ealáhusgárddi jođiheaddjin Solveig Balloin telefovnnas, nugo lea šaddan dábálažžan dáid koronaáiggiid. Sápmi ealáhusgárddis leat kantuvrrat viđa gielddas ja sii rávvejit, bagadit ja fállet gealboloktema sihke aiddo álgán grundáriidda ja maiddái bures sajáiduvvan fitnodagaide. Fálaldat lea leamaš buorre veahkkeneavvu máŋgga fitnodahkii.

OLLU OASSEVÁLDIT

Sápmi ealáhusgárdi lea lágidan soames webinára (web-seminára) neahta bokte dan rájes go roassu šattai. Oktiibuot leat lágidan golbma deaivvadeami ealáhusgárddi váikkuhanguovllu,  Deanu, Unjárgga, Kárášjoga, Porsáŋggu ja Guovdageainnu fitnodagaide.

Solveig Ballo muitala ahte webinárat leat leamaš bivnnuhat ja ahte fitnodagat leat čájehan stuorra beroštumi deaivvademiide.

– Leamaš hui stuorra beroštupmi ja ollu oasseváldit; lagabui 70:s leat searvan. Dasa lassin lea mis leamaš web-seminára min ulbmilfitnodagaide ja okta oktasaš, nu ahte oktiibuot leat badjel 100:s searvan. Fitnodagaid mielas lea mis leamaš hui ávkkálaš diehtojuohkin dáid webinárain, muitala Ballo.

ROASSU ČUOHCAN

Jođiheaddji lohká sin oaidnit ahte erenomážit kultuvrralaš ja hutkás ealáhusain lea stuorra roassu.

– Mii oaidnit ahte guovllu mátkeealáhusat gillájit, erenomážit Guovdageainnus ja Kárášjogas leat gillán, go masse beassášturismma. Dat čuohcá sakka idjadanfálaldagaide, vásáhusfálaldagaide ja gávpeealáhussii, čilge son.

Jođiheaddji ii geahččal čiegadit dange vejolašvuođa ahte muhtin fitnodagat sáhttet gillát nu garrasit ahte soitet šaddat giddet uvssaid ja heaittihit fitnodaga.

– Mii eat sáhte dadjat ahte dat ii boađe geavvat, erenomážit jus roassu bistá guhkit áiggi, dovddasta Solveig Ballo, gii goittot lohpida sin bargat buot maid sáhttet, vai eastadit dan.

FITNODAGAT OHCALIT

Fitnodagat ohcaledje deaivvademiid koronadili birra ja danin Sápmi Ealáhusgárdi lea daid lágidan.

– Jus háliidit oaidnit maid buriid roassu lea buktán, de leat fitnodagat ferten geahčadit ođđa vugiid ovttasbargat earáiguin, go lea sáhka buktagiid ja fálaldagaid birra. Muhto nugo dadjen de gillájit ollu fitnodagat dál, dadjá son.

GUDNI JA RÁPMI GUVLUI

Seammás rámida jođiheaddji guovllu ealáhusaid roassoáiggis. Son lea beanta hirpmahuvvan man ráfálaččat dat leat hálddašan dili.

– Mus lea stuorra gudni sidjiide ja vuohkái mo sii leat válljen hálddašit dili, rámida Solveig.

EALÁHUSGÁRDDIT DEHÁLAČČAT

Vaikko Sápmi ealáhusgárdi lea riikka nuoramus ealáhusgárdi, mii lea doaibman easkka badjelaš golbma jagi, de oidnet sii jearru lassánan sin fálaldagaide. Sii oidnet maid hui čielgasit man dehálaš fálaldat lea dákkár dilis.

– Mis jearahit eanet fitnodatkurssaid ja muđuige váldet ealáhusas eambo oktavuođa minguin. Mun navddán ahte sii oidnet mis árvvu dákkár áiggis, miihan leat dás sin várás ja geahččalit veahkehit sin, dadjá son.

«Tidskapsel» – Davvi filbmamuitalusat koronaáigges

Jurddaš ahte muhtin 200 jagi geažes gávdná áigekapsela, gos leat filmmat koronaáiggis, áiggis man birra leat dušše gulastan? Dat lea jo vejolaš, go dál dokumenterejit Davvi-Norgga filbmadahkkit iežaset muitalusaid dán erenomaš áiggis, maid dál vásihit.

«SANN POESI»: – «Sann poesi» muitala oktonasvuođa birra, maid mii vásihit koronadilis. Dan dovddu leat muhtimat dovdan guhká ovdal korona, muitala deatnulaš filbmadahkki Guro Saniola Bjerk. Govva: Davvi-Norgga filbmaguovddáš

– «Tidskapsel» (áigekapsel) -prošeavtta leat mii bidjan johtui go dat movttiidahttá filbmadahkkiid, dat addá inspirašuvnna ja doaivaga, seammás go čájeha suorggi máŋggabealatvuođa. Dat mearkkaša maiddái smávva ruhtadoarjaga váttes áiggis, muitala Tor Vadseth, Davvi-Norgga filbmaguovddáža jođiheaddji.

Dál leat prošektii boahtán 21 filmma, ja bohtet čađat eanet. Filmmaid fáttát fátmmastit viidát.

– Leat dramatiserejuvvon fáttát, jearahallamat, miellaláhkeraporttat, poehtalaš barggut ja musihkkabarggut. Dáppe leat ollu šáŋŋerat, muhto buot filmmaide lea oktasaš ahte dat gaskkustit iežas ja earáid muitalusaid filbmagiela bokte.

– Mun jáhkán ahte doppe lea juohkehažžii juoga masa liikojit. Ja lea nuvttá buohkaide geahččat filmmaid čujuhusas tidskapsel.film.com, muitala son.

«Sann poesi» ja «Polardegos»

– Davvi-Norggas leat mis filbmadahkkit Brønnøysudnas máddin gitta Honnesveahkái davvin – ja muhtimat leat eará báikkiin riikkas justa dál, muitala Tor Vadseth.

Guro Saniola Bjerk, gii lea eret Deanus, lea okta sis gii lea sádden guokte barggu.

– «Sann poesi» gieđahallá oktonasvuođa maid mii šaddat vásihit koronadili geažil. Dat dovdu lea juoga maid máŋgasat leat dovdán guhká ovdal go korona bođii. Mu jurdda lea ahte midjiide buohkaide lea buorre dovdat dán oktonasvuođa.

– Muhtumat soitet dál dovdat veahá das maid mun dovddan, dadjá filmma váldoolmmoš. Son lea okta jienain, mat eai nu dávjá gullo, okta sis geat leat dovdan oktonasvuođa guhká ovdal koronaáiggi.

«Polardegos» lea nuppi filmma bajilčála, maid Guro lea sádden Áigekapsel-prošektii.

– Dat muitalages min čaffadis Báhcavuona sátnejođiheaddji birra. Sus leat čielga dieđut, lea čielggas máttaolbmuid errema birra, lea čeahppi sániiguin ja fuolaha iežas álbmogis. Filmmas čájehit makkár hástalusat smávva servodagain leat.

Guro rámida issorasat Áigekapsel-prošeavtta. Su mielas dat lea hui gelddolaš.

– Mun lean hui sáhkkii oaidnit maid eará filbmadahkkit leat ráhkadan ja illudan dasa mo šaddá go buot áigekapsel-áššit šaddet oktan filbman, mii čájehuvvo TIFF-filbmafestiválas, dadjá son.

Son lea ilus go searvvai prošektii, vaikko lea dovdan eahpesihkarvuođa dan hárrái leatgo filmmat doarvái buorit. Go mun oainnan maid mii leat čohkken Áigekapsel-prošeavttas, de njuorrasan dan ektui ahte leat eret Davvi-Norggas, loahpaha son.

«Så lenge det varer»

Edvart Falch Alsos lea searvan filmmain «Så lenge det varer» (Nu guhká go bistá). Dat lea muitalus olbmuin, geaidda njoammudávdda leavvan čuohcá su gilis, Laukvikas, Lofuohtas. Filmmas leat portreahtat bearrašiin ja eaŋkilolbmuin, geat leat erremis koronapandemiija geažil.

– Mun lean geahččalan ráhkadit ráfálaš miellalági filbmii, čatnat oktii iešguđet olbmuid jienaid, geat leat iešguđet sajiin eallimis. Guovttis leaba vásihan soađi, okta lea ealáhahkii báhcán 90-jahkásaš buohccidivššár, gii nu mielas veahkehivččii koronadilis ja guokte mánnábearraša mat čájehit mo sii ellet errema suoivanis.

Alsos háliida čalmmustahtit mo olbmot gártet guhkkálagaid, eai sáhte ovttastallat ja mo dat čuohcá olbmuide.

– Mu mielas «Tidskapsel» lea buorre doaibma, mii dokumentere dán ártegis áiggi, maid eallit dál. Dat addá seammás veahá ruđa geafes filbmadahkkiide. Soaittán ráhkadan eambo filmmaid, loahpaha son.

«Tidskapsel» – davvinorgalaš eaktodáhtolaš bargu

Prošeakta álggii čoahkkimis, masa Filmfond Nord searvvai, ja mas árvvoštalle doaimmaid, maid sáhtášedje bidjat johtui filbmasuorggis.

Gjermund Gisvold dat evttohii «Tidskapsel»-prošeavtta, muitala Tor Vadseth.

­– Filmfond Nord ja Davvi-Norgga filbmaguovddáš de bargagohte viidáseappot jurdagiin ja hábmejedje prošeavtta dakkárin go dat lea dál. Samfunnsløftet SNN, Innovasjon Norge ja TIFF leat buohkat mielde ovttasbargoguoibmin.

Prošeakta juohkása áigodahkan, ja vuosttaš áigemearri lei cuoŋománu 17. beaivvi. Boahtte áigemearri lea vuossárgga miessemánu 4. beaivvi. Buohkat filbmasuorggis sáhtet sáddet ovtta filmma juohke áigodagas.

– Mii leat álgovuorus bidjan golbma áigemeari, muhto jus lea stuorra beroštupmi de mii árvvoštallat viiddidit, muitala Vadseth ja loahpaha vel;

– Mihttun lea ráhkadit čoahkkaigesson festiválaveršuvnna, mii oažžu vuosttaščájáhusa TIFF filbmafestiválas 2021. Mo veršuvdna galgá buvttaduvvot, mearriduvvo go mii oaidnit materiála viidodaga.

Rahpet čiegus máilmmi

Šamšik – Máttaráhku gahpir – dokumentára čuovvu máttavárjjatlaš Venke Tørmænena, gii ollesolmmožin guorragođii iežas nuortalaš máttuid ja duddjoma bokte váldigođii ruovttoluotta láhppon giela ja kultuvrra.

Prošeakta álggahuvvui golmma jagi áigi, go sihke Anstein Mikkelsen ja Harry Johansen oinniiga ahte nuortalaččaid birra eai leat ráhkaduvvon beare ollu dokumentárat. Soai háliideigga oažžut ovdan buot váivves ja rašes vásáhusaid lassin, nugo ieža gohčodeaba, daid “smávva bearraliid” nuortalaččaid historjjás.

Dasa soai oaččuiga mielde Venke Tørmænena, gii lea riegádan ja bajásšaddan Báhčaveajis Mátta-Várjjagis. Son háliidii guorragoahtit iežas nuortalaš máttuid, váldit ruovttoluotta láhppon giela ja kultuvrra iežas máttaráhku gahpira duddjoma bokte. Oassi filmmas lea filbmejuvvon Čeabetjávrris, Venke Suoma beale nuortalaš fulkkiid luhtte, geat leat Venke oahpahan earet eará goarrumis. Filbmejeaddji guovttos leaba čuvvon nuortalaš nissona badjelaš jagi.

Venke Tørmænen doallá gova iežas máttaráhkus, Tatjana Fedotovas. Preassagovva

KIIVUOHTA

Venke Tørmænen muitala eatnis bealde leat mearrasámi máttut ja áhčis bealde sihke nuortalaš ja suoma máttut. Sus lea oahpaheaddjioahppu ja lea bargan eanaš áigge skuvlavuogádagas, ja muhtun áiggi maiddái iežas fitnodagain.

– Lean álo leamaš sáhkkii iežan duogáža hárrái. Mii leimmet mánnán ollu Suomas galledeamen áhku oappá. Eatni ádjás lei sámenamma, mii beare jávkkai, iige lean vejolaš gávdnat dieđuid gostege dan birra. Eai lean girjjit, inge oahppan dan birra skuvllas. Dat dagahii mu hirbmat sáhkkin, muitala Báhčaveaji nisu.

HÁLIIDII DIEHTIT

Tørmænen muitala iežas jearahallan ollu iežas nuortalaš áhkus, su bajásšaddama birra ja gos son lei orron ja maid son lei bargan. Sutnje šattai dehálažžan beassat diehtit áhku eallimis buot áššiid, mat sutnje ledje dehálaččat.

– In ádden ahte son lei fárrestallan ja orron ovtta báikkis dálvet ja nuppi báikkis geasset. Mu mielas dat lei nu ártet, inge ádden dan. Lean čađat bargan iežan identitehtain ja lean oahppan ahte leimmet suopmelaččat. Ledjen oahppan ahte Irene-áhkku lei suopmelaš, muhto ii goittot lean. Mun ohppen suoma kultuvrra ja giela birra, ovdal go fuobmájin ahte áhkku leige ruošša stáhtaborgár, dassái go šattai norgga stáhtaborgárin vuosttaš máilmmisoađi ja Ruošša revolušuvnna áigge, čilge son.

GUĐII BUOT

Tørmænen ii goittot dieđe manin su áhkku guđii buot iežas nuortalaš duogáža, go fárrii Norgii. Su oabbá bázii nuppe beallái rájá ja šattai suopmelažžan. Nu Venke gázzi čađat navde sin áhku leamaš Suomas eret.

– Dan navddii maiddái mu áhčči, gii lei su bárdni. Go mun ledjen measta 50-jahkásaš, de son fáhkka áddii ahte eatnis ii goassige leamaš suopmelaš. Son ferte leat ieš maiddái jurddašallan dan birra, go fáhkka munnje dan birra muitalii. Moai leimme digaštallan dan birra sullii 10 jagi das ovdal. Dat ferte leat dahkan juoidá suinna, go son de álggii muitalit iešguđet áššiid birra ja bođii ovdan ahte sonhan máhtiige nuortalašgiela, maid lei oahpan mánnán, čilge son.

AMAS IDENTITEHTTA

Venke beasai fáhkka diehtit ollu iežas áhčis su duogáža birra, muhto lohká ožžon dieđuid maŋŋit iežas eallimis. Son lohká maiddái dáruiduhttima leamaš garas, go moatti buolvvas jávkkai giella oalát.

– Ja de mun ohppen skuvllas giela, mii ii oba gullange mu identitehtii. Mii hálaimet dárogiela ruovttus, muhto mii áddiimet maiddái suomagiela. Go váhnemiin ledje suollemasvuođat, de gullui davvisámegiella. Nuortalašgiela in lean measta oba gullange iežan mánnávuođas. Mun ledjen sullii 35-40 jahkásaš ovdal go bessen diehtit ahte mu áhkku lei nuortalaš. Bessen maiddái fáhkka oaidnit čáhppes-vilges gova áhkus, gean áhčči muitalii iežas áhkkun, mu máttaráhkkun. Das rájes ihtigohte ja gullogohte áššit, maid birra áddejin ahte ii lean hállojuvvon ovdal, muitá son.

GIEĐAHALLET VÁIVVIID

Venke muitala iežas ferten duođas árvvoštallat prošektii searvama, ovdal go mieđai searvat. Son diđii prošeavtta boktit ollu váivves dovdduid. Sutnje lei dattetge dehálaš dokumentára bokte čájehit ahte sáhttá dahkat juoidá dákkár dilis ja geahččalit váldit ruovttoluotta dan mii gullá alcces.

– Dihten ahte prošeavtta olis šattan persovnnalaččat gieđahallat ollu dovdduid. Gávnnahin dattetge ahte mun olmmožin in leat nu dehálaš dán stuorra oktavuođas, go historjá ferte muitaluvvot. Dadjen maiddái hui čielgasit sihke Harryi ja Ansteinii ahte in searvva makkárge muitalussii gilláma birra. Vaikko vahát lea geavvan ja olmmoš sáhttá roggagoahtit dien roasu, de ii leat dat leamaš mu ulbmilin, deattuha son.

VÁLDÁ RUOVTTOLUOTTA

Nuortalaš nisu muitala iežas váldit ruovttoluotta láhppon giela ja kultuvrra duoji bokte, go dan son lohká máhttit buoremusat ja das berošta eanemus.

– Mun barggan ollu árbevirolaš dujiin, go mun oaivvildan ahte olmmoš galgá máhttit vuođu buot bargguin ovdal go sáhttá oahppat viidáset vugiid. Mun lean leamaš oahpu gazzamin Matleena Fofonoff luhtte, gii munnje lea oahpahan goarrut šamšik-gahpira, muhto maiddái eará árbevirolaš nuortalaš duddjonvugiid, mat eai leat nu dábálaččat eará sámi kultuvrraiguin.

GAHPIR RIEGÁDA

Tørmænen muitala dokumentára doalvut gehččiid čuovvut gahpira duddjoma ja dan bokte gieđahallo historjá, mii lea geavvan ovdal ja dan mii geavvá dál. 

–  Suoma bealde leat leamaš hirbmat čeahpit ealáskahttit nuortalaš kultuvrra. Vaikko doppe muhtin áigge ii skuvllas lean nuortalašgiela oahpahus, de dál lea gitta mánáidgárdde rájes nuortalašgiela oahpahus. Mis lea lihkku ahte sii leat nu lahka min ja ahte sis lea dat máhttu, nu ahte sáhttit oahppat sis. Doppe lea maiddái nuorat geardi váldigoahtán ruovttoluotta iežas giela. Mus lea nuorra fuolki, Hanna-Marija Kiprianoff, gii láve munnje oahpahit nuortalašgiela ja munges oahpahan su duddjot, go moai deaivvadetne.  

GARRA SYMBOLA

Govas buvttadeaddji Anstein Mikkelsen, filbmejeaddji Harry Johansen ja Venke Tørmænen. Preassagovva

Vaikko Venke ii nu bures oainne govas mo su máttaráhku gahpir lea oaidnit maŋábealde, siidduin, dahje bajil, de lea son ožžon iežas fulkkiin veahki ráhkadit sullasaš gahpira. Son lea maiddái mátkkoštan dan nammii ahte gávnnašii sullasaš gahpira.

– Lea leamaš dehálaš munnje beassat goarrut gahpira, dan sivas go lea garra nuortalaš kultuvrra symbola ja dat oidno hui bures go dan geavaha. In dieđe livččengo sáhttit bargat eará láhkai. Muhtin áigodagat lea gal leamaš hui lossat ja váivi, go leat šaddan nu ollu gažaldagat ja dovddut. Lea čielggas ahte lea leamaš stuorra moraš, go in leat beassan oahppat. Muhto in leat gáhtan ahte serven dán prošektii, dovddasta son. 

OVTTASBARGU 

Siivet AS, man Anstein Mikkelsen eaiggáda, lea dokumentára buvttadeaddji. Prošeavtta bušeahtta lea 1,5 miljovnna kruvnno. Mikkelsen lea guhká bargan journalistan ja lea maŋimuš jagiid bargan dokumentárain. Ieš lea kvena. Soai Harry Johanseniin leaba ožžon doarjaga iešguđet ruhtaortnegiin ja leaba ruhtadan measta olles dokumentára dainna lágiin. Govas AS, man Harry Johansen eaiggáda, lea ovttasbargoguoibmi, ja leaba ovdal maid bargan oktasaš prošeavttaiguin.

– Moai letne goappašagat bargan ollu iešguđet prošeavttaiguin ja duollet dállet guoskkastan nuortalaččaid dili. Moai álggiime dás moatti jagi áigi hállat ahte eai leat ráhkaduvvon nu ollu filmmat, erenomážit Norgga beale nuortalaččaid dili birra. Das dat vulggii dat jurdda ja dát prošeakta johtui, muitala Harry Johansen. 

– Mii leimmet nuortalaččaid 70 jagi ávvudeames Čeabetjávrres ja dat lei erenomáš vásáhus, muitalages Anstein Mikkelsen. 

HÁLIIDEIGGA ČÁJEHIT

Johansen muitala iežas dovdat Venke nuppi prošeavtta oktavuođas ja su mielas lei lunddolaš váldit Venkein oktavuođa. Johansen dadjá maiddái ahte háliideigga oažžut muhtima Báhčaveaji guovllus, iige Njávdámis, mii dávjá namuhuvvo nuortalaččaid oktavuođas.

– Moai háliideimme čájehit ahte nuortalaččat eai leat dušše Njávdámis. Venkes leamaš guhká niehku goarrut gahpira. Gákti sus lea, muhto váilu gahpir. Ja nugo diehtit de lea oalle lossa symbolihkka nuortalaččaid gahpiris, nu ahte ii sáhte gii beare dan goarrut. Son ferte dovdat ja diehtit dan kultuvrra birra, ovdal go sáhttá goarrut. Ja de leat iešguđet gahpirat iešguđet guovlluin. Ja de lea sierra gahpir jus leat leaska, náitalan dahje nuorra nieida, čilge Johansen.

Venke Tørmænen háliidii váldit ruovttoluotta giela ja kultuvrra duddjoma bokte. Sutnje lei dehálaš beassat duddjot dakkár šaamšika go su máttaráhkus lei. Preassagovva

ČIEGUS MÁILBMI

Harry Johansen lea bargan guhká filmmaid buvttademiin ja leage filbmen soames diimmu. Son liiko ovdanbuktit fáttáid, maid earát eai leat vuos čájehan. Su mielas leamaš issoras miellagiddevaš ja somá bargat aiddo dáinna prošeavttain. Son lea sihke ilus ja rámis beassat čájehit dokumentára. Vuosttaščájáhusa sávva leat čakčat. 

– Dát lea dego ođđa čiegus máilbmi, mii lea rahpasan ja olmmoš lea beassan oahpásmuvvat ollu nuortalaččaiguin. Ja maiddái beassan oaidnit dan maid olmmoš jáhkii leat oalle jámas kultuvran dáppe Norgga bealde – dat goittot eallá, muhto čihkosis. Leamaš maiddái hui somá oahpásmuvvat Suoma beale nuortalaččaiguin, go leat filbmen Avvila guovllus, čilge Johansen. 

KORONA BISSEHII

Maiddá dán filbmaprošektii lea korona-dávda váikkuhan, go sis galggai maŋimuš filbmen leat mannan vahkku, muhto eai šat beassan Supmii. Dál fertejit vuordit dassá go riikkaráját fas rahpasit, vai besset gárvvistit dokumentára.

– Venke ja Matleena galggaiga deaivvadit mannan vahkkoloahpa ja gárvet gahpira, muhto buot bargu bisánii pandemiija geažil, mii giddii riikkarájáid. Mii fertet beare vuordit ahte dilli ráfo, loahpaha Mikkelsen.

Earálágan beassáškonsearta

Ávvir áviisa háliida movttiidahttit servodaga dán erenomáš áiggis ja lágida skilleduorastaga beassáškonseartta, maid sáhttá geahččat neahtas. Rolffa lea okta guoimmuheaddjiin.

Ávvira prošeaktajođiheaddji Anne Berit Anti muitala sin maiddái fertet searvat nu gohčoduvvon eaktodáhtolaš bargui, masa olles riika lea searvan korona-pandemiija geažil.

II BEASA RUOKTOT

Rolffa lea okta guoimmuheddjiin ja su mielas lea buorre ja lunddolaš ahte Ávvir čuovvu dálá digitála ovdáneami. Sutnje beassážat dán jagi šaddet áibbas earáláganat, go masa lea hárjánan.

– Lei gal hui somá go sii jerre mu searvat. Kárášjohkalaččaide, geat orrot Kárášjogas, dáidet šaddat hui láivves beassážat kultuvrralaš doaluid haga. Muhto kárášjohkalaččaide geat orrot ovdamearkka dihte olgoriikkas, nugo mun, šaddet dát beassážat hui surgadis vásáhussan. Mii eat namalassii beasa ávvudit beassážiid Kárášjogas, nugo juohke jagi. Beassášvahkku šaddá justa seammalágan vahkku go vahkku dan ovdal. Hui láittas, dovddasta son. 

LÁITTAS BEASSÁŽAT

Vaikko Rolf Morten Anti Amundsena mielas lea Ávviris buorre jurdda sáddet konseartta neahta bokte, de ii leat dat masa Rolffa lea hárjánan. Son lea hárjánan čuojahit doaluin, maidda buot bileahtat leat vuvdon, báiki lea spagga dievva ja olbmuin mielahis miellaláhki.

– Vaikko sádden bátti Ávvira skilleduorastaga konsertii, de ii oro dat dat seamma, inge oro nu ollu váikkuhan dasa muđui. Konsearttat, maidda buot bileahtat leat vuvdon sihke Kárášjogas ja Guovdageainnus, leat dat mat buktet dan albma beassášdovddu. Mii fertet váldit dan eará háve fas, deattuha Rolf Morten.

ERENOMÁŠ BEASSÁŽAT

Nugo mii jo buohkat diehtit, de eai šatta dán jagi beassážat dábálaččat, go goasii olles máilbmi lea bisánan njoammudávdda geažil. Ávvir goittot sávvá dainna movttiidahttit lohkkiidis erenomáš dilis.

– Mii oaidnit ahte dál leat hui ollu neahttakonsearttat ja dathan lea buorre fálaldat sidjiide, geat čohkkájit ruovttuin dál, máŋgasat errenáiggis. Šaddá hui somá sidjiide fállat musihkkavásáhusaid, go konsearttat báhcet eret dáid beassážiid, čilge Anti.

FILMMAŽAT KONSEARTAN

Jurdda lea bovdet sámi artisttaid báddet ruovttus lávlaga ja sáddet dan Ávvirii, gos iešguđet oasážiid bárgidit oktii ja sáddejit neahta bokte konseartan. Buot artisttat geat servet konsertii, sáhttet dinet, go guldaleaddjit sáhttet sáddet ruđa ođđa máksinvuogádaga bokte artisttaide.

– Mis eai leat rusttegat sáddet konseartta njuolgga neahta bokte, nu ahte dát lei buoremus čoavddus. Dasa lassin vuorbáduvvo 5000 ruvnno sturrosaš skeaŋkakoarta buot artisttaid gaskkas, geat servet konsertii, son muitala.

ÁVVIRA LOHKKIIDE

Fálaldat lea oaivvilduvvon Ávvira lohkkiide, muhto Anne Berit Anti lohká gehččiin vejolašvuođa oastit konsertii “bileahta” 50 ruvdnui dan láhkai ahte diŋgojit Ávvira digitála áviissa ovtta mánnui. 

–  Son gii ii diŋgo Ávvira, sáhttá dusse diŋgot dan mánnui ja dainna lágiin beassá geahččat konseartta. Mis livččii mihttu oažžut logenáre artistta, muhto lea sadji eambbosiidda. Dássážii leat ovccis almmuhan leat mielde ja eambbosat leat vel árvvoštallamin. Ja jus fal nu lihkku ahte servet vel eambbosat, de mii lágidat vaikko vel nuppi konseartta, reaškkiha Anti.

Dán rádjai leat dát artisttat almmuhan searvat konsertii: 

Rolffa, Ivan Buljo, Anne Inger ja Máret Elisabeth, Sara Ajnnak, Ingá-Maret Gaup-Juuso, Emil Karlsen, Marianne Pentha, Amund Johnskareng ja Saara Hermanson.