Hearggástallanmuittut Frankriikkas

Dál lea golihan váile 50 jagi dassái go Biret Iŋgá gárttai báifáhkka njuiket girdái ja dollet Frankriikii. Mielde sus lei vel heargečora. – Na nu mun gárten, vuolgit gitta olgoriikii hearggástallat, muittaša sievjjuhas Máhte Ásllat Sunná Biret Iŋgá, Berit Inga Sara Flatmo (70).

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Kárášjotmállet gahpira goarrun

Gahpira hámis jo oaidná dábálaččat gii dan lea gorron. Ja gahperhámit leat olbmuid miela mielde, juohkehaččas lea iežas málle, masa liiko buoremusat. Dá beasat oaidnit mo goarrut gahpira, soaittát don maid movttiidit gahpira goarrut dahje kursii vuolgit. Mii vel somát go árbemáhtu oahppat ja iežas gahperdujiin vel beassat čiŋadit!

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Dološ sámi beassášmeassut

“Beassášmeassut leat stuorámus meassut ja dalle bohtet ollu olbmot márkanii, sihke náitaleaddjit, mánáid risttašeaddjit, biebmogávppašeaddjit, sárdneolbmát ja váhnemat skuvlamánáid vižže ruoktot go dálveskuvla nogai. Meassuide bohte olbmot vuoji sihke herggiiguin ja heasttaiguin, skillan skállan sihke golkkaiguin ja divggaiguin.“

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Mearra-Sámi beaivvášnieida

Emma Johannesen lea 93 jagi ja orru Nuortageaš Sievjju sullos, Hámmárfeasttas. Muoŧkevuonas, guovtti alla vári vuolde, leat nu ceakko bákteseainnit ahte beaivváš ge ii ole botnái, fiervái, ovdal 2 mánu maŋŋelis go duoddaris.

Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko

Árbemáhttu ja árbevirolaš oahpahusvuohki

Boahtá go sámi árbemáhttu ja sámi árbevirolaš oahpahusvuohki doarvái bures ovdan min otná sámi oahpahusásahusain? Naba leago min sámi servodaga jođiheaddjiin, politihkkáriin ja bargohoavddain áddejupmi dasa? Mo mii sáhttit buoridit gelbbolašvuođa vai livčče sis áddejupmi dása?



Don fertet leat loggejuvvon sisa jus áiggot lohkat dán ášši.

Jus juo leat diŋgojeaddji, deaddil dákko vai sáhtát logget sisa.
Muđui fertet oastit jahkediŋgojumi vai sáhtat lohkat áššiid. Diŋgo dákko