21/12/2021

Vuodjaskáhppu ođđa atnui

Go vuosttaš háve guhkes áigái movttiidin duodjekursii, de orui vuodjaskáhppu muttát unna, muhto liikká hui gelddolaš bargu, mainna heivii fas duddjo-goahtit. Das leat muhtun hástaleaddji bargomuttut, muhto liikká gearggeha govttolaš áiggis. Dás beasat muhtun govaid bokte čuovvut barggu.

Vuodjaskáhppu lea miellagiddevaš duodji, go dasa galgá suđđit (lievllas dipmadit) ja sojahit reaskamuora, hábmet ja ceahkkut vuođu ja lohki, goarrut reaskamuoraid dolggiin ja vel giddet osiid muorranávlliiguin. Dán skáhpu lea Kárášjoga Sámiid Searvvi kurssa oahpaheaddji, Per Andersen, duddjon vuodjaskáhpu málle mielde, muhto lea vehá unnit, ja sáhttá geavahuvvot vaikko čikŋaskáhppun.

Go vieččaimet soahkemuoraid, mii vuos olliimet daid ja bijaimet goikat. Vuosttaš bargomuddu lei de sahát reaskamuora ja heavvalastit dan oalle asehažžan, vai dan sáhttá suđđit ja sojahit. Vuodjaskáhpu reaskamuorra lea dan mađe oanehaš, ahte coggen dan njuolga báhkka čáhcái duodjeinstituhta stuorra kástarollii. 
Go lea mearridan man stuorra vuodjaskáhpu háliida, de ráhkaduvvo málle man birra reaskamuorra sojahuvvo, ja biddjojuvvo gitta čárvvoniiguin. 
Go reaskamuorra lea goikan málle birra, dan sáhttá gálgat ja hábmet gežiid. Lei oalle hástaleaddji bovret reaskka giddema várás ráiggiid goarruma várás, nu ahte olggobealde lea ain okta ráigi, muhto das vulget sisa guvlui vitnjut goappáge guvlui guokte ráiggi. Daid čađa sáhttá dolggi jođihit ain vulos ja bajás seammá ráiggis, ja dolgi báhcá bajábeallái oidnosii.

Reaska gorrojuvvo gitta čuotnjága dahje njuvčča dolggiin. Dolggi ferte vuos luddet. 
Dolggi geahči báhcá čihkosii, dasto dolgi jođihuvvo vulos bajás. 
Vuođu duddjojin vehá gasit soagis, ja cehkkon ravdda, man ala reaskamuorra boahtá. Maiddái lohkkái boahtá seammá lágan ceahkki, vai justa lávggeha reaskka ala. 
Dá lea vuodjaskáhpu vuođđu gárvvis, de lea vel lohki gárvet. Lohkki ja vuođđu giddejuvvojit vel muorranávlliiguin, vai sihkkarit bissu. 
Vuodjaskahppu_parafiidna: Loahpas vuodjaskáhpu sisa njoađastuvvo vel parafiinna. 
Ávnnaskurssas bijaimet bárkku goikat. Go duodji gárvánii, de vuoššaimet bárkku vuos soames diimmu, silliimet, ja vel duolddaheimmet dassáigo bárkočáhci konsentrerejuvvui logádassii. Bárkočáziin lea dasto buorre báidnit gárvves duoji. Jos háliida seavdnjadut ivnni, sáhttá njorrestit 25% ammoniáhka báinnačáhcái. 
Hervejin vel lohki, ovdalgo báidnen. Hearva oidno buorebut go báidná skáhpu bárkočáziin. Dan maŋŋá beasságe váldit skáhpu atnui. Ja jos ii leat áigumin vuoja fievrredit gosage, de sáhttá vuodjaskáhpu geavahit vaikko niesteskáhppun, mainna láibevajahasaid fievrá bargui.
Unjárgalaš duodjeoahpaheaddji Per Andersen lea movtta go kursalaččat leat nu áŋgirat duddjot. Son lea doallan ávnnaskurssa ja vel duodjekurssaid Kárášjoga Sámiid Searvvi lahtuide.