Rahpet čiegus máilmmi

Šamšik – Máttaráhku gahpir – dokumentára čuovvu máttavárjjatlaš Venke Tørmænena, gii ollesolmmožin guorragođii iežas nuortalaš máttuid ja duddjoma bokte váldigođii ruovttoluotta láhppon giela ja kultuvrra.

Prošeakta álggahuvvui golmma jagi áigi, go sihke Anstein Mikkelsen ja Harry Johansen oinniiga ahte nuortalaččaid birra eai leat ráhkaduvvon beare ollu dokumentárat. Soai háliideigga oažžut ovdan buot váivves ja rašes vásáhusaid lassin, nugo ieža gohčodeaba, daid “smávva bearraliid” nuortalaččaid historjjás.

Dasa soai oaččuiga mielde Venke Tørmænena, gii lea riegádan ja bajásšaddan Báhčaveajis Mátta-Várjjagis. Son háliidii guorragoahtit iežas nuortalaš máttuid, váldit ruovttoluotta láhppon giela ja kultuvrra iežas máttaráhku gahpira duddjoma bokte. Oassi filmmas lea filbmejuvvon Čeabetjávrris, Venke Suoma beale nuortalaš fulkkiid luhtte, geat leat Venke oahpahan earet eará goarrumis. Filbmejeaddji guovttos leaba čuvvon nuortalaš nissona badjelaš jagi.

Venke Tørmænen doallá gova iežas máttaráhkus, Tatjana Fedotovas. Preassagovva

KIIVUOHTA

Venke Tørmænen muitala eatnis bealde leat mearrasámi máttut ja áhčis bealde sihke nuortalaš ja suoma máttut. Sus lea oahpaheaddjioahppu ja lea bargan eanaš áigge skuvlavuogádagas, ja muhtun áiggi maiddái iežas fitnodagain.

– Lean álo leamaš sáhkkii iežan duogáža hárrái. Mii leimmet mánnán ollu Suomas galledeamen áhku oappá. Eatni ádjás lei sámenamma, mii beare jávkkai, iige lean vejolaš gávdnat dieđuid gostege dan birra. Eai lean girjjit, inge oahppan dan birra skuvllas. Dat dagahii mu hirbmat sáhkkin, muitala Báhčaveaji nisu.

HÁLIIDII DIEHTIT

Tørmænen muitala iežas jearahallan ollu iežas nuortalaš áhkus, su bajásšaddama birra ja gos son lei orron ja maid son lei bargan. Sutnje šattai dehálažžan beassat diehtit áhku eallimis buot áššiid, mat sutnje ledje dehálaččat.

– In ádden ahte son lei fárrestallan ja orron ovtta báikkis dálvet ja nuppi báikkis geasset. Mu mielas dat lei nu ártet, inge ádden dan. Lean čađat bargan iežan identitehtain ja lean oahppan ahte leimmet suopmelaččat. Ledjen oahppan ahte Irene-áhkku lei suopmelaš, muhto ii goittot lean. Mun ohppen suoma kultuvrra ja giela birra, ovdal go fuobmájin ahte áhkku leige ruošša stáhtaborgár, dassái go šattai norgga stáhtaborgárin vuosttaš máilmmisoađi ja Ruošša revolušuvnna áigge, čilge son.

GUĐII BUOT

Tørmænen ii goittot dieđe manin su áhkku guđii buot iežas nuortalaš duogáža, go fárrii Norgii. Su oabbá bázii nuppe beallái rájá ja šattai suopmelažžan. Nu Venke gázzi čađat navde sin áhku leamaš Suomas eret.

– Dan navddii maiddái mu áhčči, gii lei su bárdni. Go mun ledjen measta 50-jahkásaš, de son fáhkka áddii ahte eatnis ii goassige leamaš suopmelaš. Son ferte leat ieš maiddái jurddašallan dan birra, go fáhkka munnje dan birra muitalii. Moai leimme digaštallan dan birra sullii 10 jagi das ovdal. Dat ferte leat dahkan juoidá suinna, go son de álggii muitalit iešguđet áššiid birra ja bođii ovdan ahte sonhan máhtiige nuortalašgiela, maid lei oahpan mánnán, čilge son.

AMAS IDENTITEHTTA

Venke beasai fáhkka diehtit ollu iežas áhčis su duogáža birra, muhto lohká ožžon dieđuid maŋŋit iežas eallimis. Son lohká maiddái dáruiduhttima leamaš garas, go moatti buolvvas jávkkai giella oalát.

– Ja de mun ohppen skuvllas giela, mii ii oba gullange mu identitehtii. Mii hálaimet dárogiela ruovttus, muhto mii áddiimet maiddái suomagiela. Go váhnemiin ledje suollemasvuođat, de gullui davvisámegiella. Nuortalašgiela in lean measta oba gullange iežan mánnávuođas. Mun ledjen sullii 35-40 jahkásaš ovdal go bessen diehtit ahte mu áhkku lei nuortalaš. Bessen maiddái fáhkka oaidnit čáhppes-vilges gova áhkus, gean áhčči muitalii iežas áhkkun, mu máttaráhkkun. Das rájes ihtigohte ja gullogohte áššit, maid birra áddejin ahte ii lean hállojuvvon ovdal, muitá son.

GIEĐAHALLET VÁIVVIID

Venke muitala iežas ferten duođas árvvoštallat prošektii searvama, ovdal go mieđai searvat. Son diđii prošeavtta boktit ollu váivves dovdduid. Sutnje lei dattetge dehálaš dokumentára bokte čájehit ahte sáhttá dahkat juoidá dákkár dilis ja geahččalit váldit ruovttoluotta dan mii gullá alcces.

– Dihten ahte prošeavtta olis šattan persovnnalaččat gieđahallat ollu dovdduid. Gávnnahin dattetge ahte mun olmmožin in leat nu dehálaš dán stuorra oktavuođas, go historjá ferte muitaluvvot. Dadjen maiddái hui čielgasit sihke Harryi ja Ansteinii ahte in searvva makkárge muitalussii gilláma birra. Vaikko vahát lea geavvan ja olmmoš sáhttá roggagoahtit dien roasu, de ii leat dat leamaš mu ulbmilin, deattuha son.

VÁLDÁ RUOVTTOLUOTTA

Nuortalaš nisu muitala iežas váldit ruovttoluotta láhppon giela ja kultuvrra duoji bokte, go dan son lohká máhttit buoremusat ja das berošta eanemus.

– Mun barggan ollu árbevirolaš dujiin, go mun oaivvildan ahte olmmoš galgá máhttit vuođu buot bargguin ovdal go sáhttá oahppat viidáset vugiid. Mun lean leamaš oahpu gazzamin Matleena Fofonoff luhtte, gii munnje lea oahpahan goarrut šamšik-gahpira, muhto maiddái eará árbevirolaš nuortalaš duddjonvugiid, mat eai leat nu dábálaččat eará sámi kultuvrraiguin.

GAHPIR RIEGÁDA

Tørmænen muitala dokumentára doalvut gehččiid čuovvut gahpira duddjoma ja dan bokte gieđahallo historjá, mii lea geavvan ovdal ja dan mii geavvá dál. 

–  Suoma bealde leat leamaš hirbmat čeahpit ealáskahttit nuortalaš kultuvrra. Vaikko doppe muhtin áigge ii skuvllas lean nuortalašgiela oahpahus, de dál lea gitta mánáidgárdde rájes nuortalašgiela oahpahus. Mis lea lihkku ahte sii leat nu lahka min ja ahte sis lea dat máhttu, nu ahte sáhttit oahppat sis. Doppe lea maiddái nuorat geardi váldigoahtán ruovttoluotta iežas giela. Mus lea nuorra fuolki, Hanna-Marija Kiprianoff, gii láve munnje oahpahit nuortalašgiela ja munges oahpahan su duddjot, go moai deaivvadetne.  

GARRA SYMBOLA

Govas buvttadeaddji Anstein Mikkelsen, filbmejeaddji Harry Johansen ja Venke Tørmænen. Preassagovva

Vaikko Venke ii nu bures oainne govas mo su máttaráhku gahpir lea oaidnit maŋábealde, siidduin, dahje bajil, de lea son ožžon iežas fulkkiin veahki ráhkadit sullasaš gahpira. Son lea maiddái mátkkoštan dan nammii ahte gávnnašii sullasaš gahpira.

– Lea leamaš dehálaš munnje beassat goarrut gahpira, dan sivas go lea garra nuortalaš kultuvrra symbola ja dat oidno hui bures go dan geavaha. In dieđe livččengo sáhttit bargat eará láhkai. Muhtin áigodagat lea gal leamaš hui lossat ja váivi, go leat šaddan nu ollu gažaldagat ja dovddut. Lea čielggas ahte lea leamaš stuorra moraš, go in leat beassan oahppat. Muhto in leat gáhtan ahte serven dán prošektii, dovddasta son. 

OVTTASBARGU 

Siivet AS, man Anstein Mikkelsen eaiggáda, lea dokumentára buvttadeaddji. Prošeavtta bušeahtta lea 1,5 miljovnna kruvnno. Mikkelsen lea guhká bargan journalistan ja lea maŋimuš jagiid bargan dokumentárain. Ieš lea kvena. Soai Harry Johanseniin leaba ožžon doarjaga iešguđet ruhtaortnegiin ja leaba ruhtadan measta olles dokumentára dainna lágiin. Govas AS, man Harry Johansen eaiggáda, lea ovttasbargoguoibmi, ja leaba ovdal maid bargan oktasaš prošeavttaiguin.

– Moai letne goappašagat bargan ollu iešguđet prošeavttaiguin ja duollet dállet guoskkastan nuortalaččaid dili. Moai álggiime dás moatti jagi áigi hállat ahte eai leat ráhkaduvvon nu ollu filmmat, erenomážit Norgga beale nuortalaččaid dili birra. Das dat vulggii dat jurdda ja dát prošeakta johtui, muitala Harry Johansen. 

– Mii leimmet nuortalaččaid 70 jagi ávvudeames Čeabetjávrres ja dat lei erenomáš vásáhus, muitalages Anstein Mikkelsen. 

HÁLIIDEIGGA ČÁJEHIT

Johansen muitala iežas dovdat Venke nuppi prošeavtta oktavuođas ja su mielas lei lunddolaš váldit Venkein oktavuođa. Johansen dadjá maiddái ahte háliideigga oažžut muhtima Báhčaveaji guovllus, iige Njávdámis, mii dávjá namuhuvvo nuortalaččaid oktavuođas.

– Moai háliideimme čájehit ahte nuortalaččat eai leat dušše Njávdámis. Venkes leamaš guhká niehku goarrut gahpira. Gákti sus lea, muhto váilu gahpir. Ja nugo diehtit de lea oalle lossa symbolihkka nuortalaččaid gahpiris, nu ahte ii sáhte gii beare dan goarrut. Son ferte dovdat ja diehtit dan kultuvrra birra, ovdal go sáhttá goarrut. Ja de leat iešguđet gahpirat iešguđet guovlluin. Ja de lea sierra gahpir jus leat leaska, náitalan dahje nuorra nieida, čilge Johansen.

Venke Tørmænen háliidii váldit ruovttoluotta giela ja kultuvrra duddjoma bokte. Sutnje lei dehálaš beassat duddjot dakkár šaamšika go su máttaráhkus lei. Preassagovva

ČIEGUS MÁILBMI

Harry Johansen lea bargan guhká filmmaid buvttademiin ja leage filbmen soames diimmu. Son liiko ovdanbuktit fáttáid, maid earát eai leat vuos čájehan. Su mielas leamaš issoras miellagiddevaš ja somá bargat aiddo dáinna prošeavttain. Son lea sihke ilus ja rámis beassat čájehit dokumentára. Vuosttaščájáhusa sávva leat čakčat. 

– Dát lea dego ođđa čiegus máilbmi, mii lea rahpasan ja olmmoš lea beassan oahpásmuvvat ollu nuortalaččaiguin. Ja maiddái beassan oaidnit dan maid olmmoš jáhkii leat oalle jámas kultuvran dáppe Norgga bealde – dat goittot eallá, muhto čihkosis. Leamaš maiddái hui somá oahpásmuvvat Suoma beale nuortalaččaiguin, go leat filbmen Avvila guovllus, čilge Johansen. 

KORONA BISSEHII

Maiddá dán filbmaprošektii lea korona-dávda váikkuhan, go sis galggai maŋimuš filbmen leat mannan vahkku, muhto eai šat beassan Supmii. Dál fertejit vuordit dassá go riikkaráját fas rahpasit, vai besset gárvvistit dokumentára.

– Venke ja Matleena galggaiga deaivvadit mannan vahkkoloahpa ja gárvet gahpira, muhto buot bargu bisánii pandemiija geažil, mii giddii riikkarájáid. Mii fertet beare vuordit ahte dilli ráfo, loahpaha Mikkelsen.

Čále cealkámuša

Your email address will not be published. Required fields are marked *