Árbemáhttu ja árbevirolaš oahpahusvuohki

Boahtá go sámi árbemáhttu ja sámi árbevirolaš oahpahusvuohki doarvái bures ovdan min otná sámi oahpahusásahusain? Naba leago min sámi servodaga jođiheaddjiin, politihkkáriin ja bargohoavddain áddejupmi dasa? Mo mii sáhttit buoridit gelbbolašvuođa vai livčče sis áddejupmi dása?



Dál lea sámi allaskuvla 30 jagi jo “buvttadan” sámi oahpaheaddjiid, ja daguhan midjiide mo min bargun lea skuvllas ovddidit ja nannet sámi árbemáhtu ja sámi árbevieruid, min iežamet álgoálbmotoahpahanvugiid bokte.

Sámi allaskuvlla máhttajeaddjin leat mii movttain ja rámiin vuolgán bargomáilbmái miehtá Sámi oahpahit ja nannet sámi mánáid ja nuoraid kulturárbbi ja árvvuid. Muhto leago skuvllas áigi ja beroštupmi gaskkustit sámi árbemáhtu ja árbevirolaš bargguid mánáide ja nuoraide? Leat go mis bargit geain lea dat máhttu?

Muhtumin soaitá leat, muhto láhčit go mii saji dása, ja ávkkástallat go mii guđet guimmiideamet gelbbolašvuođa. Muhtun máhttá duon ja nubbi fas dán. Eat álo dárbbaš bálkáhit árbečehpiid boahtit, go mis lea alddámet olu máhttu árbevirolaš bargguin.

Sámi allaskuvllas oahpaimet ahte go mii sáddet bargoohcamuša, de galgat áinnas čálistit buot min árbemáhtu čehppodaga maiddái gelbbolašvuohtan ja oahppo- ja bargovásáhussan, iežamet CV:i.

Leago skuvlahoavddain dasto gelbbolašvuohta láhčit saji sámi árbemáhttui? Naba mánáidgárddiin? Vai čatnet go skuvlla báberbarggut ja plánačállimat min ollásit beare girjjiide ja dihtoriidda? Ja láhčitgo oahpahusa mánáid ja nuoraid beroštumiid vuođul?

Vai čájeha go dát ahte mis lea ain guhkes bálggis dassái go mii ovddidit maiddái oahpponeavvuid, mat gokčet árbemáhtu bargguid, iige beare sámegielmáhtu ovddideami.
 “Mii áiddo oahppan oahpaheaddjit leat oahppan Sámi allaskuvllas, njunuš álgoálbmotoahppoásahus Davviguovlluin, mo skuvllas galgat sihke árbemáhtu nannet ja oahpahit árbevirolaš vugiid mielde.

Mun lean ieš sihke sámegiela ja boazodoalu oahpaheaddjioahpu gazzan ja oahppan mo boazobargguid ferte geavatlaččat oahpahit. Dan ii sáhte beare girjjiid bokte čájehit ja logahit, go bargu lea mii oahpaha. Nu lean movttain oahpahišgoahtán árbemáhtu dán bargovuogi mielde nuoraide ja ohppiide. Ja daid bargguide laktit giellaoahpa, grammatihka ja eará oahppoulbmiliid maid oahppoplána eaktuda.

Muhto de fas vásihin ieš ahte skuvlajođiheaddjiin ja hoavddain ii lean áddejupmi dán lágan bargovugiide. Vásihin ahte sápmelaš jođiheaddjit gieldigohte doallat oahpahusa ovdamearkka dihte skuvlaseinniid dahje skuvlašilju olggobealde.

Leago buoret oahpahit árbemáhtu ja gielladoahpagiid girjjis vai meahcabealde? Giđđadálvve lea sáhka muohtasáni doahpagiin, čakčat murjemis, mo dádjadit luonddus, dahje mo čilget eatnamiid namahusaid ja dálkkiid. Dákkár oahpahusvugiin lea vejolašvuohta laktit árbemáhtu giellaohppui ja seammás buktit ovdán lagaš sámi fáttáid nuoraide ja mánáide.

Ja leago maiddái min sámi váhnemiin áddejupmi dása? Leatgo sii gazzan oahpu das mo oahpahit sámi vuogi mielde sihke árbemáhtu ja árbevirolaš bargguid? Dávjá leat mii ollesolbmuid buolva bajásšaddan dáža ja oarjemáilmmi skuvlavuogádagain ja árvvuin. Danin ii leat imaš jus min servodagas ii leat áddejupmi dasa, dahje eat máhte ieža árvvusatnit dán vuogi, mainna min áhkut ja ádját leat agis oahpahan, njálmmálaš árbevieru mielde.

Ášši joatkašuvvá gova vuolde.

Čájáhusgovva.

Dieđusge lea dárbu maid ohppiide doallat girjeoahpahusa, muhto leat go olus sámi árbemáhtu oahppomateriálat? Dat lea nubbi ášši ges. Nu ahte jus vásiha ahte skuvlajođiheaddjit dahje váhnemat váillahit girjeoahpahusa, de sáhttá atnit dan muittus ja čilget sámi oahppogirjjiid vátnivuođa juste árbemáhtu fáttáin.

Sámegiel oahpahusas dađi bahábut eai leat seammalágan oahppogirjjit ja ávdnasat go omd. dárogielas. Sámegiel oahpahusas heive buoremusat danin doallat fáddáoahpuid ja daid bargguide laktit giellamáhtu ja grammatihka.

Seammás sáhttá atnit muittus man vuogi mielde sii leat ožžon oahpu, vai ádde sin dili. Seammás čilget mo dán áigge sámi oahpaheaddjit leat oahpahuvvon máhcahit sámi oahpahusmálle skuvllaide ja mánáidgárddiide.

Lihkus dál boahtá Norggas ođđa oahppoplána čakčat johtui, mas mii máhccat fas oppalaš oahpahussii, ahte máŋga fága čatnat ovtta fágii. Fágaidrasttildeaddji oahpahus vástida bures sámi oahpahusvuohkái.

Doaivumis dál lassána dasa áddejupmi maiddái skuvllain, mánáidgárddiin ja ruovttuin ahte ná han lunddolaš oahpahus doaibmá ge. Čatnat oahpahusa lagasbirrasii ja praktihkalaš doaimmaide ja máŋga fága dasa sáhttet guoskat.

Buohkat gal hállet ahte jo, sámegiela lea dehálaš oahppat. Naba árbemáhttu? Leat gal muhtun muddui sámegiel girjjit mis, muhto man olu dain lea duođaid sámi sisdoallu ja árbemáhttu?

Mii boahtit bargui oahppoásahusaide, ja leat oahppan man dehálaš lea nannet sámi árbemáhtu maiddai skuvllas. Julošii danin maid lágidit oahpahusa skuvlaeiseválddiide ja sámi ásahusaid hoavddaide, vai siige áddejit ja máhttet árvvusatnit árbemáhtu ja árbevirolaš bargguid skuvllas. Dan bokte han giela oahppá vel buorebut.

Árbemáhtuin mii skuvlet sámi mánáid ja nuoraid nana sápmelažžan, numo min máttut, geat máhtte birget luondduolmmožin. Sin láhkai mii maid áiggošeimmet davviguovlluid galbma garra geađgegieŧkamis láhčit liegga litna sala boahttevaš buolvvaide.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *