Ođđasat

Biibbaljorgaleapmi boktá beroštumi

Fargga lágiduvvo biibbalseminára Sámi allaskuvllas. Seminára bistá beannot beaivve ja lágiduvvo 23.-24. beaivve dán mánus. Seminárii lea stuora beroštupmi, go dál eai leat šat ollu sajit báhcán.

Sámi nuorat ráhkkanit alit ohppui álgit

Dál lahkonišgohtet vuosttaš skuvlabeaivvit. Nuorat leat doama doama ráhkkaneame ođđa hástalusaide, muhtimat ođđa báikkis, muhtimat ođđa skuvlii ja muhtimat ođđa luohkkái.

Geahččit ja lágideaddji duhtavačča Gorso-festiválain.

Ledje veaháš váttisvuođat Bearjadaga, muhto dat ii bissehan olbmuid suohtastallamis. Lágideaddji lea hirpmástuvvan ja duhtavaš og ledje nu olusat geat ledje boahtán, ja og lea oaidnán man bures manai vuosttaš Gorso-festiválain.

Liidneriessan

Liinniin leat iešguđet ivnnit ja hearvvat. Mii riessat maid liinniid iešguđetge láhkai. Muhtimat liikojit fierbmut buori láhkai, earát ges liikojit guođđit eanet gaskka čuolmmaid gaskii. Mun lean fitnan liidneriessu luhtte oahppamin mo sáhttá riessat liinni!

Vihtta riikka, guovtti vahkkus

Ida Charlotte Kemi ja Stina Marie Rollstad leaba ráhkkaneame mátkkoštit máilmmi guokte vahku. Áiguba fitnat iešguđetge riikkain, ja Norggas mátkkoštit ovdal geassi nohkká.

Eiseválddit leat sihkkon báikkálaš rivttiid ja addán ovdamuni Suoma bartaeaiggádiidda

Ráđđehus ja Suoma eiseválddit leat dahkan ođđa šiehtadusa Deanu guolásteami birra, gulahalakeahttá báikkálaš guolástanorganisašuvnnaiguin, Sámedikkiin ja báikkálaš olbmuiguin.

Ođđa ofelaččat almmuhuvvon Márkomeanus

Dán jagi háliidedje olles 19 nuora beassat Sámi ofelažžan. Dađi bahábut besset dušše njealjis dán gelddolaš bargui. Ođđa ofelaččat leat ge dál almmuhuvvon Márkomeanus, Evenášši suohkanis, mannan bearjadaga.

Márkomeanu 20 jagi ávvudeapmi

Dán jagi ávvudedje Márkomeanus 20 jagi vuosttaš lágideames. Lávddis guoimmuhedje Mari Boine, ISÁK, Article 3, Kevin Boine, Dj Idja, Ánnásuolu, Katarina Barruk, Áilu Valle ja Yarsem Galkin.

Návddáš boskka buorrevuođaid!

Boskka sáhttá geavahit feara masa ja lei njálggis mánáide dolin, varasnaga giđđagease lei njálggat boskanađa njamadit. Seammás dainna oažžu valjis c-vitamiinnaid luonddus. Fádnus (nuorra boskkas) lea valjis c-vitamiidna, lasttain lea eanet go nađas. Dainna lágiin sámit ja inuihtat bisso dearvvašin eaige ožžon skurbbetdávdda (skjørbuk).

Sámediggepresideanta beassá dál viimmat bosihit ja návddašit Sámi geasis

Norgga sámediggepresideanta, Aili Keskitalo, lea viimmat beassan váldit geasseluomu. Dál son lea návddašeame friddjaáiggi isida mánnávuođabáikkis, Divttasvuonas.

Kárášjoga doavttir ođđa klinihka hoavdan

Amund Peder Teigmo bargá doavttirin Kárášjoga gielddas, ja lea dahkan dan 1996 rájes. Son lea maid leamaš mielde Finnmárkku Buohcciviesu HF stivrras ja geriatriija váldodoavttir gieldda spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Dál lea válljejuvvon ođđa Sámi klinihka hoavdan.

Elsa ja Ánna oahppaba sámástit

Dál lea viimmat áigi laddan dasa ahte oappáš guovttos Elsa ja Ánna, Frozen/Frost -filmmas, oahppaba sámástit. Sámegiel veršuvdna filmmas lea boađus ovttasbarggus gaskkal Sámi parlamentáralaš ráđi, Sámeráđi ja Walt Disney Animation Studios.

Verddečiekčamat dehálaččat buohkaide

Mannan vahkkoloahpa lágidedje 17. geardde Verddečiekčamiid, dahje Verddeturneringen. Ánne Biret Bæhr lei mielde lágideame doaluid ja lohká Verddečiekčamiid lea buorrin deaivvadanbáikin sápmelaččaide ja verddiide.

Siiddut