Ođđasat

Liinniid áimmahuššan

Inga Maybritt Bongo rávve movt liinni dikšut ja doallat čáppisin. Sus leat olu buori rávvagat ja ovdánbuktá iežas fitnodaga Facebook-siiddus IMBB duodji ja instagramsiiddus imbbduodji.

Guldalii váimmu ja ráhkadii filmma bearraša morrašis

Go Máret Inger Anti galggai filmma ráhkadit journalistaoahpus, de guldalii váimmus. Busselihkohisvuohta masá 20 jagi áigi, Kárášjogas, lea agibeaivái darvánan su ja bearraša muitui. Filbmadahkki, su oappát ja viellja ledje mielde skuvlabusses, mii jávkkihii badjel luotta ja fierai johkii. Okta oappážiin ii joatkán eallima bálgá lihkohisvuođa maŋŋá.

Dáhttu šaddat buoremus FESTIVÁLAN juohke láhkái

Riddu Riđu jođiheaddji Sandra Márjá West lea hirbmat gealdagasas. Sus lea ulbmilin čađahit buoremus eamiálbmotfestivála obanassiige, sihke prográmma ja luonddugáhttema ektui.
40 jagi vássán Áltá-Guovdageainnu stuimmiid rájes

Nealgudanakšuvdna-aviisa váikkuhii historjái

40 jagi áigi čađahedje sámit dan stuorámus akšuvnna maŋŋel nuppi máilmmisoađi. Nealgudeamit, miellačájáhusat, olbmot giddejedje iežaset láhkkiiguin ja máilmmi stuora beroštupmi áššái leat mearkkašan olu historjái. – Okta dehálaš vuohki boktit olbmuid lei ásahit Charta79, muittaša Ánde Somby gii fárrolagaid Máret Sáráin ja Egil Utsin álggahii diehtojuohkináviissa.

30 jagi dassá go ILO-konvenšuvdna mearriduvvui

ILO konvenšuvdna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra iešmearrideaddji riikkain (ILO-169) mearriduvvui ILO generálakonferánssas Geneves 30 jagi áigi, geassemánu 27. beaivvi 1989.
Riddu Riđđu suoidnemánu 10.-14. beaivve

Buffy Sainte-Marie boahtá Riddu Riđđui

Ii leat eahpádus ge. Dán jagi geasuhit ISÁK ja Buffy Sainte-Marie olbmuid Riddu Riđđui. Muđui lea Riddu Riđus nu viiddis prográmma ja olu fálaldagat ahte geasuhit vaikko gean.

Tjaktjen Tjåanghkoe stuorru ja stuorru

Čakčamánus lea Tjaktjen Tjåanghkoe – máttasámi čakčafestivála. Doppe fállet dehálaš fágaseminára, nuoraidkonferánssa ja min iežamet nástti, Ella Marie Hætta Isaksena, konseartta.

Isák ja Intrigue guoimmihit

Nuppi vahkkoloahpa suoidnemánus de lea fas Gaskaijarock, dahje nu mo buohkat dovdet: Midnattsrocken. Dán jagi, nu mo juohke jagi, de leat stuora násttit Leavnnja lávddis.

KEiiNO boahtá Gussanjárgii

Dál lea guđát geardde go lágidit Gussanjárgbeivviid (Kunesdagan). Dán jagi lágideaddjit leat ožžon stuora násttiid boahtit beivviide. Nu eatnat go golbma sámi joavkku čuojahit festiválas, mii lágiduvvo suoidnemánu 25. beaivvis gitta 28. beaivái.

Fálesnuori 150 jagi ávvudeapmi

Dán jagi ávvuda Fálesnuori suohkan 150 jagi. Ávvudemiin áigot čalmmustahttit unna gilážiid, go dál ovttastahttojuvvo Fálesnuorri Hámmárfeasta gielddain.

- Sávašin ahte Sančuari geasuhivčče olbmuid.

Vuosttaš vahkkoloahpa suoidnemánus de lea BeskánLuossaRock, Bieskkenjárggas, Kárášjoga gielddas. Nu mo juohke jagi, de guoimmuhit sámi artisttat Beskán lávddis gitta idjii. Dán jagi beasat gullat Kajsa Balto, Sančuari ja Ivan Buljo. Juoigiid Searvi lávke maid lávdái.

Festiválatipsat

Leatgo vuohččan festiválii dán geasi, it ge riekta dieđe maid váldit mielde? Vai leat go don juohke jagi festiválas, muhto it goassege máhte riekta páhkket? Ále heađástuva. Mis leat rávvagat dutnje!

Stáhtaministtar reagere Selbu-dáhpáhussii

Stáhtaministtar Erna Solberg ii loga dohkálažžan vealahit ja olgguštit geange čearddalašvuođa vuođul. Dán lohká son sámiid vuostásaš čoahkkima oktavuođas mii dáhpáhuvai Selbus.
Finnmárkku fylkkadiggi čoahkkanii maŋimuš geardde

– Finnmárku sierra fylkan lávke dál eret historjjás

Dán vahkus Finnmárkku Fylkkadiggi čoahkkanii maŋimuš dábálaš fylkkadikki čoahkkimii, ovdalgo Finnmárku formálalaččat heaittihuvvo sierra fylkan. Dilálašvuođa ledje sirdán allaárvosaš Sámedikki dievasčoahkkinlatnjii. 

– Veahket Tanzania nieidda gazzat oahpu Sámis

Dálá njuolggadusaid vuođul ii sáhte oažžut stipeandda jus ii leat oarje-máilmmis eret. Danin Inger Anne Marie Pulk lea álggahan ruhtačoagginakšuvnna veahkehan dihte tanzanialaš Margareth Kihulla lohkat mastera eamiálbmotjournalistihka Sámi allaskuvllas. 

Vuittii guvssi SÁMi Ođasmagasiinnas

Oddgeir Nystad Kárášjogas eret vuittii SÁMi Ođasmagasiinna vuorbádeames ođđa diŋgojeddjiid gaskkas.

Siiddut