Ođđasat

Sámediggi searvá čoahkkimiidda ON-visttis New Yorkas

Dán vahkus searvaba Sámedikki presideanta Aili Keskitalo ja Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegotti (SáNul) jođiheaddji, Ole Henrik Bjørkmo Lifjell čoahkkimiidda ON álgoálbmogiid bissovaš forumis.

Juolluda doarjaga nuorra guolásteaddjái

Sámediggeráđđi addá 266.000 ruvnnu doarjaga Gálssa suohkana nuorra guolásteaddjái gii áiggošii bivdigoahtit iežas fatnasiin.

– Viimmat fas gielladikšunfálaldat mánáide

Sámediggeráđđi lea juolludan 88.500 ruvnnu doarjaga Mearrasámi árbedieđu gielladikšunprošektii. – Leago duohta. Dan gal in oba diehtánge, dadjá jođiheaddji Heidi A. Persen movttegit.

Vuoitit vuorbáduvvon: – Áiggun oastit ođđa giikana

Tom Kvitnes vuittii 7.500 kruvnnu árvosaš skeaŋkašeahka, mii lei stuorámus vuoitu SÁMi ođasmagasiinna vuorbádeamis.

Mari Boine nammaduvvo gudnedoavttirin

Norgga arktalaš universitehta UiT nammada njeallje ođđa gudnedoaktára ja Mari Boine lea okta sis.

Gealdagasas ON eamiálbmot čoahkkimii

Juohke jagi oasálastet Sámi ofelaččat Ovttastuvvon Našuvnnaid bissovaš eamiálbmotforuma čoahkkimis New Yorkas. Dán jagáš ofelaččat vulget duorastaga gos ođđa máhttu ja erenoamáš vásáhusat vurdet.

Sámi psykologa oažžu stipeandda

Fulbright Arctic Initiativ stipeanda lea juolluduvvon oktiibuot 16 dutkái geat leat gullevačča árktalaš guovlluide. Okta dáin leage sápmelaš Jon Petter Stoor guhte lea psykologa ja stipendiáhtta SÁNAG:s.

Háliida nannet sámi ohppiid vuoigatvuođaid

Sámediggi oažžu jahkásaččat ollu máhcahusdieđuid vánhemiin ja ohppiin geat vásihit ahte oahpahusfálaldat sámegielas ja sámegillii ja lea váilevaš.

Nanne giela musihkain

Guhkesbearjadaga Marja Helena Fjellheim Mortensson almmuhii iežas ođđa skearru Juhlsas Guovdageainnus. Skearru namma, «Mojhtestasse», mearkkaša muitoskeaŋkka, ja dat sisdoallá sihke árbevirolaš luđiid ja muhtin ođđa luđiid ja lávlagiid.

Illuda orrut Lásságámmis

Beassášruohta vuostáiválddii Sara Marielle Gaup Beaska Áillohaš-bálkkašumi, man son oaidná stuorra gudnin ja seammás illuda beassat orrut Lásságámmis.

Mii – Gos – Goas? 06.-13.04

SÁMi ođasmagasiidna muitala juohke háve juoidá, mii ovddos guvlui dáhpáhuvvá Sámis! Bures boahtin min “Mii – Gos – Goas?” spáltii! 
KRONIHKKA:

Váilevaš sámegielat fálaldagat digitála máilmmis

Ráđđehus bidjá miljovnnaid digitaliseret dáčča almmolaš ásahusaid, muhto sámi ásahusat eai gal oačču oasi dáin ruđain. Go dán áigge eanaš čálalaš gulahallan dáhpáhuvvá digitálalaččat, de balan ahte váilevaš digitála fálaldagat sámegielaide čuhcet sámegielaid geavaheapmái ja ovdáneapmái.

– Davvi-Norgga ekonomalaš ovdáneapmi ferte maid leat buorrin sámi álbmogii

Sámediggepresideantta Áili Keskitalo oasálasttii bearjadaga ealáhusovdáneami ja davvi gelbbolašvuođa njunuščoahkkimii, masa stádaminister Erna Solberga lei bovden.

Dološ meaštárat čoahkkanit fas gilvalit

Iisko-Matti Näkkäläjärvi illuda «Vintage Sled Grand Prix» dološskohtergilvui Roavvenjárggas boahtte vahkkoloahppa, gosa čoahkkanit ovddeš meaštárat fas gilvalit.

Háliida nannet sámi kultuvrra

Mannan maŋŋebárgga galledii Trine Skei Grande máŋga kulturásahusa Guovdageainnus. Kulturministtar oaivvilda dehálažžan nannet sámi kultuvrra.

Sámediggi ja Davvi Dearvvašvuohta dahkaba ovttasbargošiehtadusa

Sámediggi ja Davvi Dearvvašvuohta RHF vuolláičálliba njukčamánu 7.b. 2018 ovttasbargošiehtadusa mii galgá buoridit ovttasbarggu dearvvašvuođabálvalusaid ovdánahttimis sámi álbmogii.

Siiddut